Kaupunginhallitukselle

Vauhtia asukasosallisuuden edistämiseen Espoossa!

Espoon kaupungin hallintosäännön mukaan kaupunginhallitus vastaa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien periaatteista ja edistämisestä. Vuoden 2023 talousarvion pöytäkirjamerkintöjen mukaan “Jatketaan Espoon osallisuusmallin toimeenpanoa sekä selvitetään mallin mukaisten aluekoordinaattoreiden nimeämistä. Toteutuksesta raportoidaan kaupunginhallitukselle toukokuun 2023 loppuun mennessä.”

Asukkaiden Espoo -verkosto on toiminut jo vuodesta 2018 osana Espoon laajaa vapaaehtoista asukastoimintaa. Toimintamme tavoitteena on parantaa asukasosallisuutta Espoossa käymällä rakentavaa keskustelua verkossa ja tapaamisissa, jakamalla tietoa ja tekemällä aloitteita asukasosallisuuteen kehittämiseksi.

Me allekirjoittaneet Asukkaiden Espoo -ryhmän edustajat vaadimme, että kaupunginhallitus tehostaa toimia, jotka edistävät asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa Espoon kaupunkiympäristön ja palvelujen kehittämiseen, ja ottaa huomioon alla esitetyt kehitysehdotukset.

• Kaupungin pitää nimetä suuralueille aluekoordinaattorit toimimaan asukkaiden, yhdistysten ja kaupungin yhteyshenkilöinä.
• Kaupungin tulee organisoida ja resursoida asukasyhteistyön ja -osallisuuden hoito ja osallisuusmallin toimeenpano tehokkaasti. Osallisuuspäällikön roolia tulee vahvistaa ja tehtävä vakinaistaa.
• Osallistuvan budjetoinnin käyttöä on lisättävä, ja vuoden 2024 talousarvioon on varattava rahoitus uusien hankkeiden toteuttamiseen.
• Yleiskaavan 2060 seuraavissa valmisteluvaiheissa on jatkettava tiivistä vuorovaikutusta asukkaiden ja kaupunginosayhdistysten kanssa. Kaupunkisuunnittelukeskuksen tulee nimetä suuralueittain yleiskaavoituksen yhdyshenkilöt hoitamaan alueellista yhteistyötä.
• Kaupunkisuunnittelun asukasiltoja tulee järjestää kaikilla suuralueilla vähintään kerran vuodessa. Samaan aikaan on varmistettava riittävät resurssit asemakaavoihin ja muihin kaupunkiympäristöön liittyvien asukastilaisuuksien järjestämiseen.
• Kaupungin ja luottamuselinten johdon vuorovaikutusta asukkaiden kanssa pitää parantaa esimerkiksi esiintymisillä asukastilaisuuksissa ja osallistumalla verkossa käytäviin keskusteluihin.
• Asukkaat on otettava mukaan uuden osallisuusalustan suunnitteluun ja toteutukseen. Kaupungin verkkosivujen rakennetta ja hakutoimintoa on kehitettävä asiakaspalautteen pohjalta.
• Asukaspaneelien toiminta pitää käynnistää laajasti eri toimialoilla ja alueilla.
• Kaupungin kokeiluina toteuttamien kehittämishankkeiden tulosten soveltamista käytäntöön on tehostettava. Esimerkkinä Kestävän kehityksen tulevaisuuspaja (TUPA) -hankkeessa laadittu käsikirja ”Asukkaat mukaan kestävän kehityksen työhön”.
• Muiden kaupunkien kokemuksia osallisuustoiminnasta pitää selvittää ja hyödyntää.

Toivomme, että kaupunginhallitus ottaa huomioon ehdotuksemme ja toimii asukasosallisuuden edistämiseksi Espoossa. Asukkaiden Espoo sekä monet asukasyhdistykset ovat mielellään mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa tulevaisuuden Espoota.

