Asukkaiden Espoo

Helsingin OmaStadi-hanke on saanut runsaasti julkisuutta. 12 vuotta täyttäneet kaupunkilaiset ovat päässeet ehdottamaan ja äänestämään 4,4 miljoonan euron käyttämisestä. Osa määrärahasta käytetään alueittain ja osa koko kaupunkia koskeviin hankkeisiin. Ehdotuksia kaupungin kehittämiseen tuli 1 273, joista lopulliseen äänestykseen valikoitui 296 ja näistä toteutettavaksi äänestettiin 44 suunnitelmaa. Äänestykseen osallistui 49 700 kaupunkilaista.

Osallistuva budjetointi on olennainen osa monien kaupunkien strategiaa. Osallistuvaa budjetointi on jonkin verran jo toteutettu eri kaupungissa, tosin huomattavasti Helsinkiä pienemmillä määrärahoilla ja kevyemmin toteutettuna. Muun muassa Turku, Tampere, Lahti ja Riihimäki ovat päättäneet aloittaa osallistuvan budjetoinnin vuonna 2020.

Espoossa on toteutettu osallistuvan budjetoinnin kokeiluja, mutta pysyvästä toimintamallista ei ole tehty päätöstä. Vuoden 2020 talousarvioehdotuksen mukaan tavoitteena on, että toimialat ottavat käyttöön osallistuvan budjetoinnin menetelmiä osoittamalla osan toimintaansa varatuista määrärahoista asukkaiden päätettäväksi. Nuorille on järjestetty ManiMiitti, jossa nuoret osallistumisen nuorisopalveluiden rahojen käytön suunnitteluun. ManiMiittiä järjestävät Espoon kaupungin nuorisopalvelut yhteistyössä opetustoimen ja nuorisovaltuuston kanssa. Nuorten ideoita vapaa-ajan palveluiden ja alueen kehittämiseen kerätään monin tavoin. Nuoret äänestävät mielestään tärkeimmät ideat toteutettavaksi seuraavan vuoden toiminnassa.

Asukkaiden Espoo -ryhmä on tehnyt ehdotuksen osallistuvan budjetoinnin toteuttamista siten, että vuoden 2020 talousarviossa jokaiselle suuralueelle varattaisiin oma budjetti 1-2 euroa/asukas.

Tietoa osallistuvasta budjetoinnista:

Asukkaiden Espoo -ryhmä teki toukokuussa 2019 kuntalaisaloitteen Asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia parannettava Espoossa, www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/8736 

Vastaanotimme kaupunginsihteeri Mari Immosen vastauksen kuntalaisaloitteeseen 4.10.2019,
Vastaus kuntalaisaloitteeseen asukkaiden osallisuuden kehittämiseksi.

Vastauksessa kerrotaan Espoo-tarinan asukas- ja asiakaslähtöisyyttä korostavista kirjauksista, asiakasraadeista, dialogivalmiuksista, Osallistuva Espoo -kehitysohjelmasta sekä sen aloittamasta Osallistumisen kulmakivet ja linjaukset -työskentelystä. Valitettavasti vastaukseen ei sisälly uusia konkreettisia toimia tai rakenteellisia uudistuksia osallisuuden vahvistamiseksi.

Olemme valmiita jatkamaan yhteistyötä osallisuuden ja osallisuusmallin kehittämistä seuraavalta pohjalta:

Toimiva osallisuusmalli Espooseen

• Espoo laatii osallisuusmallin kaupungin viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden, asukkaiden, yhdistysten, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden yhteistyönä.
• Asukkaat pidetään tiiviisti mukana Osallistumisen kulmakivet ja linjaukset -työskentelyssä. Työskentelyn välitulokset julkistetaan ja niistä käydään avointa keskustelua. 
• Kaupungin johtamisjärjestelmää uudistettaessa osallisuus otetaan keskeiseksi arvoksi. Kaupungin johto ottaa vastuun osallisuuden edistämisestä. Toimialojen ja luottamuselinten vastuualueisiin kirjataan selkeästi vuorovaikutus asukkaiden kanssa. 

