Asukkaiden Espoo

Mikä on Asukkaiden Espoo?

Asukkaiden Espoo on vuoden 2018 alussa toimintansa aloittanut avoin, poliittisesti sitoutumaton toimintaryhmä, johon voivat liittyä kaikki asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämisestä kiinnostuneet. Ryhmä ei ole järjestäytynyt yhdistykseksi eikä sillä ole rahoitusta vaativaa toimintaa.

Asukkaiden Espoo pyrkii tuomaan kaupungin tietoisuuteen sen, että asukkaat tarvitsevat paremmat mahdollisuudet seurata kotikulmillaan tapahtuvia asioita sekä uusia ja helppoja tapoja vaikuttaa tapahtumien kulkuun ja hankkeiden toteutukseen.

Toiminnan tavoitteena on

• saada aikaan uusi espoolainen toimintamalli, joka parantaa asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa Espoon kehittämiseen,
• edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuuksia siten, että kehittämishankkeet perustuvat asukkaiden tarpeisiin ja toiveisiin ja asukkaat ja yhteisöt pääsevät vaikuttamaan kaupungin hankkeisiin jo valmisteluvaiheessa,
• saada aikaan ja ylläpitää verkostoa yhteiseen toimintaan, keskusteluun ja tiedonvaihtoon: asukkaat, viranhaltijat, luottamushenkilöt, yhdistykset ja muut toimijat,
• varmistaa osallisuuden toteutuminen paikallisesti suuralueilla ja kaupunginosissa,
• käydä avointa ja rakentavaa keskustelua ajankohtaisista asioista verkossa ja tapaamisissa ja
• jakaa vertailun ja oppimisen vuoksi tietoa kuntalaisvaikuttamisen ja kaupunkiaktivismin tilanteesta ja käytännöistä muualla Suomessa.

Keskeisenä yhdyssiteenä on Asukkaiden Espoo -Facebook-ryhmä. Lisäksi pidämme yhteyttä päättäjiin ja kaupungin viranhaltijoihin erityisesti osallisuuden ja viestinnän kehittämiseen liittyen.
Ydinryhmään ovat kuuluneet Esko Uotila puheenjohtajana sekä Sirpa Aarniolehto-Kotilainen, Timo Haukilahti, Bjarne Häggman, Jukka Laine, Heikki Lenkkeri, Jarmo Oksanen, Reetta Puska, Sirkka Ruikkala, Arja.Salmi ja Seppo Salo.

Asukkaiden osallisuus Espoossa

Asukkaiden osallisuuden vahvistamiseksi kuluvalla vaalikaudella Espoossa on toiminut Osallistuva Espoo -kehitysohjelma. Asukkaiden Espoon piirissä ohjelmalta on odotettu enemmän konkreettisia toimia, jotka vahvistaisivat asukkaiden asemaa kaupungin ja sen palvelujen kehittämisessä.

Espoon suuralueilla on yli 10 vuoden ajan toimineet asukasfoorumit, joiden tarkoituksena on ollut parantaa vuorovaikutusta ja tiedonkulkua. Toiminta on ollut ajoittain ja ajallisesti epäyhtenäistä ja vähitellen laantunut. Asukkaiden tiedonsaannin ja vaikuttamisen tarpeet eivät ole minnekään kadonneet – päinvastoin. Siksi toimintaa tulee uudistaa merkittävästi.

Teimme toukokuussa 2019 kuntalaisaloitteen, joka sisälsi konkreettisia ehdotuksia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi Espoossa.
https://www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/8736
Lokakuussa 2019 saamassamme vastauksessa kerrattiin meille tuttua Espoon strategiaa (Espoo-tarina) ja Osallistuva Espoo -kehitysohjelman toimintaa, mutta emme saaneet kommentteja ehdotuksiimme emmekä lupauksia merkittävistä uudistuksista aloitteessa esitettyjen toimenpide-ehdotusten pohjalta.

Esittelimme tavoitteitamme myös kaupunginjohtaja Jukka Mäkelälle elokuussa 2019.