Ystävällisin terveisin,
Asukkaiden Espoo -ryhmä

Esko Uotila, Laaksolahti
Timo Haukilahti, Leppävaara
Jukka Laine, Leppäsilta
Arja Salmi, Leppävaara
Seppo Salo, Kaitaa
Heikki Lenkkeri, Olari
Sirkka Ruikkala, Matinkylä
Aili Pesonen, Viherlaakso
Sirpa Aarniolehto-Kotilainen, Matinkylä
Reetta Puska, Leppävaara
Kari Sipilä, Tuomarila

Kaupunginhallitus hyväksyi maaliskuussa 2023 kaavalle tavoitteet. Nyt yleiskaavan suunnittelusta vastaavassa kaupunkisuunnittelukeskuksessa laaditaan tavoitteiden pohjalta kaavaluonnosta. Asukasyhdistyksille järjestetyssä keskusteluillassa suunnittelijat saivat paikallista arvokasta tietoa yleiskaavatyön tueksi.
Teksti: Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

Espoon yleiskaava 2060 on yleispiirteinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma, jossa kaupunkia ja sen kehitystä tarkastellaan kokonaisuutena. Yleiskaava ohjaa yhdyskunnan eri toimintojen kuten asutuksen, palveluiden, virkistysalueiden, työpaikkojen ja virkistysalueiden sijoittumista ja yhteensovittamista.

-Kyseessä on ensimmäinen koko Espoota koskeva kaava, joka hahmottaa kaupungin kehitystä vuosikymmenien ajan. Siihen sisällytetään kaikki ajantasaiset nykyiset osayleiskaavat, kertoo Espoon yleiskaavapäällikkö Essi Leino.

Yleiskaavatyössä tavoitellaan toimivaa kokonaisuutta ohjaamalla ja varautumalla kaupungin kasvuun. Yleiskaava ohjaa asemakaavoituksen kaltaista tarkempaa ja lyhyemmän aikavälin suunnittelua.

-Kaupungin kasvun rinnalla suunnittelutyössä meitä haastavat erityisesti ilmastonmuutoksen vastainen työ ja siihen varautuminen sekä kaupunkiympäristön laadun korkeat tavoitteet, jatkaa Leino.

Yleiskaavatyö on pitkäjänteinen prosessi

Yleiskaavatyö käynnistyi syksyllä 2022, kun kaava kuulutettiin vireille. Kaupunginhallituksen maaliskuussa 2023 hyväksymissä tavoitteissa korostuvat kaupungin kestävä kasvu, ilmastoviisaus ja liikenneyhteyksien parantaminen sekä viihtyisyys ja luonnonläheisyys. Monen eri alan osaamista ja näkökulmien yhteensovittamista siis tarvitaan.

Yleiskaavan kaavaluonnos valmistuu 2024. Päättäjien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien palautteen pohjalta kaavaluonnos muokataan kaavaehdotukseksi vuosina 2025–2026. Tavoitteena on, että yleiskaava hyväksytään vuonna 2027. Hyväksymisestä päättää lopulta kaupunginvaltuusto.

Asukasyhdistyksille järjestettiin oma keskusteluilta

Yleiskaavan suunnittelusta vastaava kaupunkisuunnittelukeskus järjesti asukasyhdistyksille keskusteluillan 14.3. Espoon yleiskaavan 2060 alueellisista näkökulmista. Tilaisuuteen kutsuttiin kaikki Espoon asukasyhdistykset ja paikalle saapui lähes 50 asukasyhdistysten edustajaa kaikilta Espoon suuralueilta.

Illan aikana asukasyhdistysten edustajat keskustelivat pienryhmissä omien suuralueidensa näkökulmista suunnittelijoiden kanssa. Keskustelujen pohjana olivat asukasyhdistysten yhdessä kokoamat näkemykset suuralueittain. Keskustelu oli vilkasta ja rakentavaa, tunnelma hyvä ja suunnittelijat saivat asukasyhdistyksiltä runsaasti paikallista arvokasta tietoa yleiskaavatyön tueksi.