Ehdotuksemme osallisuusmallin sisältöön

• Suuralueille perustetaan alueraadit käsittelemään ja antamaan lausuntoja alueensa tärkeimmistä suunnittelu- ja kehityshankkeista kaikilla toimialoilla. Kaupunki nimeää organisaatiostaan alueraatien toiminnasta vastaavat asukasyhteyshenkilöt.
• Otakantaa.fi-palvelua käytetään tehostamaan keskinäistä vuoropuhelua päätösten valmistelussa ja päätöksenteossa.
• Lautakunnat alkavat ohjata ja valvoa osallisuuden periaatteiden toteuttamista omilla toimialoillaan.
• Osallistuva budjetointi otetaan pysyväksi osaksi kaupungin toimintaa.
• Asukasfoorumien tilalle kehitetään uusi toimintamalli, joka perustuu avoimeen vuorovaikutukseen. Kaupunki osallistuu tilaisuuksien järjestämiseen ja käsiteltävien aiheiden valintaan ja ajoitukseen ja tuottaa raportit tilaisuuksien perusteella tehtävistä toimenpiteistä ja päätöksistä. Toiminnassa käytetään monipuolisesti erilaisia työskentelytapoja avoimissa tilaisuuksissa ja verkossa.
• Kaupungin viestintä- ja vuorovaikutuskanavia kehitetään panostamalla verkkopalvelujen selkeyteen ja tiedon ryhmittelyyn. Verkkokyselyjä ja palautekanavia kehitetään. Asukkaille tarjotaan mahdollisuus tilata uutiskirje omaa aluettaan koskevista uutisista ja tapahtumista.

Osallisuuden hyödyt

• Luottamus kaupunkia kohtaan kasvaa.
• Osallisuuden kustannukset katetaan toiminnan paremmalla laadulla ja tehokkuudella sekä paremman asukastyytyväisyyden, prosessin nopeutumisen ja muutoksenhakujen vähenemisen tuottamilla kustannussäästöillä ja lisätuotoilla.

Tietoa osallisuudesta

• Valtuustolle ja lautakunnille tehdään selvitykset niiden toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä kuntalaisaloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä.
• Kaupungin nimeämien asiakasraatien tehtävät ja niiden kokoonpanot ja valintamenettelyt julkistetaan. Asiakasraatien päätökset ja kannanotot tehdään julkisiksi.

Asukkaiden Espoo -ryhmä

Vastineen ovat laatineet:

Esko Uotila, Laaksolahti
Seppo Salo, Kaitaa
Arja Salmi, Leppävaara
Jatta Salmi, Tapiola
Reetta Puska, Leppävaara
Jarmo Oksanen, Karakallio
Jukka Laine, Leppäsilta
Bjarne Häggman, Tillinmäki
Sirpa Aarniolehto-Kotilainen, Matinkylä

Helsingin stadiluotsi Ella Tanskanen vieraili 12.8.2019 Asukkaiden Espoo -ryhmän tapaamisessa ja kertoi kokemuksista Helsingin uudesta osallisuusmallista, jonka sisältö on kuvattu sivulla Helsingin osallisuusmalli.

Oheisessa esityksessä on kuvattu osallisuusmallin taustoja, sen kehittämisvaiheita, stadiluotsien työtä ja osallistuvaa budjetointia. Stadiluotsit on nimetty seitsemälle alueelle edistämään yhteistyötä. Toimialoilla on omat vuorovaikutusyhteyshenkilöt.
Ella Tanskanen: Osallisuusmalli, stadiluotsit ja OmaStadi 2019

Osallistuvan budjetoinnin yhteiskehittämiseen on osallistunut 800 asukasta ja 200 viranhaltijaa. Ehdotuksista äänestetään syksyn aikana ja siihen saavat osallistua kaikki 12 vuotta täyttäneet helsinkiläiset. Käydyssä keskustelussa korostui kaupungin johdon, viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden sitoutumisen merkitys asukkaiden osallisuuden kehittämisessä. Toiminnan pyörittämiseen on varattava riittävät resurssit ja asukkaille on tarjottava monenlaisia tapoja osallistua.

Asukkaiden Espoo -ryhmä on 27.5.2019 tehnyt kaupungille kuntalaisaloitteen asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi.
www.kuntalaisaloite.fi/fi/aloite/8736

Jokaisella on lakisääteinen oikeus osallistua kunnan toimintaan ja vaikuttaa itseään ja elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Edustuksellisen demokratian tueksi tarvitaan monipuolisia ja eri väestöryhmien valmiudet huomioon ottavia tapoja vuorovaikutukseen ja vaikuttamiseen.

