Asukkaiden Espoon kyselyssä syyskuussa 2023 kartoitettiin kaupunginvaltuutettujen arvioita osallisuudesta ja kehittämisehdotuksia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi.

1)      Vastaajat

Kyselyyn saatiin 15 vastausta seuraavilta valtuutetuilta:

2)      Miten asukkaiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa ovat mielestäsi kehittyneet kuluvan valtuustokauden aikana?

Suurin osa vastaajista arvioi osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien pysyneen ennallaan.

Kaupunkisuunnittelun asukasvuorovaikutuksen ja tiedotuksen koettiin parantuneen. Mm. Espoo 20X0 -hanketta ja kaupunkiympäristön asukasiltoja pidettiin onnistuneena ja asukastilaisuuksien määrän todettiin kasvaneen.

Osallisuusmallin käyttöönoton todettiin olevan kesken. Erilaiset uutiskirjeet parantavat tiedonkulkua. Nuorten osallistuva budjetoinnin manimiitti-toimintaa pidettiin hyvänä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen osallisuustoiminnan käytäntöjä voisi soveltaa myös Espoossa. Osallisuustyölle kaivataan rakenteita ja johtamisen täsmentämistä.

3)      Mitä alla olevista kehittämisehdotuksista pidät tärkeimpinä? (valitse enintään 4). Asukkaiden Espoo -ryhmä on 1.8. lähettänyt nämä toimenpiteet sisältävän ehdotuksen kaupunginhallitukselle.

Kaupunginhallitukselle esitetyistä kehittämistoimista kaupunkisuunnittelun asukasillat, osallistuva budjetointi ja yleiskaava 2060 saivat niukasti muita enemmän kannatusta, kun taas asukaspaneelit ja kokeilujen vieminen käytäntöön saivat vähiten kannatusta.

Ehdotukset kaupunginhallitukselle:

• Kaupungin pitää nimetä suuralueille aluekoordinaattorit toimimaan asukkaiden, yhdistysten ja kaupungin yhteyshenkilöinä.
• Kaupungin tulee organisoida ja resursoida asukasyhteistyön ja -osallisuuden hoito ja osallisuusmallin toimeenpano tehokkaasti.
• Osallistuvan budjetoinnin käyttöä on lisättävä, ja vuoden 2024 talousarvioon on varattava rahoitus uusien hankkeiden toteuttamiseen.
• Yleiskaavan 2060 seuraavissa valmisteluvaiheissa on jatkettava tiivistä vuorovaikutusta asukkaiden ja kaupunginosayhdistysten kanssa.
• Kaupunkisuunnittelun asukasiltoja tulee järjestää kaikilla suuralueilla vähintään kerran vuodessa. Samaan aikaan on varmistettava riittävät resurssit asemakaavoihin ja muihin kaupunkiympäristöön liittyvien asukastilaisuuksien järjestämiseen.
• Kaupungin ja luottamuselinten johdon vuorovaikutusta asukkaiden kanssa pitää parantaa esimerkiksi esiintymisillä asukastilaisuuksissa ja osallistumalla verkossa käytäviin keskusteluihin.
• Asukkaat on otettava mukaan uuden osallisuusalustan suunnitteluun ja toteutukseen.
• Asukaspaneelien toiminta pitää käynnistää laajasti eri toimialoilla ja alueilla.
• Kaupungin kokeiluina toteuttamien kehittämishankkeiden tulosten soveltamista käytäntöön on tehostettava.
• Muiden kaupunkien kokemuksia osallisuustoiminnasta pitää selvittää ja hyödyntää.

4)      Millaisia muita osallistumis- ja vaikuttamistapoja asukkailla pitäisi olla?

Valtuutetut toivovat lisää kohtaamisia asukkaiden, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken. Tähän erisetään erilaisia keinoja:

• vapaamuotoisia valtuutettujen tapaamisia säännöllisesti eri alueilla
• asukkaiden aktiivisempi osallistumien puolueiden järjestämiin tilaisuuksiin
• lisää kaavakävelyjä

Muita kehittämisehdotuksia:

• erilaisia osallistumismahdollisuuksia eri väestöryhmille, kuten maahanmuuttajat ja nuoret
• lisää viranhaltijoiden ja valtuutettujen asukastilaisuuksia
• sähköinen tiedotus- ja keskustelualusta
• kaupunginosavaltuustot suuralueille
• paikallisen tason vaikuttamismahdollisuuksia esim. luonnonhoitoon
• vaikuttamismahdollisuuksia koulu- ja päiväkotiverkon ja joukkoliikenteen suunnitteluun lähiluonnon hoitoon

5)      Mitä mahdollisuuksia tai uhkia näet asukkaiden suorassa osallistumisessa?