Millaisia näkökulmia asukasyhdistykset nostivat esille?

Espoonlahden keskusteluissa nostettiin esille, että asukasennuste on liian suuri. Osallistujat toivoivat lisää lähipalveluja, enemmän työpaikkoja ja joustavia yritys- ja työskentelytiloja. Asukasyhdistysten edustajat korostivat, että pohjavesialueet eivät kestä lisärakentamista. Osallistujat pitivät myös lähiluontoa tärkeänä. Keskusteluissa toivottiin nykyisen kaupunkirakenteen säilymistä ja asukaslähtöistä täydennysrakentamista. Myös laadukkaita jalankulku- ja pyöräilyteitä pidettiin olennaisina tulevaisuuden Espoonlahdessa.

Leppävaaran ryhmässä osallistujat tunnistivat tärkeitä virkistysreittejä, järviympäristöjä, säilytettäviä näkymiä ja viljelypalstoja. Myös täydennysrakentamisen alueelliset rajat tarkennettiin ja tunnistettiin uusia paikkoja mahdollista täydennysrakentamista silmällä pitäen. Lisäksi osallistujat esittivät palvelutarpeita ja korostivat, että pitäisi olla myös paikkoja, joista löytyisi mukavaa yhdessä tekemistä asukkaille.

Kaupunkiympäristön laatuun toivottiin kiinnitettävän huomiota ja asuntokannasta toivottiin monipuolista. Osallistujat toivat esille, että suuralueella on säilytettäviä arvo- ja pientaloalueita. Asukasyhdistysten edustajat kokivat, ettei Kehä II:sta ole tarpeellista jatkaa. Melunsuojaustarpeet, joukkoliikenteen parantaminen sekä Sellon ja Kilon asemien turvattomuuden tunne nousivat myös esille keskusteluissa.

Tapiolan suuralueella täydennysrakentaminen huoletti asukasyhdistysten edustajia. Kaupunkia tiivistäessä tulee osallistujien mielestä huolehtia pienipiirteisestä rakentamisesta ja suuralueen identiteetistä. Osallistujat pohtivat, että viheralueiden merkitys korostuu kaupunkiympäristössä entistäkin enemmän tulevaisuudessa, ja siksi niitä voisi olla Tapiolan suuralueella enemmän. Eri alueiden väliset yhteydet koettiin tärkeiksi. Myös jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä toivottiin lisää. Osallistujat korostivat lasten ja vanhusten liikkumiselle sopivaa kaupunkia, ”5 minuutin kaupunkia”, missä kaikki tarpeelliset palvelut ja toiminnot ovat saavutettavissa viidessä minuutissa.

Matinkylässä osallistujat toivoivat suuralueen kehittämistä kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Osallistujat kannattivat viheralueiden ja viheryhteyksien vahvistamista sekä toivoivat alueelle lisää rakennettuja puistoja. Asuntorakenne haluttiin pitää korkeatasoisena ja monipuolisena. Asumisen mittakaavaa ei pitäisi muuttaa. Henttaan ja Friisilän pientaloalueet tulee säilyttää.

Asukasyhdistysten edustajat haluavat vahvistaa työpaikkaomavaraisuutta ja työpaikkoja toivotaankin erityisesti Suurpeltoon parantamaan palveluja. Kuitinmäen ostoskeskus on asukkaille tärkeä paikka, jonka kehittämistä osallistujat pitivät olennaisena.

Asukkaat odottavat ratikkaa innolla ja toiveena olisi, että se ulottusi Matinkylän rantaan saakka. Liikenteen rauhoittamiseksi ehdotettiin Kuunkadun läpikulun rauhoittamista Olarissa sekä työpaikkarakentamista suojaamaan Suurpeltoa Kehä II:n melulta.