Toistaiseksi kaupungin panostukset osallisuuden kehittämiseen eivät ole vastanneet odotuksiamme.

Toimintaa vuonna 2020

Vuonna 2020 toiminta on sijoittunut pääosin Facebook-ryhmään. Ryhmä on kasvanut tämän vuoden aikana 460:stä nykyiseen 750 jäseneen, mikä osoittaa, että espoolaiset ovat oikeasti kiinnostuneita oman kaupunkinsa asioista. Keskustelua on käyty monista ajankohtaisista asioista ja niihin ovat osallistuneet aktiivisesti myös luottamushenkilöt ja kaupungin viranhaltijat.

Toimintaa vuonna 2020:

• Olemme järjestäneet muutamia etäkokouksia, joissa on keskusteltu kehitteillä olevista osallisuusasioista.
• Olemme keskustelleet kaupungin viestinnästä vastaavien kanssa vuorovaikutuksen kehittämisestä.
• Olemme ottaneet kantaa Osallistuva Espoo -ohjelmaryhmässä työn alla olevaan Kuulemisesta kumppanuuteen -käsikirjan luonnokseen.
• Osallistuimme keväällä verkon kautta toteutettuun DialogiAkatemian, Erätauko-säätiön, oikeusministeriön, Sitran ja valtiovarainministeriön Poikkeusajan dialogit –tilaisuuden Espoon toteutukseen.
• Olemme tutustuneet muiden kuntien osallisuustyöhön ja -malleihin.
• Olemme osallistuneet aktiivisesti osallisuutta edistävän Kuntademokratiaverkoston toimintaan.
• Olemme myös antaneet palautetta uuden espoo.fi-sivuston suunnittelijoille nettisivujen kehittämistarpeista.
• Olemme osallistuneet ja kannustaneet espoolaisia ilmaisemaan kantansa lukuisissa kaupungin verkkokyselyissä, kuten lokakuun loppuun jatkuvissa Mun tulevaisuuden Espoo ja Mun Espoo kartalla -kyselyissä.

Asukkaiden Espoo vuonna 2021

Toiminnan tavoitteena on saada Espooseen osallisuusmalli, joka määrittelisi, miten asukkaat pääsevät Espoossa vaikuttamaan kaupungin kehittämiseen ja joka ohjaisi kaupungin toimialoja ja viranhaltijoita ottamaan osallisuuden ja vuorovaikutuksen osaksi omaa toimintaansa.

Vuonna 2021 uusi valtuusto tulee vahvistamaan Espoo-tarinan päivityksen. Tavoitteemme on, että Espoo-tarinassa kuvataan, miten asukas- ja asiakaslähtöisyys toteutuu käytännön toimina toimialoilla, viestinnässä ja päätöksenteossa.

Vuoden 2021 aikana julkaistaan uudistettu espoo.fi-sivusto. Annamme palautetta palvelun testiversioista siten, että asukasnäkökulma tulee aidosti otetuksi huomioon sivuston rakenteen ja sisällön toteutuksessa.

Kuntavaalit huhtikuussa 2021 antavat tilaisuuden käydä keskustelua tulevista toimista osallisuuden kehittämiseksi vaaliehdokkaiden kanssa. Kuntavaaliehdokkaille pyritään tekemään kysely siitä, miten heidän mielestään asukkaiden osallisuus pitäisi Espoossa järjestää.

Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaehdotus nähtävillä 7.9.–20.10.2020

Koronapandemian vuoksi yleiskaavan asukastilaisuudet toteutetaan etälähetyksinä, joita voi seurata verkossa. Verkkolähetykset tallennetaan ja julkaistaan tilaisuuden jälkeen hankkeen verkkosivuilla.

Päätilaisuus 17.9. klo 17-21

Liity asukastilaisuuteen linkin kautta:
https://www.mediaserver.fi/live/espoo

Ohjelmassa esitellään yleiskaava kokonaisuutena sekä eri teemojen näkökulmasta sekä käsitellään Espoon keskuksen kysymyksiä.

