Esitämme, että Espoo ryhtyy julkaisemaan kuntalaisaloitteisiin antamansa vastaukset Kuntalaisaloite.fi-palvelussa. Tämä edistäisi kunnan päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, antaisi kuntalaisille paremmat mahdollisuudet seurata aloitteiden käsittelyä sekä vähentäisi päällekkäisten aloitteiden tekemistä. Se osoittaisi myös Espoon sitoutumista kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseen.

Monet kunnat, kuten esimerkiksi Tampere, Turku, Oulu, Vantaa, Lappeenranta ja Jyväskylä, julkaisevat aloitteisiin antamansa vastaukset Kuntalaisaloite.fi -palvelussa. Tämä käytäntö edistää avoimuutta ja lisää luottamusta kunnan toimintaan.

Espoossa 5.11.2024

Kuntalaisaloitteisiin annettujen vastausten julkaiseminen Kuntalaisaloite.fi -palvelussa – Kuntalaisaloitepalvelu

Vastaus kuntalaisaloitteeseen: Espoo ryhtyy julkaisemaan
kuntalaisaloitteisiin antamansa vastaukset Kuntalaisaloite.fi -palvelussa

25.11.2024:

Espoon kaupunki edistää osallisuustyötä tällä hetkellä hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen rakenteiden sisällä. Muiden alueellisten toimijoiden ja järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistetaan ja jäntevöitetään tämän toiminnan sisällä. Osallisuus on tärkeä elementti kuntalaisten kuulemisessa ja siinä tehtävää työtä kehitetään Espoon kaupungilla aktiivisesti.

Kuntalaisten aloitteet ovat tärkeä osa kunnan kuulemistyötä. Tällä hetkellä kuntalaisaloitteet saapuvat Espoon kaupungin kirjaamoon, josta ne jaetaan vastattavaksi kunnan eri toimijoille. Vastaajat vastaavat aloitteiden tekijöille suoraan tiedossa olevaan sähköpostiin.

Vuoden 2025 aikana Espoon kaupungin osallisuuden toimintoja kehitetään ja tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista selvittää myös Kuntalaisaloite.fi -palvelun vastauskäytön mahdollisuuksia. Mahdollinen palvelun käyttöönotto parantaisi yleistä avoimutta ja kuntalaisten tiedonsaantia.

Taru Ikäheimonen

Espoon yleiskaavan 2060 luonnos on asetettu nähtäville 3.6.2024. Siihen voi jättää mielipiteitä nähtävilläoloaikana 3.9.2024 asti, ellei aikaa jatketa, kuten Suur-Leppävaaran kaupunginosayhdistykset ovat esittäneet.

Yleiskaavoitukseen ja Espoon yleiskaavaan 2060 voi tutustua kaupungin sivulla Yleiskaavoitus.

Yleiskaavaluonnokseen ja sen tausta-aineistoon voi kootusti perehtyä Asukkaiden Espoon sivulla Yleiskaava 2060

Yleiskaava 2060 asettaa Espoon kaupunkiympäristön kehittämisen suuntaviivat lähivuosikymmeniksi. Se alkaa vaikuttaa välittömästi Espoon kaavoitukseen, liikenneratkaisuihin ja yritystoiminnan ja palveluiden sijoittumiseen.

Yleiskaavan luonnoksen nähtävillä olo on tärkeä vaihe yleiskaavan lopullisen muotoutumisen kannalta. Sen aikana asukkaiden, yhdistysten ja muiden toimijoiden kannattaa perehtyä yleiskaavaluonnokseen, esittää mielipiteensä ja vaikuttaa  kaavan suuntaviivoihin ja yksityiskohtiin.

Osallistu kaavan alueiltoihin ja muihin tilaisuuksiin ja ota kantaa kaavaluonnokseen. Tapahtumasarja: Espoon yleiskaava 2060 tutuksi.

Tämä on tilaisuutesi vaikuttaa siihen, miten Espoo kehittyy tästä eteenpäin. Nyt on aika osallistua ja vaikuttaa!

Ajankohtaista Espoosta -sivulle on koottu uutisia ja tiedotteita eri alustoilta. Mukana on Espoon kaupungin, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen ja HSY:n uutisaineistoa.