Kauklahden ja Vanha-Espoon suuralueilla toivotaan maltillista tiivistämistä, asemaseuduilla voi olla mittavampaakin. Rakentamismahdollisuuksia kaivataan koko alueelle. Osallistujat tunnistivat palvelutarpeita ja he näkivät että, mm. Histan ESA-rataan liittyvä uusi asemaseutu tarjoaa paremmat mahdollisuudet monipuolisille palveluille myös ympäröiville alueille. Työpaikka-alueita voisi rakentaa väylien varsille meluesteeksi. Kauklahteen osallistujat kaipaavat pienyrittäjiä.

Osallistujat kokivat, että Vanha-Espoon seudullisesti merkittävät virkistys- ja luontoalueet ovat saavutettavissa lähtökohtaisesti autolla. Osallistujat toivovatkin julkisen liikenteen kehittämistä vähentämään lisääntynyttä autoilua. He toivoivat raideliikenneyhteyksiä Vantaalle Vihdintietä ja Kehä III:sta pitkin.

Pohjois-Espoossa alueen vetovoimana nähtiin väljyys ja ympärillä oleva luonto. Alueen toivottiin säilyvän tulevaisuudessakin omakotitalomaisena asuinalueena. Tiivis, korkea ja sekoittunut rakenne sopisi kuitenkin Kalajärven ja Viiskorven paikalliskeskuksiin. Osallistujat tunnistivat tärkeitä virkistysreittejä erityisesti järvien ympärillä. Laajat viheralueet ovat asukkaiden mielestä arvokkaita, ja niitä tulee säilyttää.

Mitä Espoon kaupunkisuunnittelussa tapahtuu nyt?

Tilaamalla Vaikuta nyt -uutiskirjeen saat tiedon, mitä lähialueellasi tapahtuu ja mihin hankkeisiin voit juuri nyt vaikuttaa. Lisäksi saat tiedon tulevista asukastilaisuuksista. Uutiskirje ilmestyy kahden viikon välein ja se on helppo tilata Espoon kaupungin verkkosivujen pääsivulta osoitteesta espoo.fi kirjoittamalla siniseen hakukenttään sana uutiskirje.

Tutustu ja osallistu kaupunkisuunnitteluun -sivustolta voi lukea tarkemmin muun muassa osallistumisesta ja kaavoituksen eri vaiheista sekä mielenkiintoisista kaupunkisuunnittelun teemoista kuten esimerkiksi nimistö, kulttuuriympäristöt ja ilmastoviisas kaupunkisuunnittelu.

Yleiskaavan omilla sivuilla osoitteessa Espoon yleiskaava – tutustu ja osallistu on runsaasti tietoa yleiskaavan taustoista, valmistelusta ja osallistumisesta.

Asukkaiden Espoo on jatkanut toimintaansa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi. Jo vuosia sitten päättyneelle asukasfoorumitoiminnalle ei edelleenkään ole saatu korvaajaa. Espoon asukastoiminnan malli hyväksyttiin kaupunginhallituksessa toukokuussa. Sen keskeistä sisältöä ovat asukasillat, aluekoordinaattorit, asukaspaneelit, osallistuva budjetointi ja uudet osallisuuden muodot. Käytännössä näiden toimeenpano ei edennyt merkittävästi vuoden aikana, eikä asukasosallisuus ole Espoossa muiden suurimpien kaupunkien tasolla. OmaEspoo-projektissa sähköisen osallisuusalustan hankinta etenee. Alusta tulee käyttöön vuoden 2024 alussa. Sähköisen asioinnin kokonaisuudessa otetaan aikalisä ja toteuttamisen aikataulua tarkastellaan uudelleen vuoden 2023 lopussa.

Kaupunkisuunnittelu on kehittänyt aktiivisesti omaa toimintaansa ja tiedottamistaan. Vuoden aikana toteutettiin laaja Meidän Espoo 20X0 -hanke, johon sisältyi lukuisia asukastilaisuuksia ja työpajoja. Asukkaiden osallistuminen olisi voinut olla aktiivisempaakin. Tuloksia tullaan käyttämään käynnissä olevassa yleiskaavan 2060 valmistelussa.