Asukastilaisuus 21.9. klo 18-19.30

Liity asukastilaisuuteen linkin kautta:
Osallistu etätilaisuuteen

Tilaisuudessa käsitellään asukkaiden kysymyksiä ja kommentteja Kalajärven, Viiskorven ja Pohjois-Espoon alueella. Voit avata lähetyksen 15 minuuttia ennen ohjelman alkua.

Asukastilaisuus 24.9. klo 18-19.30

Liity asukastilaisuuteen linkin kautta:
Osallistu etätilaisuuteen

Tilaisuudessa käsitellään asukkaiden kysymyksiä ja kommentteja Nupurin, Histan, Myntinmäen ja Vanhan Espoon alueella. Voit avata lähetyksen 15 minuuttia ennen ohjelman alkua.

Tervetuloa!

Kaavan materiaalit ja selvitykset löytyvät kaavan verkkosivuilta www.espoo.fi/yleiskaavapoke

Kaupunkisuunnittelukeskus järjestää Kivenlahden tulevaisuuden suunnitelmista kolmannen tilaisuuden tiistaina 15.9. etätilaisuutena klo 17.30-19.

Asukastilaisuudessa voit kertoa suunnittelijoille toiveesi ja kehittämisideasi. Tilaisuudessa esitellään ja keskustellaan myös asukastapaamisten yhteenvedosta ja työn jatkumisesta.

Asukastilaisuuksista kootaan tietopaketti Kivenlahden täydennysrakentamisen sivuille.

Osallistuminen ei edellytä erillistä sovellusta tai rekisteröitymistä, voit osallistua selaimen kautta. Liittyessäsi tilaisuuteen kerro nimesi, niin voimme jakaa puheenvuoroja.

Osallistu etätilaisuuteen

Tutustu Kivenlahden täydennysrakentamiseen.

Millainen on sinun tulevaisuuden Espoosi? Vastaa kahteen kyselyyn ja osallistu Espoo-tarinan päivittämiseen. www.espoo.fi/munespoo

1. Mun tulevaisuuden Espoo -kysely kartoittaa asukkaiden toiveita tulevaisuuden Espoosta. Espoo-tarinan valmistelu tulevalle valtuustokaudelle 2021-2025 on käynnistynyt. Kyselyssä ketätään asukkaiden näkemyksiä ja toiveita Espoo-tarinan pohjaksi.
   Vastaa Mun Espoo -kyselyyn
2. Mun Espoo kartalla -kyselyssä voit kertoa lähiympäristöstäsi, esimerkiksi mitkä paikat ovat sinulle tärkeitä ja miten espoolaista kaupunkiympäristöä tulisi kehittää.
   Vastaa Mun Espoo kartalla -kyselyyn

Vastauksia hyödynnetään kaupungin strategian, Espoo-tarinan, valmistelussa sekä Espoon kaupunkisuunnittelussa.
Kyselyt ovat avoinna lokakuun loppuun saakka.

Seinäjoen kaupunki on julkistanut uuden osallisuusmallinsa. Se laadittiin nopeasti kesän ja syksyn 2019 aikana kaupungin ja asukkaiden yhteistyönä. Espoossa on yhtä pitkään työstetty Osallistumisen kulmakiviä ja linjauksia ilman asukkaille näkyviä tuloksia ja toimintatapojen muutoksia.

Seinäjoen osallisuusmalli antaa suuntaviivat, miten asukkaiden pääsevät osallistumaan kaupungin toimintaan ja kehittämiseen. Tekeillä on opas kaupunkiaktivismiin, jolla kannustetaan paikallisen toiminnan ja tapahtumien järjestämiseen. Kaupungin ja yhdistysten toimitiloja kehitetään ja tuodaan paremmin toimijoiden käyttöön.

Seinäjoen osallisuusmalli

Osallistuvan budjetointi käynnistetään Seinäjoella alueittain kohdistetuin määrärahoin. Viestintää verkossa ja sosiaalisessa mediassa kehitetään ja tuetaan. Vuorovaikutusta tukemaan perustetaan asukasraateja ja kehittäjäryhmiä, joihin kaikki voivat liittyä. Niiden toiminnasta tiedotetaan tilattavien uutiskirjeiden avulla.