Mukana ovat myös uusimmat Espoon kaupunkia koskevat julkaisut palveluissa Otakantaa.fi, Kuntalaisaloite.fi ja Espoon palautepalvelu. Lisäksi sivulla on linkit kaupungin toimielinten viimeisimpien kokousten pöytäkirjoihin ja esityslistoihin.

Sivun kautta voi kootusti seurata uutisvirtaa. Sisältöä voi tiivistää otsikoita klikkaamalla, mikä helpottaa sisällön selailua etenkin kännykän näytöllä.

Tutustu sisältöön: Ajankohtaista Espoosta

Espoossa oli viime vuoden lopussa ennakkotietojen mukaan 314 152 asukasta. Väkimäärä kasvoi vuodessa 8878 hengellä eli 2,9 %. Vertailun vuoksi: Helsingissä kasvua oli 1,6 % ja Vantaalla 1,9 %.

Suuralueilla keskimääräistä nopeammin väkimäärä kasvoi Suur-Matinkylässä (kasvu 4,9 %), Suur-Tapiolassa (3,5 %) ja Suur-Kauklahdessa (3,5 %). Suur-Leppävaara säilytti asemansa suurimpana suuralueena.

Ikäryhmittäin väkimäärän kasvu vaihteli suuresti. Alle kouluikäisten määrä kasvoi viime vuonna vain 0,6 %, kun taas ikäryhmissä 18-29, 30-39 ja 40-49 kavua oli yli 3,5 %.

Voit tutustua tarkemmin suuralueiden, kaupunginosien ja pienalueiden väkimäärän muutoksiin ja ennusteisiin eri ikäryhmissä osoitteessa https://solmu.eu/ennusteet/.

Pienalueista nopeimmin kasvoivat Perkkaa, Tapiolan keskus, Länsikorkee, Friisilä, Henttaa, Suurpelto, Espoonlahden keskus, Iivisniemi, Hannus, Espoonkartano, Kurttila ja Perusmäki, joista jokaisen väkimäärä kasvoi vähintään peräti 7 % vuonna 2023. Näillä alueilla myös poikkeamat vuoden 2022 väestöennusteesta olivat suuria. Poikkeamiin vaikutti muun muassa asuntotuotannon ajoittuminen ennakoitua aikaisemmaksi.

Väestöennusteen osuvuus vaihteli paitsi alueittain, myös ikäryhmittäin. Monilla alueilla poikkeamat olivat erittäin suuria erityisesti lasten, nuorten ja nuorten aikuisten osalta.

Esko Uotila

Kaupungin vuoden 2024 talousarvion mukaan tavoitteena on, että toimialat ottavat käyttöön osallistuvan budjetoinnin menetelmiä osoittamalla osan toimintaansa varatuista määrärahoista asukkaiden päätettäväksi. Vastaava kirjaus oli viime vuoden talousarviossa, mutta sen näkyvät vaikutukset jäivät vähäisiksi.

Vuonna 2023 Espoossa toteutettiin yläkoululaisten ManiMiitti, jossa toteutukseen päätyi mm. nuorisotilojen toimintaan liittyviä ideoita. Lisäksi kaupunkitekniikan keskus hyödynsi osallistuvaa budjetointia 2023 Nurmilinnunpuiston suunnittelussa. Tässä linkki hankesivuille: https://www.espoo.fi/fi/hankkeet/nurmilinnunpuisto

Muut kaupungit ovat osoittaneet vaihtelevia summia yhden tai kahden vuoden jaksoille mm. seuraavasti: Helsinki 8,3 milj. euroa, Tampere 450 000 euroa, Vantaa 1,2 milj. euroa, Oulu 70 000 euroa, 1,0 milj. euroa, Jyväskylä 100 000 euroa ja Kouvola 93 500 euroa.

Lähes kaikki suurimmat kaupungit käyttävät jo osallistuvaa budjetointia. Espoon on aika ryhdistäytyä.

Vertaile kaupunkien Osallistu ja vaikuta -sivuja ja osallistuvaa budjetointia osoitteessa https://solmu.eu/osallisuus/

Asukkaiden Espoon kyselyssä syyskuussa 2023 kartoitettiin kaupunginvaltuutettujen arvioita osallisuudesta ja kehittämisehdotuksia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi.