Osallistumisen ja vaikuttamisen edistämistä pidetään tärkeänä. Suora osallistuminen tarjoaa paljon mahdollisuuksia paremman kaupungin ja avoimen, sujuvan päätöksenteon kehittymiseen.

Moni valtuutettu koki uhaksi sen, että vain aktiiviset asukkaat osallistuvat ja vaikuttavat. On etsittävä keinoja, joilla kaikki asukasryhmät saadaan mukaan. Byrokraattiset rakenteet voiva uhka suoralle osallisuudelle, jos ne tekevät osallistumisen hankalaksi. Samoin uhkana pidettiin virkamiesvallan kasvamista ja asukkaiden toiminnan ohjaamista näennäisvaikuttamiseen. Kaavoituksessa aktiivisten paikallisten asukkaiden kanta korostuu tulevien asukkaiden, erityisryhmien ja lähiseudun asukkaiden kustannuksella.

Haasteena on asioiden esittäminen sellaisessa muodossa, että asukkaiden on mahdollista ottaa niihin kantaa siten, että asiaa tarkastellaan siihen liittyvän kokonaisuuden kannalta.

Mahdollisuutena pidettiin sitä, että muutokset ja päätökset saavat asukkailta paremmin tukea, jos he ovat päässeen osallistumaan jo prosessin aikaisessa vaiheessa.  Osallistuminen lisää yhteisöllisyyttä. Asukkaiden osallistuminen voi tukea päättäjien näkemyksiä valmistelussa ja päätöksenteossa.

6)      Muita kommentteja?

Valtuutetut esittivät muun muassa seuraavanlaisia kommentteja:

• Avoin, oikea-aikainen ja selkeä viestintä on tärkeä osa osallisuuden mahdollistamista.
• Asukkaita kuullaan usein näennäisen tuntuisesti. Mielipiteillä ei ole mitään vaikutusta.
• On tärkeää edistää asukkaiden laajasti kannattamia asioita kuten kestävää kehitystä, hyviä kirjastopalveluita, lähiluonnon suojelemista sekä parempaa terveydenhuoltoa.
• On mietittävä uusia keinoja tavoittaa eri väestöryhmät mukaan lukien nuoret ja vanhukset. Osallisuutta tulisi tehdä siten, että ikäryhmät, etniset taustat ja sosioekonominen tausta jne olisivat edustettuina samoissa määrin kuin kaupungin väestörakenteessa.
• Yhteistyöllä espoolaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia saadaan parannettua vaikuttavimmin. On tärkeää myös antaa ja saada hyvää palautetta asioista, jotka toimivat.
• Vaikuttamisen keinot muuttuvat ajassa ja teknologian kehittyessä, ja tässä kehityksessä on tärkeää olla mukana. Myös kasvokkain kohtaamista ja erilaisten ihmisryhmien kohtaamista tarvitaan yhteisen ymmärryksen ja luottamuksen lisäämiseksi.
• Netistä puuttuu kaupungin vanhemmat pöytäkirjat, jolloin päätöksistä on vaikea saada tietoa.
• Luottamushenkilöiden sähköpostiosoitteet ovat yhdessä hakemistossa ja niissä on puutteita. Viestin lähettäminen luottamuselinten jäsenille on aikaisempaa hankalampaa.
• Vieraskielinen aineisto puutteellista, joka rajoittaa maahanmuuttajataustaisten osallistumista.
• Yleiskaavaa valmisteltaessa on varmistettava, että yksittäisiin kaavamuistutuksiin laaditaan lain edellyttämät vastineet.

Asukkaiden Espoon toimintaa arvostetaan. Mukaan toivotaan laajempi joukko espoolaisia eri väestöryhmistä.