Kaupunkisuunnittelussa asukkaat otetaan mukaan jo valmisteluvaiheessa keräämällä tietoa paikallisista tarpeista ja suunnitelmiin kerätään palautetta ja ideoita monin keinoin. Osallisuus otetaan huomioon myös kilpailutuksissa rakennushankkeissa.

Palvelujen kehittämisessä asukkaat otetaan mukaan heti alusta alkaen sen kaikissa vaiheissa ja etenemisestä viestitään avoimesti. Kaupunki järjestää vuosittain asiakaskyselyjä palvelujen laadun ja sisällön kehittämiseksi. Palvelujen asiakkaista kerätään asiakaskehittäjäryhmiä osallistumaan tiiviisti toiminnan kehittämiseen.

Seinäjoki pyrkii lisäämään kuntalaisaloitepalvelun käyttöä ja parantamaan niiden käsittelyä ja niihin liittyvää viestintää.

Vuorovaikutusta asukkaiden, kaupungin johdon ja luottamushenkilöiden välillä parannetaan järjestämällä asukasiltoja ja kyselytunteja ja lisäämällä hallinnon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Toimialoille nimetään osallisuusagentit koordinoimaan osallisuuden toteutusta toimialoillaan ja viestimään osallisuudesta.

Seinöjoen osallisuusmallia ei vielä ole kaikilta osin otettu käyttöön. Se on kuitenkin laadittu ja kaupunginhallitus on sen käsitellyt kokouksessaan 20.1.2020. Osallisuusmalli päivitetään joka valtuustokauden alussa ja sen toteutumista arvioidaan joka valtuustokauden lopussa.

Espoo-tarinan mukaan Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen. Sen tueksi ei ole laadittu osallisuusmallia, joka kuvaisi strategian toteutuksen suuntaviivat ja toimintamallit. Tällainen tarvitaan. Seinäjoen esimerkki kertoo, että malli voidaan laatia nopeasti ja hyvässä yhteistyössä asukkaiden kanssa. Johdon sitoutuminen ja tuki on välttämätön, jotta malli saadaan aikaiseksi ja otettua osaksi kaupungin ja sen toimialojen ja työntekijöiden päivittäistä toimintaa.

Asukkaiden Espoo -ryhmä on nyt toiminut kaksi vuotta. Verkostomaisesti toimivan ryhmän tavoitteena on edistää vuorovaikutusta asukkaiden, kaupungin ja muiden toimijoiden kesken, ja näin parantaa asukkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa kaupungin kehitykseen sekä tuoda esiin asukkaiden näkökulma suunnittelun ja päätöksenteon valmistelun tueksi. Tavoitteena on aikaansaada Espoon oloihin sopiva osallisuusmalli.

Toimintaa somessa ja tapaamisissa

Ryhmä ylläpitää kaikille avointa keskusteluryhmää somessa, järjestää säännöllisiä tapaamisia sekä ylläpitää verkkosivuja, jonne on koottu ajankohtaista tietoa kuntalaisvaikuttamisesta. Ryhmä on osallistunut Kuntaliiton Demokratiaverkoston verkostotapaamisiin sekä muihin demokratiaa ja osallisuutta käsitteleviin tilaisuuksiin. Kaupungin osallisuutta edistävien toimijoiden kanssa järjestettiin useita tapaamisia.

Asukkaiden Espoon Facebook-ryhmässä on yli 450 jäsentä. Ryhmä kokoontui kuusi kertaa keskustelemaan vireillä olevista asioista. Kokouksiin osallistui vaihtelevasti 4 – 11 asukasaktiivia. Stadiluotsi Ella Tanskanen kävi elokuussa kertomassa osallistuvan budjetoinnin käynnistämisestä Helsingissä. Espoon kaupungin edustajien kanssa käytiin keskusteluja ainakin 12 tapaamisessa.

Vuoden 2019 aikana merkittäviä muutoksia kaupungin toimintaan ja vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa ei valitettavasti ole saatu aikaiseksi. Yhteistyö on kehittynyt niiden tahojen kanssa, jotka ovat jo aikaisemmin tehneet asukasyhteistyötä. Ryhmä on osallistunut mm. koulutilojen kuntalaiskäytön periaatteiden ja viljelypalstojen hallinnoinnin valmisteluun.