Kaupunki on toteuttanut uutiskirjeitä monilla toimialoilla. Niillä korvataan erilaisia sähköpostijakeluja ja täydennetään verkkosivuilla tehtävää tiedottamista. 

Asukkaiden Espoon sivuille avattiin tapahtumakalenteri, ja kaupungin verkkosivujen sisällöstä tuotetut Asukkaiden Espoon uutiskirjeet ovat auttaneet kaupungin uutisten seuraamista. Kaupunki on aloittanut useiden toimitettujen uutiskirjeiden jakelun eri aihepiireistä.

Asukkaiden Espoon Facebook-ryhmä kasvaa tasaisesti. Mukana on jo lähes 1700 jäsentä. Vuoden aikana ryhmässä keskusteltiin rakentavasti muun muassa Espoon asemakaavoituksesta, rakentamisesta, ympäristöstä, liikenteestä, asukastoiminnan mallista, yleiskaavasta 2060, hyvinvointialueesta, kaupungin kasvusta ja energiakriisistä.

Esko Uotila

Asukkaiden Espoon sivuilla on uusi tapahtumakalenteri, johon kerätään tietoja asukkaiden osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvistä tapahtumista ja kyselyistä. Järjestäjinä voivat toimia kaupunki ja muut toimijat. Tapahtumia voi tarkastella suuralueittain.

Tutustu kalenteriin: Tapahtumakalenteri – Osallistu ja vaikuta Espoossa

Kaupunginhallitus hyväksyi asukastoiminnan mallin 23.5.2022. Päätöksen mukaan uusi asukastoiminnan malli korvaa aikaisemman asukasfoorumimallin, ja se otetaan käyttöön syyskuussa 2022. Nyt on kaupungin aika toimia.

Mallin runkona toimivat kaupungin koordinoimat asukasillat. Ensimmäinen asukasilta on määrä järjestää syksyn 2022 aikana. 

Asukkaiden kannalta tärkeää on järjestää asukastoiminta alueellisesti. Toimintaa ohjaamaan tarvitaan aluekoordinaattorit. Asukasiltoja on tarpeen järjestää suuraluekohtaisesti, jotta paikalliset tarpeet voidaan ottaa huomioon ja käsiteltävät asiat koetaan tärkeiksi.

Kaupungin osallisuustyöryhmä koordinoi mallin toteutusta. Se tuottaa osallisuuden vuosikellon, joka sisältää tiedot asukasilloista ja muista asukasosallisuuteen liittyvistä tapahtumista.

Kaupungin asukastoimintaa tulee tehostaa. Asukasosallisuudesta vastaavien pitää tiedottaa aktiivisesti eri kanavissa, osallistua keskusteluihin ja tavata asukkaita. Osallisuustyöryhmän jäsenten, luottamushenkilöiden ja asukkaiden vuorovaikutusta voisi parantaa järjestämällä alueellisia Erätauko-keskusteluja, joissa käsiteltäisiin ajankohtaisia asioita ja tapoja parantaa asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa.

Osallistuva budjetoinnin käytöstä pitää päättää jo ensi vuoden talousarvion yhteydessä, jotta hankkeita voidaan toteuttaa sen mukaisesti jo ensi vuonna.

Lue lisää: Asukastoiminta | Espoon kaupunki

Esko Uotila

Talvi on ollut kaunis ja luminen, mutta sen varjopuoleksi ovat muodostuneet hengenvaarallisen liukkaat ja jäiset jalkakäytävät sekä jääpolanteiset ja kuoppaiset kadut. Siihen ongelmakenttään liittyy kunnossapidon paha laiminlyönti. Tämä koskee sekä Espoon kaupunkia että monien kiinteistöjen yksityisiä aura- ja hiekotusyrityksiä niin autokaduilla kuin kävely- ja pyöräteillä. Myös bussipysäkeillä on liukasta ja vaikeaa.