1)      Vastaajat

Kyselyyn saatiin 15 vastausta seuraavilta valtuutetuilta:

2)      Miten asukkaiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa ovat mielestäsi kehittyneet kuluvan valtuustokauden aikana?

Suurin osa vastaajista arvioi osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien pysyneen ennallaan.

Kaupunkisuunnittelun asukasvuorovaikutuksen ja tiedotuksen koettiin parantuneen. Mm. Espoo 20X0 -hanketta ja kaupunkiympäristön asukasiltoja pidettiin onnistuneena ja asukastilaisuuksien määrän todettiin kasvaneen.

Osallisuusmallin käyttöönoton todettiin olevan kesken. Erilaiset uutiskirjeet parantavat tiedonkulkua. Nuorten osallistuva budjetoinnin manimiitti-toimintaa pidettiin hyvänä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen osallisuustoiminnan käytäntöjä voisi soveltaa myös Espoossa. Osallisuustyölle kaivataan rakenteita ja johtamisen täsmentämistä.

3)      Mitä alla olevista kehittämisehdotuksista pidät tärkeimpinä? (valitse enintään 4). Asukkaiden Espoo -ryhmä on 1.8. lähettänyt nämä toimenpiteet sisältävän ehdotuksen kaupunginhallitukselle.

Kaupunginhallitukselle esitetyistä kehittämistoimista kaupunkisuunnittelun asukasillat, osallistuva budjetointi ja yleiskaava 2060 saivat niukasti muita enemmän kannatusta, kun taas asukaspaneelit ja kokeilujen vieminen käytäntöön saivat vähiten kannatusta.

Ehdotukset kaupunginhallitukselle:

• Kaupungin pitää nimetä suuralueille aluekoordinaattorit toimimaan asukkaiden, yhdistysten ja kaupungin yhteyshenkilöinä.
• Kaupungin tulee organisoida ja resursoida asukasyhteistyön ja -osallisuuden hoito ja osallisuusmallin toimeenpano tehokkaasti.
• Osallistuvan budjetoinnin käyttöä on lisättävä, ja vuoden 2024 talousarvioon on varattava rahoitus uusien hankkeiden toteuttamiseen.
• Yleiskaavan 2060 seuraavissa valmisteluvaiheissa on jatkettava tiivistä vuorovaikutusta asukkaiden ja kaupunginosayhdistysten kanssa.
• Kaupunkisuunnittelun asukasiltoja tulee järjestää kaikilla suuralueilla vähintään kerran vuodessa. Samaan aikaan on varmistettava riittävät resurssit asemakaavoihin ja muihin kaupunkiympäristöön liittyvien asukastilaisuuksien järjestämiseen.
• Kaupungin ja luottamuselinten johdon vuorovaikutusta asukkaiden kanssa pitää parantaa esimerkiksi esiintymisillä asukastilaisuuksissa ja osallistumalla verkossa käytäviin keskusteluihin.
• Asukkaat on otettava mukaan uuden osallisuusalustan suunnitteluun ja toteutukseen.
• Asukaspaneelien toiminta pitää käynnistää laajasti eri toimialoilla ja alueilla.
• Kaupungin kokeiluina toteuttamien kehittämishankkeiden tulosten soveltamista käytäntöön on tehostettava.
• Muiden kaupunkien kokemuksia osallisuustoiminnasta pitää selvittää ja hyödyntää.

4)      Millaisia muita osallistumis- ja vaikuttamistapoja asukkailla pitäisi olla?

Valtuutetut toivovat lisää kohtaamisia asukkaiden, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken. Tähän erisetään erilaisia keinoja:

• vapaamuotoisia valtuutettujen tapaamisia säännöllisesti eri alueilla
• asukkaiden aktiivisempi osallistumien puolueiden järjestämiin tilaisuuksiin
• lisää kaavakävelyjä

Muita kehittämisehdotuksia:

• erilaisia osallistumismahdollisuuksia eri väestöryhmille, kuten maahanmuuttajat ja nuoret
• lisää viranhaltijoiden ja valtuutettujen asukastilaisuuksia
• sähköinen tiedotus- ja keskustelualusta
• kaupunginosavaltuustot suuralueille
• paikallisen tason vaikuttamismahdollisuuksia esim. luonnonhoitoon
• vaikuttamismahdollisuuksia koulu- ja päiväkotiverkon ja joukkoliikenteen suunnitteluun lähiluonnon hoitoon

5)      Mitä mahdollisuuksia tai uhkia näet asukkaiden suorassa osallistumisessa?

