Tulevaisuuden­näkymiä Suur-Leppävaarassa

Yleiskaavaehdotuksessa osoitetaan useita Suur-Leppävaaran metsäalueita ja virkistyskäytössä olevia lähimetsiä rakentamiseen. Vaikutukset eivät rajoitu yksittäisiin alueisiin, vaan rakentaminen ja uudet liikenneväylät voivat yhdessä katkaista laajempia ekologisia yhteyksiä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä seuraaviin kysymyksiin:

1. metsäalueiden pirstoutuminen uusien asuinalueiden ja liikenneväylien vuoksi
2. viherkäytävien todellinen toimivuus käytännössä
3. vanhojen metsien, hiilinielujen ja lähivirkistysalueiden säilyminen
4. liito-oravien ja muiden lajien kulkuyhteyksien riittävyys

Huomiota vaativat myös Monikonpuron ympäristön ja Leppävaaran urheilupuiston viheryhteydet sekä pitkittäisten virkistysreittien jatkuvuus.

Kartalle merkitty viheryhteys ei vielä takaa ekologisesti toimivaa yhteyttä, jos se jää kapeaksi, melulle alttiiksi tai uusien liikenneväylien katkomaksi.

Viherkallion metsään sijoitettu kerrostaloalue on herättänyt paikallisissa asukkaissa suurta huolta ja vastustusta. Kuvassa on tekoälyn tuottama havainnekuva kerrostaloalueesta Viherkallion metsässä. Kuvan yksityiskohdat eivät ole olennaisia tässä vaiheessa, mutta yleiskaavaehdotuksen jatkosuunnittelussa tulisi ottaa huomioon:

1. Alueen jakaa Turuntien suuntainen korkea kalliorinne, joka rajoittaa rakentamista ja kulkuyhteyksiä alueella.
2. Turuntielle ei voi tehdä liittymää, ja alueelle pitäisikin järjestää ajoyhteys Viherlaakson suunnasta ja Lähderannantien ja Karakalliontien risteyksestä.

Turuntien ja Lähderannantien kulmaus soveltuu huonosti rakentamiseen ja on arvokkaampi alueen lähimetsänä.

Toivottavasti kaavoittajat ja päättäjät tutustuvat alueeseen paikan päällä ennen uuden yleiskaavaehdotuksen julkistamista.

Lintuvaaran ja Uusmäen alueella keskeinen kysymys on pohjoisen metsäalueen tulevaisuus. Alue on asukkaille tärkeä virkistysalue ja osa laajempaa metsä- ja hiilinielukokonaisuutta. Sitä ei pidä käsitellä uutena tai vähämerkityksisenä metsänä (vrt. kaavan nimitys Uusmetsä), vaan ekologisesti arvokkaana kokonaisuutena. Jatkosuunnittelussa on otettava huomioon ainakin seuraavat kysymykset:

1. Lintuvaaran ja Uusmäen välisten metsäalueiden säilyminen
2. olemassa olevien joukkoliikenneyhteyksien turvaaminen
3. Uusmäen vanhan kyläalueen kulttuuriympäristöarvot
4. metsäalueella sijaitsevien mahdollisten historiallisten kohteiden huomioon ottaminen

Huolta aiheuttavat myös puuttuvat tiedot uusien väylien liikennemääristä. Lintulaaksontien liikennemäärät voivat kasvaa huomattavasti, jos katuverkkoon avataan uusi yhteys Kehä I:n suuntaan ja Vihdintieltä Leppävaaran suuntaan. Vaikutukset kohdistuisivat erityisesti alueen kouluihin, koulureitteihin, asumisviihtyvyyteen ja turvallisuuteen.

Lintulaaksontien liikennemäärät ja uuden tie- ja raitiotieyhteyden yhteisvaikutukset on selvitettävä perusteellisesti yleiskaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä.