Espoon strategia korostaa asukkaiden merkitystä, mutta toimenpiteet puhuvat aivan toista. Tämäntapaisia lumisia talvia, jolloin päivällä on lämmintä tai sataa ja yöllä on pakkasta, on nyt ollut monena vuonna. Olisi jo ollut aikaa budjetoida ja valmistautua toimivaan kunnossapitoon. Hiihtoladut hoidetaan – kiitos siitä – mutta muu on pahasti rempallaan.

Missä ovat hiekotusautot ja tiekarhut?

Ongelma on suuri myös kaupungin kiinteistöillä, jotka on yhtiöitetty. Niiden kunnossapito on kilpailutettu ilmeisesti minimihoito tavoitteena. Ei aurausta, ei hiekkaa eli annetaan kevään hoitaa.

Miten kaupunki valvoo omistuksiensa hoitoa ja laatua esimerkkeinä sairaalat, uimahallit ja koulut? Myös siellä tulee asiakkaiden voida liikkua turvallisesti.

Jos ihminen kaatuu, niin sairaala paikkaa luut. Liukkaus antaa hyvin töitä myös autokorjaamoille. Metrolle tai bussille ei pääse kulkematta ensin ulkona.

Voisiko kaupunki alkaa raportoida kunnossapidosta ja laadusta ajantasaisesti nettisivuilla? Voisiko kaupunki tarkistaa kunnossapidon määrärahoja vielä tälle vuodelle ja lisätä määrärahoja ja toimenpiteitä ensi vuodelle?

Voisiko kaupunki arvioida tämän talven kunnossapitoa ja raportoida julkisesti, miksi on epäonnistuttu?

Voisiko kaupunki pistää nyt heti töihin kunnossapitokaluston ja hiekka-autot – omat ja alihankkijat, sillä talvi ja liukkaudet vielä jatkuvat!

Kari Sipilä
Vanha-Espoon Asukasfoorumin entinen puheenjohtaja

Mielipidekirjoitus julkaistu Länsiväylässä 9.3.2022

Matinkylän suuralue koostuu Henttaan, Olarin ja Matinkylän kaupunginosista. Alueella toimivat asukasyhdistykset kokoontuvat 2–3 kertaa vuodessa pohtimaan alueen kehittämistä ja yhteisiä asioita. Ylivoimaisesti eniten keskustelua aiheuttavat kaupunkisuunnittelua koskevat asiat. Perushuoli on, että asukkaiden ääntä ei kuulla suunnittelun eri vaiheissa ja vaikutusmahdollisuudet koetaan huonoiksi.

Mahdollisuus osallistua kaavoitusprosessiin

Espoo julkaisee vuosittain vireille tulevat ja vireillä olevat kaavoituskohteet kaavoituskatsauksessa. Kesken kautta tulevien uusien kaavoitushankkeiden aloittamisesta päättää kaupunkisuunnittelujohtaja.

Yhdistykset ja asukkaat eivät saa kesken kautta aloitettavista kohteista tietoa. Alueella kaavoitus tapahtuu pääosin kiinteistönomistajien aloitteesta ja kaavasuunnittelu on usein käytännössä lähes valmis ennen kuin tieto kaavamuutoksesta saadaan.

Tieto kaavasuunnittelusta saadaan yleensä vasta valmisteluvaiheessa, jolloin laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Tällöin esitys on jo ”valmis” ja siitä voidaan jättää mielipide. Ehdotusvaiheessa asianosainen voi jättää kaavaehdotuksesta muistutuksen.

Kaupunkisuunnittelun vuorovaikutus Suur-Matinkylän alueella on viiden vuoden aikana parantunut, mutta ei ole vielä riittävällä tasolla. Suuri ongelma on, että kaavoitus on ”tonttikohtaista” eikä kokonaisuuden toimivuudesta ole suunnitelmaa.