Osallistumisen ja vaikuttamisen edistämistä pidetään tärkeänä. Suora osallistuminen tarjoaa paljon mahdollisuuksia paremman kaupungin ja avoimen, sujuvan päätöksenteon kehittymiseen.

Moni valtuutettu koki uhaksi sen, että vain aktiiviset asukkaat osallistuvat ja vaikuttavat. On etsittävä keinoja, joilla kaikki asukasryhmät saadaan mukaan. Byrokraattiset rakenteet voiva uhka suoralle osallisuudelle, jos ne tekevät osallistumisen hankalaksi. Samoin uhkana pidettiin virkamiesvallan kasvamista ja asukkaiden toiminnan ohjaamista näennäisvaikuttamiseen. Kaavoituksessa aktiivisten paikallisten asukkaiden kanta korostuu tulevien asukkaiden, erityisryhmien ja lähiseudun asukkaiden kustannuksella.

Haasteena on asioiden esittäminen sellaisessa muodossa, että asukkaiden on mahdollista ottaa niihin kantaa siten, että asiaa tarkastellaan siihen liittyvän kokonaisuuden kannalta.

Mahdollisuutena pidettiin sitä, että muutokset ja päätökset saavat asukkailta paremmin tukea, jos he ovat päässeen osallistumaan jo prosessin aikaisessa vaiheessa.  Osallistuminen lisää yhteisöllisyyttä. Asukkaiden osallistuminen voi tukea päättäjien näkemyksiä valmistelussa ja päätöksenteossa.

6)      Muita kommentteja?

Valtuutetut esittivät muun muassa seuraavanlaisia kommentteja:

• Avoin, oikea-aikainen ja selkeä viestintä on tärkeä osa osallisuuden mahdollistamista.
• Asukkaita kuullaan usein näennäisen tuntuisesti. Mielipiteillä ei ole mitään vaikutusta.
• On tärkeää edistää asukkaiden laajasti kannattamia asioita kuten kestävää kehitystä, hyviä kirjastopalveluita, lähiluonnon suojelemista sekä parempaa terveydenhuoltoa.
• On mietittävä uusia keinoja tavoittaa eri väestöryhmät mukaan lukien nuoret ja vanhukset. Osallisuutta tulisi tehdä siten, että ikäryhmät, etniset taustat ja sosioekonominen tausta jne olisivat edustettuina samoissa määrin kuin kaupungin väestörakenteessa.
• Yhteistyöllä espoolaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia saadaan parannettua vaikuttavimmin. On tärkeää myös antaa ja saada hyvää palautetta asioista, jotka toimivat.
• Vaikuttamisen keinot muuttuvat ajassa ja teknologian kehittyessä, ja tässä kehityksessä on tärkeää olla mukana. Myös kasvokkain kohtaamista ja erilaisten ihmisryhmien kohtaamista tarvitaan yhteisen ymmärryksen ja luottamuksen lisäämiseksi.
• Netistä puuttuu kaupungin vanhemmat pöytäkirjat, jolloin päätöksistä on vaikea saada tietoa.
• Luottamushenkilöiden sähköpostiosoitteet ovat yhdessä hakemistossa ja niissä on puutteita. Viestin lähettäminen luottamuselinten jäsenille on aikaisempaa hankalampaa.
• Vieraskielinen aineisto puutteellista, joka rajoittaa maahanmuuttajataustaisten osallistumista.
• Yleiskaavaa valmisteltaessa on varmistettava, että yksittäisiin kaavamuistutuksiin laaditaan lain edellyttämät vastineet.

Asukkaiden Espoon toimintaa arvostetaan. Mukaan toivotaan laajempi joukko espoolaisia eri väestöryhmistä.

Kaupunginhallitukselle

Vauhtia asukasosallisuuden edistämiseen Espoossa!