Aloitteita ja ehdotuksia

Asukkaiden Espoo lähetti maaliskuussa 2019 kaupunginjohtajalle ehdotuksen toimenpiteistä otsikolla “Osallisuus Espoo-tarinasta käytäntöön!”. Ehdotuksiin sisältyivät mm. osallisuusmallin luominen, asukastapaamisten lisääminen, asiakasraadit toimialoille, alueelliset asukasraadit ja asukasyhteyshenkilöt sekä osallistuvan budjetoinnin lisääminen. Ehdotuksia käsiteltiin kaupunginjohtajan tapaamisessa 16.8.2019. Esittämämme ehdotukset osallisuuden edistämiseksi Espoossa eivät tulleet ymmärretyiksi. Kaupunginjohtaja katsoi edustuksellisen demokratian riittäväksi asukkaiden vaikuttamiskanavaksi.

Teimme toukokuussa 2019 kuntalaisaloitteen “Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia parannettava Espoossa”. Saimme lokakuun alussa kaupungin vastauksen, jossa vedottiin Espoo-tarinan asukaslähtöisyyteen ja kerrottiin Osallistuva Espoo -kehitysohjelman tavoitteista. Vastauksessa luvattiin, että käynnissä oleva Osallistumisen kulmakivet ja linjaukset -työskentely tuottaa yhdessä asukkaiden, päättäjien ja työntekijöiden kanssa valmistellut linjaukset, jotka määrittelevät osallistumisen tavoitteet ja keskeiset yhteiset
menettelytavat, jotka koskettavat kuntalaisia, luottamushenkilöitä ja kaupungin työntekijöitä. Asukkaiden mahdollisuudet osallistua linjausten valmisteluun ovat kuitenkin jääneet kovin vähäisiksi.

Osallistuva Espoo

Ryhmä osallistui yhdessä Osallistuva Espoo -kehitysohjelman ohjausryhmän kanssa 25.9.2019 LähiöFestin Espoo-live-iltaan, jossa käytiin dialogia aiheesta “Miten teemme Espoosta yhdessä entistä paremman osallisuuskaupungin”. Keskustelussa vahvistui tarve saada Espooseen uusi osallisuusmalli, joka toteuttaa Espoo-tarinan lupaukset asukaslähtöisyydestä, parantaa alueellista osallisuutta ja varmistaa kaupungin sitoutumisen ja panostukset asukasvuorovaikutukseen. Muiden kaupunkien osallisuusmalleihin pitää perehtyä tarkemmin ja tuoda niistä parhaat piirteet suuraluepohjaiseen Espoon osallisuusmalliin. Tarvitsemme myös toimintamallin poliitikkojen ja luottamushenkilöiden kesken tehtävään yhteistyöhön.

Järjestimme marras-joulukuussa 2019 osallisuuskyselyn, jossa kartoitettiin kaupunginosayhdistyksissä ja asukasfoorumeissa toimivien asukasaktiivien kokemuksia ja kerättiin kehittämisehdotuksia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi Espoossa. Vastauksissa otettiin monipuolisesti kantaa osallisuuden ja tiedottamisen tilaan Espoossa, yhteydenpitoon kaupungin eri yksiköiden kanssa sekä yhdistysten omaan toimintaan. Avoimissa vastauksissa kuvattiin tarkemmin kokemuksia vuorovaikutuksesta kaupungin kanssa ja tehtiin ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi.

Tapasimme marras-joulukuussa kaupunkitekniikan keskuksen ja kaupunkisuunnittelukeskuksen viestintävastaavia. Teimme kehittämisehdotuksia kaupungin kaava- ja muiden kehittämishankkeiden viestinnän ja vuorovaikutuksen parantamiseksi. Käsittelimme myös tarvetta parantaa alueellisen ja aihekohtaisen tiedon saatavuutta kaupungin verkkosivuilla ja uutiskirjeiden avulla. Käynnissä oleva verkkosivuston uudistus on vähentänyt kaupungin panostuksia nykyjärjestelmään.