Espoon kaupunkisuunnittelu on lisännyt asukastilaisuuksien määrää kaavoituskohteista ja järjestänyt asukastyöpajoja. Yleensä asukastilaisuus on järjestetty vain, jos OAS:aan on jätetty useita muutosesityksiä. Niiden määrä on kasvanut viime aikoina ja koronan takia ne on järjestetty etänä.

Asukastilaisuuden ja työpajan ero on, että asukastilaisuudessa selitetään kaavaehdotusta ja suunnittelijat kuulevat mielipiteitä – työpajassa osallistujat voivat vaikuttaa ehdotukseen.

Yhteistyö kaupunginsuunnittelun kanssa ja kaavamuutoksista tiedottaminen

Kokemuksen mukaan kaavoittaja on suhteellisen helposti tavoitettavissa. Vuorovaikutukseen ja asukasosallisuuteen on alettu panostaa enemmän ja kaupungin sivuilla luvataan jopa enemmän vuorovaikutusta kaavoituksen aloittamisessa. Luottamusmiehet, jotka kaavaehdotuksen hyväksyvät, eivät ole osoittaneet suurta kiinnostusta asukkaiden osallisuusmahdollisuuksista.

Asukkaiden tärkein tietolähde asemakaavoituksesta on kaupungin nettisivut. Kaavoituskohteet ilmestyvät sinne kuitenkin liian myöhään, jotta asukkaat voisivat vaikuttaa kaavoitukseen – mielipiteet ja esitykset tulisi ottaa huomioon kaavoitustyötä aloitettaessa.

Heikki Lenkkeri

Vuosi 2021 oli Asukkaiden Espoon neljäs toimintavuosi. Toimintaan vaikutti merkittävästi valtuustokauden vaihtuminen ja kuntavaalit kesäkuussa. Teimme kuntavaaliehdokkaille vaalikyselyn ja toimitimme uuden valtuuston jäsenille ehdotuksemme asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseksi. Jatkoimme tiivistä vuoropuhelua kaupungin kanssa tapaamisissa, kirjelmin ja sähköpostiviestein. Keskustelu Facebook-ryhmässä jatkui vilkkaana, ja ryhmä kasvoi jo lähes 1300 jäsenen kokoiseksi.

Lue lisää viime vuoden toiminnasta ja tuloksista: Asukkaiden Espoo vuonna 2021.

Vanha-Espoon asukasfoorumin entinen puheenjohtaja Kari Sipilä tarkastelee vuonna 2018 järjestetyssä asukasfoorumissa käsiteltyä Espoon keskuksen kehittämistä: mitkä asiat olivat silloin esillä ja miten tilanne on kehittynyt sen jälkeen. Kirjoitus on alun perin julkaistu Keski-Espoon Sanomissa 4/2021.

Lue lisää: Miten Espoon keskus on vastannut asukkaiden kehitystoiveisiin

Asukkaiden Espoo -verkosto lähetti 17.11.2021 alla olevan viestin kaupunginjohtajalle ja asukasosallisuuden kehittämisestä vastaaville. Viestissä käsitellään 9.11. järjestetyn työpajan antia ja korostetaan tarvetta saada uusi asukastoiminnan malli viimeisteltyä ja ottaa se käyttöön mahdollisimman nopeasti.

Odotamme asukasyhteistyön pikaista kehittämistä siten, että asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan alueellisesti ja kaupunki turvaa riittävät resurssit ja nimeää alueelliset yhteyshenkilöt asukasyhteistyöhön.