Espoon kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus vastaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien periaatteista ja edistämisestä. Vuoden 2023 talousarvion pöytäkirjamerkintöjen mukaan “Jatketaan Espoon osallisuusmallin toimeenpanoa sekä selvitetään mallin mukaisten aluekoordinaattoreiden nimeämistä. Toteutuksesta raportoidaan kaupunginhallitukselle toukokuun 2023 loppuun mennessä.”

Asukkaiden Espoo -verkosto on toiminut jo vuodesta 2018 osana Espoon laajaa vapaaehtoista asukastoimintaa. Toimintamme tavoitteena on parantaa asukasosallisuutta Espoossa käymällä rakentavaa keskustelua verkossa ja tapaamisissa, jakamalla tietoa ja tekemällä aloitteita asukasosallisuuteen kehittämiseksi.

Me allekirjoittaneet Asukkaiden Espoo -ryhmän edustajat vaadimme, että kaupunginhallitus tehostaa toimia, jotka edistävät asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa Espoon kaupunkiympäristön ja palvelujen kehittämiseen, ja ottaa huomioon alla esitetyt kehitysehdotukset.

• Kaupungin pitää nimetä suuralueille aluekoordinaattorit toimimaan asukkaiden, yhdistysten ja kaupungin yhteyshenkilöinä.
• Kaupungin tulee organisoida ja resursoida asukasyhteistyön ja -osallisuuden hoito ja osallisuusmallin toimeenpano tehokkaasti. Osallisuuspäällikön roolia tulee vahvistaa ja tehtävä vakinaistaa.
• Osallistuvan budjetoinnin käyttöä on lisättävä, ja vuoden 2024 talousarvioon on varattava rahoitus uusien hankkeiden toteuttamiseen.
• Yleiskaavan 2060 seuraavissa valmisteluvaiheissa on jatkettava tiivistä vuorovaikutusta asukkaiden ja kaupunginosayhdistysten kanssa. Kaupunkisuunnittelukeskuksen tulee nimetä suuralueittain yleiskaavoituksen yhdyshenkilöt hoitamaan alueellista yhteistyötä.
• Kaupunkisuunnittelun asukasiltoja tulee järjestää kaikilla suuralueilla vähintään kerran vuodessa. Samaan aikaan on varmistettava riittävät resurssit asemakaavoihin ja muihin kaupunkiympäristöön liittyvien asukastilaisuuksien järjestämiseen.
• Kaupungin ja luottamuselinten johdon vuorovaikutusta asukkaiden kanssa pitää parantaa esimerkiksi esiintymisillä asukastilaisuuksissa ja osallistumalla verkossa käytäviin keskusteluihin.
• Asukkaat on otettava mukaan uuden osallisuusalustan suunnitteluun ja toteutukseen. Kaupungin verkkosivujen rakennetta ja hakutoimintoa on kehitettävä asiakaspalautteen pohjalta.
• Asukaspaneelien toiminta pitää käynnistää laajasti eri toimialoilla ja alueilla.
• Kaupungin kokeiluina toteuttamien kehittämishankkeiden tulosten soveltamista käytäntöön on tehostettava. Esimerkkinä Kestävän kehityksen tulevaisuuspaja (TUPA) -hankkeessa laadittu käsikirja ”Asukkaat mukaan kestävän kehityksen työhön”.
• Muiden kaupunkien kokemuksia osallisuustoiminnasta pitää selvittää ja hyödyntää.

Toivomme, että kaupunginhallitus ottaa huomioon ehdotuksemme ja toimii asukasosallisuuden edistämiseksi Espoossa. Asukkaiden Espoo sekä monet asukasyhdistykset ovat mielellään mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa tulevaisuuden Espoota.

Ystävällisin terveisin,
Asukkaiden Espoo -ryhmä

Esko Uotila, Laaksolahti
Timo Haukilahti, Leppävaara
Jukka Laine, Leppäsilta
Arja Salmi, Leppävaara
Seppo Salo, Kaitaa
Heikki Lenkkeri, Olari
Sirkka Ruikkala, Matinkylä
Aili Pesonen, Viherlaakso
Sirpa Aarniolehto-Kotilainen, Matinkylä
Reetta Puska, Leppävaara
Kari Sipilä, Tuomarila