Asukkaiden Espoo -ryhmän toiminta jatkuu vuonna 2020 ja painottuu samoihin teemoihin kuin kuluneena vuonna.

Asukkaiden Espoo
www.facebook.com/groups/AsukkaidenEspoo
twitter.com/AsukkaidenEspoo
solmu.eu/asukkaidenespoo

Asukkaiden Espoo -ryhmä on kartoittanut 7.12.2019 päättyneellä kyselyllä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia Espoossa.

Kyselyyn vastasi 55 espoolaista. Vastaajat ovat toimineet 20 eri kaupunginosayhdistyksessä, viidessä asukasfoorumien valmisteluryhmässä ja lukuisissa muissa yhdistyksissä.

Vastauksissa otettiin kantaa osallisuuden ja tiedottamisen tilaan Espoossa, yhteydenpitoon kaupungin eri yksiköiden kanssa sekä yhdistysten omaan toimintaan. Avoimissa vastauksissa kuvattiin tarkemmin kokemuksia vuorovaikutuksesta kaupungin kanssa ja tehtiin ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi.

Lue tarkemmin kyselyn tuloksista: Kysely osallistumisesta ja vaikuttamisesta Espoossa 2019

Lataa yhteenveto pdf-muodossa: Osallisuuskysely 2019 yhteenveto

Muistio tapaamisesta kaupunkitekniikan keskuksessa 15.11.2019

Osallistujat

• • Petri Vainio ja Juha Kalaoja, kaupunkitekniikan keskus
  • Arja Salmi, Timo Haukilahti ja Esko Uotila, Asukkaiden Espoo -ryhmä

Verkkosivuston tietosisältö

Espoo.fi -sivuille kaivataan ajantasaista alueittaista ja teemakohtaista tietoa sekä mahdollisuutta tilata tästä uutiskirjeitä.
Espoo.fi-sivuston uutispalstoilla julkaistavat alueittaiset tiedot eivät ole ajan tasalla, koska uutisiin ei merkitä aihealueita riittävällä tarkkuudella. Todettiin, että uutispalstojen sisällöstä on helppo tuottaa kooste myös muille sivustoille aihe- ja aluekohtaisesti rajattuna. Esimerkki löytyy sivulta https://solmu.eu/asukkaidenespoo/ajankohtaista-espoosta. Sama sisältö voidaan lähettää myös uutiskirjeinä, joiden tilausten hallintaan tarvitaan oma käyttöliittymä ja taustasovellus.

Kaupunki on uudistamassa julkaisujärjestelmäänsä. Hankintailmoitus on julkaistu kesäkuussa. Teknisen toimen viestinnästä Katja Repo on mukana hankkeessa.

Kaupunkitekniikan keskus tiedottaa ajankohtaisista katusuunnitelmista nettisivulla https://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Kadut_ja_liikenne/Suunnittelu_ja_rakentaminen/Katusuunnitelmat/Ajankohtaiset_hankkeet?n5=2. Vaikuta nyt -kenttä ilmaisee nähtävillä olevat katusuunnitelmaehdotukset.

Kotikatuportaalissa https://kotikatu.espoo.fi/ katusuunnitelmia ja käynnissä olevia hankkeita voi tarkastella kartalta. Sivulla voi myös antaa palautetta kaduista. Suunnitelmissa on toteuttaa katuja koskevien ilmoitusten tilausmahdollisuus, mutta toteutus ei ole vielä käynnistynyt.

Osallistuva Espoo -ohjausryhmä on keskustellut viestinnän kehittämistä ja tunnistanut aluekohtaisen tiedottamisen tarpeen.

Kartalla https://kartat.espoo.fi/ims esitetään mm. vireillä olevat asemakaavat. Ajankohtaisten hankkeiden tilannetta olisi helpompi seurata, jos eri tilassa olevat asemakaava-alueet esitettäisiin eri väreillä.