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Asiointijohtaja Kirsi Remes
Kehittämispäällikkö Marion Ticklén

Asia: Asukasosallisuus ja -yhteistyö Espoossa
Viite: Työpaja 9.11.2021 ja sitä edeltäneet keskustelut

Asukasfoorumit olivat asukkaiden ja kaupungin yhteistyön merkittäviä toimijoita kaikilla Espoon suuralueilla kolmen edellisen valtuustokauden ajan. Niitä edelsivät alueneuvottelukunnat. Asukasfoorumit eivät enää ole jatkuneet, mutta uutta osallisuus- tai yhteistyömallia ei ole tullut tilalle. Lisäksi kaupungin nettisivujen uusiminen ja korona ovat etäännyttäneet asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Asukkaiden Espoo-verkoston (AE) toimijat ovat kokeneet asiassa suurta huolta ja pohtineet vaihtoehtoisia toimintamalleja. Asukkaiden Espoon Facebook-ryhmässä on lähes 1300 jäsentä, ja siinä on käyty vilkasta keskustelua asukasosallisuudesta Espoossa asukkaiden, luottamushenkilöiden ja kaupungin henkilöstön välillä.

AE-verkosto on selvitellyt muualla Suomessa käytössä olevia osallisuusmalleja ja asukasyhteistyön muotoja kansainvälisen IAP2-järjestön määrittelemien osallisuuden perusarvojen ja periaatteiden pohjalta. Keväällä 2021 tiedustelimme valtuustoehdokkailta mielipiteitä asukasosallisuudesta. Näillä perusteilla laadimme yhteenvedon: AE-verkosto ehdottaa – Alueellisen osallistumisen ja vaikuttamisen tavat Espoossa 2022 (liite).

Espoo-tarinassa ja tavoitteissa asukkaiden merkitystä korostetaan. ”Espoossa on tärkeää, että arki sujuu. Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset”. Sen mukaista asukaslähtöistä strategiaa tulee toteuttaa laajasti käytännössä siten, että asukkaiden osaaminen, kotiseudun tunteminen ja mielipiteet vaikuttavat eri toimialoilla ja toimenpiteissä.

Otaksuimme, että asukastoiminnan työpajassa valtuustotalolla 9.11.2021 edettäisiin kokouksen alussa esitellyn Espoo-tarinan ja kaupungin viime keväänä julkaiseman Espoon osallisuusmallin pohjalta. Työpajassa keskusteltiin kuitenkin yleisesti asukkaiden odotuksista ja toiveista, eikä uudesta asukasyhteistyön toimintamallista, asukasfoorumeita korvaavasta asukastoiminnasta tai osallisuusmallin soveltamisesta tuotu esille ehdotuksia tai käyty konkreettista keskustelua.

Haluamme korostaa asukasyhteistyötä ja -osallisuutta käytännössä ja kiirehtiä konkreettisen työn jatkumista mahdollisimman pian. Painotamme erityisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamista alueellisesti kaupunkia ja sen palveluja kehitettäessä. Korostamme samalla sitä, että kaupungin tulisi turvata riittävät resurssit ja nimetä alueelliset yhteyshenkilöt asukasyhteistyöhön ja että asukasyhteistyöllä on selkeä rooli Espoon hallinnossa.

Toivomme, että asukkailla on edelleen mahdollisuus osallistua uuden toimintamallin valmisteluun ennen kuin se menee 9.11.2021 työpajassa kerrotulla tavalla kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi mahdollisesti vielä vuoden 2021 aikana.

Asukkaiden Espoo -verkoston yhdyshenkilö asiassa on Esko Uotila, sähköposti euotila@gmail.com.

Parhain yhteistyöterveisin,
Asukkaiden Espoo -verkosto

Esko Uotila, Laaksolahti
Sirpa Aarniolehto-Kotilainen, Matinkylä
Emmi Eteläsalo-Holmberg, Espoonlahti
Timo Haukilahti, Leppävaara
Bjarne Häggman, Tillinmäki
Jukka Laine, Leppäsilta
Heikki Lenkkeri, Olari
Aili Pesonen, Viherlaakso
Reetta Puska, Leppävaara
Alana Riihelä, Leppävaara
Sirkka Ruikkala, Matinkylä
Arja Salmi, Leppävaara
Seppo Salo, Kaitaa
Kari Sipilä, Tuomarila