Kaupunginhallitus hyväksyi maaliskuussa 2023 kaavalle tavoitteet. Nyt yleiskaavan suunnittelusta vastaavassa kaupunkisuunnittelukeskuksessa laaditaan tavoitteiden pohjalta kaavaluonnosta. Asukasyhdistyksille järjestetyssä keskusteluillassa suunnittelijat saivat paikallista arvokasta tietoa yleiskaavatyön tueksi.
Teksti: Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

Espoon yleiskaava 2060 on yleispiirteinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma, jossa kaupunkia ja sen kehitystä tarkastellaan kokonaisuutena. Yleiskaava ohjaa yhdyskunnan eri toimintojen kuten asutuksen, palveluiden, virkistysalueiden, työpaikkojen ja virkistysalueiden sijoittumista ja yhteensovittamista.

-Kyseessä on ensimmäinen koko Espoota koskeva kaava, joka hahmottaa kaupungin kehitystä vuosikymmenien ajan. Siihen sisällytetään kaikki ajantasaiset nykyiset osayleiskaavat, kertoo Espoon yleiskaavapäällikkö Essi Leino.

Yleiskaavatyössä tavoitellaan toimivaa kokonaisuutta ohjaamalla ja varautumalla kaupungin kasvuun. Yleiskaava ohjaa asemakaavoituksen kaltaista tarkempaa ja lyhyemmän aikavälin suunnittelua.

-Kaupungin kasvun rinnalla suunnittelutyössä meitä haastavat erityisesti ilmastonmuutoksen vastainen työ ja siihen varautuminen sekä kaupunkiympäristön laadun korkeat tavoitteet, jatkaa Leino.

Yleiskaavatyö on pitkäjänteinen prosessi

Yleiskaavatyö käynnistyi syksyllä 2022, kun kaava kuulutettiin vireille. Kaupunginhallituksen maaliskuussa 2023 hyväksymissä tavoitteissa korostuvat kaupungin kestävä kasvu, ilmastoviisaus ja liikenneyhteyksien parantaminen sekä viihtyisyys ja luonnonläheisyys. Monen eri alan osaamista ja näkökulmien yhteensovittamista siis tarvitaan.

Yleiskaavan kaavaluonnos valmistuu 2024. Päättäjien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien palautteen pohjalta kaavaluonnos muokataan kaavaehdotukseksi vuosina 2025–2026. Tavoitteena on, että yleiskaava hyväksytään vuonna 2027. Hyväksymisestä päättää lopulta kaupunginvaltuusto.

Asukasyhdistyksille järjestettiin oma keskusteluilta

Yleiskaavan suunnittelusta vastaava kaupunkisuunnittelukeskus järjesti asukasyhdistyksille keskusteluillan 14.3. Espoon yleiskaavan 2060 alueellisista näkökulmista. Tilaisuuteen kutsuttiin kaikki Espoon asukasyhdistykset ja paikalle saapui lähes 50 asukasyhdistysten edustajaa kaikilta Espoon suuralueilta.

Illan aikana asukasyhdistysten edustajat keskustelivat pienryhmissä omien suuralueidensa näkökulmista suunnittelijoiden kanssa. Keskustelujen pohjana olivat asukasyhdistysten yhdessä kokoamat näkemykset suuralueittain. Keskustelu oli vilkasta ja rakentavaa, tunnelma hyvä ja suunnittelijat saivat asukasyhdistyksiltä runsaasti paikallista arvokasta tietoa yleiskaavatyön tueksi.

Millaisia näkökulmia asukasyhdistykset nostivat esille?

Espoonlahden keskusteluissa nostettiin esille, että asukasennuste on liian suuri. Osallistujat toivoivat lisää lähipalveluja, enemmän työpaikkoja ja joustavia yritys- ja työskentelytiloja. Asukasyhdistysten edustajat korostivat, että pohjavesialueet eivät kestä lisärakentamista. Osallistujat pitivät myös lähiluontoa tärkeänä. Keskusteluissa toivottiin nykyisen kaupunkirakenteen säilymistä ja asukaslähtöistä täydennysrakentamista. Myös laadukkaita jalankulku- ja pyöräilyteitä pidettiin olennaisina tulevaisuuden Espoonlahdessa.