Asemakaavoituskohteet on lueteltu sivulla https://www.espoo.fi/asemakaavoituskohteet?n5=2. Kohteet ovat aakkosjärjestyksessä ja niitä voi tarkastella suuralueittain. Vaikuta nyt -kenttä ilmaisee ajankohtaiset hankkeet, mutta muuten uudet ja vanhat hankkeet eivät erotu toisistaan.

Asiakaspalvelun kehittäminen

OAS-vaiheessa osalliseksi ilmoittautunut on kaupungin asiakas ja hyvä asiakaspalvelu edellyttäisi että hän saa palautetta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan mielipiteen esittäneille ei tällä hetkellä ilmoiteta kaavaehdotuksen nähtäville tulosta. Osallisiksi ilmoittautuneille ei myöskään kerrota, miten mielipide on otettu kaavaehdotuksessa huomioon. Kaavaehdotuksen julkaisua pitää oma-aloitteisesti seurata, jos haluaa vaikuttaa kaavaehdotukseen. Tarkat tiedot pitää osata kaivaa kaavaehdotuksen asiakortista.

Kaupunkisuunnittelussa on aloittanut palvelupäällikkö Heli-Maija Nevala.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet saavat uutiskirjeitä ajankohtaisista asioista. Selvitetään, onko uutiskirjettä mahdollista jakaa laajemmin ja onko muissa lautakunnissa käytössä vastaavia uutiskirjeitä.

Helsingin OmaStadi-hanke on saanut runsaasti julkisuutta. 12 vuotta täyttäneet kaupunkilaiset ovat päässeet ehdottamaan ja äänestämään 4,4 miljoonan euron käyttämisestä. Osa määrärahasta käytetään alueittain ja osa koko kaupunkia koskeviin hankkeisiin. Ehdotuksia kaupungin kehittämiseen tuli 1 273, joista lopulliseen äänestykseen valikoitui 296 ja näistä toteutettavaksi äänestettiin 44 suunnitelmaa. Äänestykseen osallistui 49 700 kaupunkilaista.

Osallistuva budjetointi on olennainen osa monien kaupunkien strategiaa. Osallistuvaa budjetointi on jonkin verran jo toteutettu eri kaupungissa, tosin huomattavasti Helsinkiä pienemmillä määrärahoilla ja kevyemmin toteutettuna. Muun muassa Turku, Tampere, Lahti ja Riihimäki ovat päättäneet aloittaa osallistuvan budjetoinnin vuonna 2020.

Espoossa on toteutettu osallistuvan budjetoinnin kokeiluja, mutta pysyvästä toimintamallista ei ole tehty päätöstä. Vuoden 2020 talousarvioehdotuksen mukaan tavoitteena on, että toimialat ottavat käyttöön osallistuvan budjetoinnin menetelmiä osoittamalla osan toimintaansa varatuista määrärahoista asukkaiden päätettäväksi. Nuorille on järjestetty ManiMiitti, jossa nuoret osallistumisen nuorisopalveluiden rahojen käytön suunnitteluun. ManiMiittiä järjestävät Espoon kaupungin nuorisopalvelut yhteistyössä opetustoimen ja nuorisovaltuuston kanssa. Nuorten ideoita vapaa-ajan palveluiden ja alueen kehittämiseen kerätään monin tavoin. Nuoret äänestävät mielestään tärkeimmät ideat toteutettavaksi seuraavan vuoden toiminnassa.

Asukkaiden Espoo -ryhmä on tehnyt ehdotuksen osallistuvan budjetoinnin toteuttamista siten, että vuoden 2020 talousarviossa jokaiselle suuralueelle varattaisiin oma budjetti 1-2 euroa/asukas.

Tietoa osallistuvasta budjetoinnista:

Asukkaiden Espoo -ryhmä teki toukokuussa 2019 kuntalaisaloitteen Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia parannettava Espoossa, www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/8736 

Vastaanotimme kaupunginsihteeri Mari Immosen vastauksen kuntalaisaloitteeseen 4.10.2019,
Vastaus kuntalaisaloitteeseen asukkaiden osallisuuden kehittämiseksi.