Kuntalaisaloitteessa ehdotetaan seuraavia toimenpiteitä:

1. Kaupunki nimeää vuonna 2020 kaupungin esikuntaan osallisuuspäällikön ja kaikille toimialoille osallisuusvastaavat.
2. Espooseen perustetaan seuraavan valtuustokauden alkaessa:
   1. osallisuus- ja hyvinvointijaosto kaupunginhallitukseen,
   2. lautakuntiin jokaiselle suuralueelle aluevastaava,
   3. suuralueille alueraadit käsittelemään avoimesti, vaihtuvissa kokoonpanoissa ja monipuolisia työskentelytapoja käyttäen alueensa tärkeimpiä suunnittelu- ja kehityshankkeita,
   4. suuralueille aluekoordinaattorit, jotka vastaavat myös alueraatien toiminnasta ja
   5. toimialoille tarpeen mukaan asiakasraateja.
3. Kaupungin viestintä- ja vuorovaikutuskanavia kehitetään siten, että kaikilla väestöryhmillä mukaan lukien nuoret, seniorit ja maahanmuuttajat on mahdollisuus saada riittävästi tietoa suunnitelmista ja ottaa kantaa valmisteltavana oleviin asioihin.

Panostuksiin on varattava määrärahat osittain jo vuodeksi 2020 ja täysimääräisesti seuraavan valtuustokauden alusta lähtien.

Espoo-tarinan mukainen asukas- ja asiakaslähtöisyys on hyvä perusta osallisuuden kehittämiselle. Näiden strategisten tavoitteiden toimeenpanemiseksi tarvitsemme uuden osallisuusmallin, joka edistää asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa oman alueensa suunnitteluun ja päätöksentekoon. Olennaisinta on, että asukkaiden perustellut mielipiteet aidosti huomioidaan valmistelussa ja päätöksenteossa.

Kuntalaisaloite perustuu Asukkaiden Espoo -ryhmän järjestämän keskustelutilaisuuden 24.10.2018 ja työpajan 20.2.2019 tuloksiin, jotka on koottu esitykseen bit.ly/uusi-osallisuus-espoossa.

Kuntalaisaloitteen ovat laatineet seuraavat Asukkaiden Espoo -ryhmän jäsenet:

Esko Uotila, Laaksolahti
Seppo Salo, Kaitaa
Jatta Salmi, Tapiola
Arja Salmi, Leppävaara
Jarmo Oksanen, Karakallio
Heikki Lenkkeri, Olari
Jukka Laine, Leppäsilta
Bjarne Häggman, Tillinmäki
Lasse Ansalo, Perkkaa
Sirpa Aarniolehto-Kotilainen, Matinkylä

Asukkaiden Espoo -ryhmä ehdottaa lisäksi, että Espoo hakee kumppaniksi Sitran Demokratiakokeilut 2020 -hankkeeseen. Espoo voisi esimerkiksi kokeilla tekoälyn hyödyntämistä asukasraatien kokoamisessa ja  asukasvaikuttamisen ja -osallistumisen edistämisessä.

Sitra hakee kuntia toteuttajakumppaneiksi vuoden 2020 aikana järjestettäviin demokratiakokeiluihin, jotka uudistavat kuntademokratian käytäntöjä. Hanke on esitelty sivulla www.sitra.fi/demokratiakokeilu. Hakuaika päättyy 31.8.2019.

Työpajassa 20.2. keskusteltiin Espoon osallisuuden tilasta ja kehittämistarpeista. Tulosten pohjalta työpajaan osallistuneet ovat laatineet muistion, jossa kuvataan nykytilannetta ja esitetään toimenpiteitä asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen edistämiseksi. Tavoitteena on saada osallisuus Espoo-tarinasta käytäntöön uskottavalla tavalla.

Suuralueille ehdotetaan perustettavaksi alueraadit ottamaan kantaa alueensa tärkeimpiin suunnittelu- ja kehityshankkeisiin. Kaupungin panostusta osallisuutta tukevaan henkilöstöön on lisättävä. Vuorovaikutusta ja viestintää on lisättävä kaikilla tasoilla.

Muistiossa on kuvatta laajasti nykyisiä asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja niiden puutteita. Osallisuutta on tarkasteltu myös yleisellä tasolla.

Lue lisää: Uusi osallisuus Espoossa