Leppävaaran ryhmässä osallistujat tunnistivat tärkeitä virkistysreittejä, järviympäristöjä, säilytettäviä näkymiä ja viljelypalstoja. Myös täydennysrakentamisen alueelliset rajat tarkennettiin ja tunnistettiin uusia paikkoja mahdollista täydennysrakentamista silmällä pitäen. Lisäksi osallistujat esittivät palvelutarpeita ja korostivat, että pitäisi olla myös paikkoja, joista löytyisi mukavaa yhdessä tekemistä asukkaille.

Kaupunkiympäristön laatuun toivottiin kiinnitettävän huomiota ja asuntokannasta toivottiin monipuolista. Osallistujat toivat esille, että suuralueella on säilytettäviä arvo- ja pientaloalueita. Asukasyhdistysten edustajat kokivat, ettei Kehä II:sta ole tarpeellista jatkaa. Melunsuojaustarpeet, joukkoliikenteen parantaminen sekä Sellon ja Kilon asemien turvattomuuden tunne nousivat myös esille keskusteluissa.

Tapiolan suuralueella täydennysrakentaminen huoletti asukasyhdistysten edustajia. Kaupunkia tiivistäessä tulee osallistujien mielestä huolehtia pienipiirteisestä rakentamisesta ja suuralueen identiteetistä. Osallistujat pohtivat, että viheralueiden merkitys korostuu kaupunkiympäristössä entistäkin enemmän tulevaisuudessa, ja siksi niitä voisi olla Tapiolan suuralueella enemmän. Eri alueiden väliset yhteydet koettiin tärkeiksi. Myös jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä toivottiin lisää. Osallistujat korostivat lasten ja vanhusten liikkumiselle sopivaa kaupunkia, ”5 minuutin kaupunkia”, missä kaikki tarpeelliset palvelut ja toiminnot ovat saavutettavissa viidessä minuutissa.

Matinkylässä osallistujat toivoivat suuralueen kehittämistä kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Osallistujat kannattivat viheralueiden ja viheryhteyksien vahvistamista sekä toivoivat alueelle lisää rakennettuja puistoja. Asuntorakenne haluttiin pitää korkeatasoisena ja monipuolisena. Asumisen mittakaavaa ei pitäisi muuttaa. Henttaan ja Friisilän pientaloalueet tulee säilyttää.

Asukasyhdistysten edustajat haluavat vahvistaa työpaikkaomavaraisuutta ja työpaikkoja toivotaankin erityisesti Suurpeltoon parantamaan palveluja. Kuitinmäen ostoskeskus on asukkaille tärkeä paikka, jonka kehittämistä osallistujat pitivät olennaisena.

Asukkaat odottavat ratikkaa innolla ja toiveena olisi, että se ulottusi Matinkylän rantaan saakka. Liikenteen rauhoittamiseksi ehdotettiin Kuunkadun läpikulun rauhoittamista Olarissa sekä työpaikkarakentamista suojaamaan Suurpeltoa Kehä II:n melulta.

Kauklahden ja Vanha-Espoon suuralueilla toivotaan maltillista tiivistämistä, asemaseuduilla voi olla mittavampaakin. Rakentamismahdollisuuksia kaivataan koko alueelle. Osallistujat tunnistivat palvelutarpeita ja he näkivät että, mm. Histan ESA-rataan liittyvä uusi asemaseutu tarjoaa paremmat mahdollisuudet monipuolisille palveluille myös ympäröiville alueille. Työpaikka-alueita voisi rakentaa väylien varsille meluesteeksi. Kauklahteen osallistujat kaipaavat pienyrittäjiä.

Osallistujat kokivat, että Vanha-Espoon seudullisesti merkittävät virkistys- ja luontoalueet ovat saavutettavissa lähtökohtaisesti autolla. Osallistujat toivovatkin julkisen liikenteen kehittämistä vähentämään lisääntynyttä autoilua. He toivoivat raideliikenneyhteyksiä Vantaalle Vihdintietä ja Kehä III:sta pitkin.

Pohjois-Espoossa alueen vetovoimana nähtiin väljyys ja ympärillä oleva luonto. Alueen toivottiin säilyvän tulevaisuudessakin omakotitalomaisena asuinalueena. Tiivis, korkea ja sekoittunut rakenne sopisi kuitenkin Kalajärven ja Viiskorven paikalliskeskuksiin. Osallistujat tunnistivat tärkeitä virkistysreittejä erityisesti järvien ympärillä. Laajat viheralueet ovat asukkaiden mielestä arvokkaita, ja niitä tulee säilyttää.