Vastauksessa kerrotaan Espoo-tarinan asukas- ja asiakaslähtöisyyttä korostavista kirjauksista, asiakasraadeista, dialogivalmiuksista, Osallistuva Espoo -kehitysohjelmasta sekä sen aloittamasta Osallistumisen kulmakivet ja linjaukset -työskentelystä. Valitettavasti vastaukseen ei sisälly uusia konkreettisia toimia tai rakenteellisia uudistuksia osallisuuden vahvistamiseksi.

Olemme valmiita jatkamaan yhteistyötä osallisuuden ja osallisuusmallin kehittämistä seuraavalta pohjalta:

Toimiva osallisuusmalli Espooseen

• Espoo laatii osallisuusmallin kaupungin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden, asukkaiden, yhdistysten, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyönä.
• Asukkaat pidetään tiiviisti mukana Osallistumisen kulmakivet ja linjaukset -työskentelyssä. Työskentelyn välitulokset julkistetaan ja niistä käydään avointa keskustelua. 
• Kaupungin johtamisjärjestelmää uudistettaessa osallisuus otetaan keskeiseksi arvoksi. Kaupungin johto ottaa vastuun osallisuuden edistämisestä. Toimialojen ja luottamuselinten vastuualueisiin kirjataan selkeästi vuorovaikutus asukkaiden kanssa. 

Ehdotuksemme osallisuusmallin sisältöön

• Suuralueille perustetaan alueraadit käsittelemään ja antamaan lausuntoja alueensa tärkeimmistä suunnittelu- ja kehityshankkeista kaikilla toimialoilla. Kaupunki nimeää organisaatiostaan alueraatien toiminnasta vastaavat asukasyhteyshenkilöt.
• Otakantaa.fi-palvelua käytetään tehostamaan keskinäistä vuoropuhelua päätösten valmistelussa ja päätöksenteossa.
• Lautakunnat alkavat ohjata ja valvoa osallisuuden periaatteiden toteuttamista omilla toimialoillaan.
• Osallistuva budjetointi otetaan pysyväksi osaksi kaupungin toimintaa.
• Asukasfoorumien tilalle kehitetään uusi toimintamalli, joka perustuu avoimeen vuorovaikutukseen. Kaupunki osallistuu tilaisuuksien järjestämiseen ja käsiteltävien aiheiden valintaan ja ajoitukseen ja tuottaa raportit tilaisuuksien perusteella tehtävistä toimenpiteistä ja päätöksistä. Toiminnassa käytetään monipuolisesti erilaisia työskentelytapoja avoimissa tilaisuuksissa ja verkossa.
• Kaupungin viestintä- ja vuorovaikutuskanavia kehitetään panostamalla verkkopalvelujen selkeyteen ja tiedon ryhmittelyyn. Verkkokyselyjä ja palautekanavia kehitetään. Asukkaille tarjotaan mahdollisuus tilata uutiskirje omaa aluettaan koskevista uutisista ja tapahtumista.

Osallisuuden hyödyt

• Luottamus kaupunkia kohtaan kasvaa.
• Osallisuuden kustannukset katetaan toiminnan paremmalla laadulla ja tehokkuudella sekä paremman asukastyytyväisyyden, prosessin nopeutumisen ja muutoksenhakujen vähenemisen tuottamilla kustannussäästöillä ja lisätuotoilla.

Tietoa osallisuudesta

• Valtuustolle ja lautakunnille tehdään selvitykset niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kuntalaisaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä.
• Kaupungin nimeämien asiakasraatien tehtävät ja niiden kokoonpanot ja valintamenettelyt julkistetaan. Asiakasraatien päätökset ja kannanotot tehdään julkisiksi.

Asukkaiden Espoo -ryhmä

Vastineen ovat laatineet:

Esko Uotila, Laaksolahti
Seppo Salo, Kaitaa
Arja Salmi, Leppävaara
Jatta Salmi, Tapiola
Reetta Puska, Leppävaara
Jarmo Oksanen, Karakallio
Jukka Laine, Leppäsilta
Bjarne Häggman, Tillinmäki
Sirpa Aarniolehto-Kotilainen, Matinkylä