Luuvanmäen alueella yleiskaavaehdotuksen rakentamisvaraukset koskevat nykyisiä viher- ja virkistysalueita. Nykyisin alueella on Äijänpellon frisbeegolfin SM-tason kisarata. Kaavoituksen yhteydessä on arvioitava, miten rakentaminen vaikuttaisi ainakin seuraaviin asioihin:

1. alueen ulkoilureitit
2. viljelypalstat
3. alueen maisema
4. liikennejärjestelyt

Uusien alueiden liikenneyhteydet eivät saa perustua kapeisiin paikalliskatuihin tai epärealistisiin liittymäratkaisuihin.

Rakentamisen vaikutukset ulkoilureitteihin, viljelypalstoihin ja maisemaan on arvioitava ennen aluevarauksista päättämistä.

Leppäsillan eteläpuolista pientaloaluetta on laajennettu niin, että Leppäsillan viljelypalstojen alue jää lähes kokonaan sen alle. Palstaviljelijät ovat huolissaan palsta-alueidensa kohtalosta ja valmiita puolustamaan toiminnan jatkuvuutta alueella.

Viherpalstojen mahdollinen muuttaminen rakennusmaaksi vaikuttaisi alueen virkistykäyttöön. Palstoilla on suuri merkitys alueen maisemalle, viihtyisyydelle ja paikallisille asukkaille. Niille rakentaminen kaventaisi avointa viherympäristöä ja vähentäisi lähivirkistyksen mahdollisuuksia. Jos näitä alueita päätetään ottaa käyttöön, rakentamisen tulisi olla maltillista ja edetä vaiheittain ja se tulisi sitoa todelliseen asuntotarpeeseen sekä pikaraitiotien valmistumiseen.

Tämä kipukohta on tarkistettava yksityiskohtaisesti niin, että palstaviljelyn edellytykset voidaan turvata alueella.

Vermon alue on Suomen pääravirata ja vakiintunut suurtapahtumien paikka Leppävaaran eteläpuolella. Ravien ohella alueella on järjestetty muun muassa Weekend Festival, kirpputoreja ja koiranäyttelyitä, ja raviradan keskikentälle on suunniteltu jopa 60 000 hengen tapahtuma-aluetta osana harraste- ja tapahtumapuiston kehittämistä. Alue sijaitsee Espoon puolella ja Espoo vastaa sen kaavoituksesta, mutta maapohjan omistaa Helsingin kaupunki, joka on vuokrannut sen Vermon Ravirata Oy:lle vuoden 2030 loppuun. Jatkosuunnittelussa on otettava huomioon ainakin seuraavat kysymykset:

1. raviurheilun ja hevostoiminnan jatkuvuus – Suomen pääraviradalle ei ole osoitettu korvaavaa sijaintia pääkaupunkiseudulla
2. alueen merkitys suurtapahtumien ja lähialueen harrastustoiminnan paikkana
3. suurtapahtumien ja mahdollisen asuntorakentamisen liikenne- ja meluvaikutukset Vermonniityn, Perkkaan ja Leppävaaran asuinalueille
4. viher- ja virkistysyhteyksien säilyminen Ison Huopalahden ja Leppävaaran välillä

Maanomistajana Helsinki on ilmoittanut, ettei se jatka vuokrasopimusta vuoden 2030 jälkeen, ja esittänyt alueelle tiivistä, kantakaupunkimaista asuntorakentamista. Espoo on sen sijaan halunnut kehittää Vermoa harraste- ja tapahtuma-alueena, joka palvelisi laajasti lähialueen asukkaita. Kaupunkien tavoitteiden ristiriita ei saa johtaa siihen, että alueen käyttö ratkaistaan yleiskaavassa pelkän asuntotuotannon ehdoilla ilman vaihtoehtojen ja vaikutusten kunnollista arviointia.

Vermon alueen tulevaisuus raviurheilun, suurtapahtumien ja virkistyksen paikkana on ratkaistava avoimesti ennen kuin asuntorakentamisesta päätetään yleiskaavassa.