Mitä Espoon kaupunkisuunnittelussa tapahtuu nyt?

Tilaamalla Vaikuta nyt -uutiskirjeen saat tiedon, mitä lähialueellasi tapahtuu ja mihin hankkeisiin voit juuri nyt vaikuttaa. Lisäksi saat tiedon tulevista asukastilaisuuksista. Uutiskirje ilmestyy kahden viikon välein ja se on helppo tilata Espoon kaupungin verkkosivujen pääsivulta osoitteesta espoo.fi kirjoittamalla siniseen hakukenttään sana uutiskirje.

Tutustu ja osallistu kaupunkisuunnitteluun -sivustolta voi lukea tarkemmin muun muassa osallistumisesta ja kaavoituksen eri vaiheista sekä mielenkiintoisista kaupunkisuunnittelun teemoista kuten esimerkiksi nimistö, kulttuuriympäristöt ja ilmastoviisas kaupunkisuunnittelu.

Yleiskaavan omilla sivuilla osoitteessa Espoon yleiskaava – tutustu ja osallistu on runsaasti tietoa yleiskaavan taustoista, valmistelusta ja osallistumisesta.

Asukkaiden Espoo on jatkanut toimintaansa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi. Jo vuosia sitten päättyneelle asukasfoorumitoiminnalle ei edelleenkään ole saatu korvaajaa. Espoon asukastoiminnan malli hyväksyttiin kaupunginhallituksessa toukokuussa. Sen keskeistä sisältöä ovat asukasillat, aluekoordinaattorit, asukaspaneelit, osallistuva budjetointi ja uudet osallisuuden muodot. Käytännössä näiden toimeenpano ei edennyt merkittävästi vuoden aikana, eikä asukasosallisuus ole Espoossa muiden suurimpien kaupunkien tasolla. OmaEspoo-projektissa sähköisen osallisuusalustan hankinta etenee. Alusta tulee käyttöön vuoden 2024 alussa. Sähköisen asioinnin kokonaisuudessa otetaan aikalisä ja toteuttamisen aikataulua tarkastellaan uudelleen vuoden 2023 lopussa.

Kaupunkisuunnittelu on kehittänyt aktiivisesti omaa toimintaansa ja tiedottamistaan. Vuoden aikana toteutettiin laaja Meidän Espoo 20X0 -hanke, johon sisältyi lukuisia asukastilaisuuksia ja työpajoja. Asukkaiden osallistuminen olisi voinut olla aktiivisempaakin. Tuloksia tullaan käyttämään käynnissä olevassa yleiskaavan 2060 valmistelussa.

Kaupunki on toteuttanut uutiskirjeitä monilla toimialoilla. Niillä korvataan erilaisia sähköpostijakeluja ja täydennetään verkkosivuilla tehtävää tiedottamista. 

Asukkaiden Espoon sivuille avattiin tapahtumakalenteri, ja kaupungin verkkosivujen sisällöstä tuotetut Asukkaiden Espoon uutiskirjeet ovat auttaneet kaupungin uutisten seuraamista. Kaupunki on aloittanut useiden toimitettujen uutiskirjeiden jakelun eri aihepiireistä.

Asukkaiden Espoon Facebook-ryhmä kasvaa tasaisesti. Mukana on jo lähes 1700 jäsentä. Vuoden aikana ryhmässä keskusteltiin rakentavasti muun muassa Espoon asemakaavoituksesta, rakentamisesta, ympäristöstä, liikenteestä, asukastoiminnan mallista, yleiskaavasta 2060, hyvinvointialueesta, kaupungin kasvusta ja energiakriisistä.

Esko Uotila

Asukkaiden Espoon sivuilla on uusi tapahtumakalenteri, johon kerätään tietoja asukkaiden osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvistä tapahtumista ja kyselyistä. Järjestäjinä voivat toimia kaupunki ja muut toimijat. Tapahtumia voi tarkastella suuralueittain.

Tutustu kalenteriin: Tapahtumakalenteri – Osallistu ja vaikuta Espoossa