Asukkaiden Espoo on jatkanut toimintaansa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi. Jo vuosia sitten päättyneelle asukasfoorumitoiminnalle ei edelleenkään ole saatu korvaajaa. Espoon asukastoiminnan malli hyväksyttiin kaupunginhallituksessa toukokuussa. Sen keskeistä sisältöä ovat asukasillat, aluekoordinaattorit, asukaspaneelit, osallistuva budjetointi ja uudet osallisuuden muodot. Käytännössä näiden toimeenpano ei edennyt merkittävästi vuoden aikana, eikä asukasosallisuus ole Espoossa muiden suurimpien kaupunkien tasolla. OmaEspoo-projektissa sähköisen osallisuusalustan hankinta etenee. Alusta tulee käyttöön vuoden 2024 alussa. Sähköisen asioinnin kokonaisuudessa otetaan aikalisä ja toteuttamisen aikataulua tarkastellaan uudelleen vuoden 2023 lopussa.

Kaupunkisuunnittelu on kehittänyt aktiivisesti omaa toimintaansa ja tiedottamistaan. Vuoden aikana toteutettiin laaja Meidän Espoo 20X0 -hanke, johon sisältyi lukuisia asukastilaisuuksia ja työpajoja. Asukkaiden osallistuminen olisi voinut olla aktiivisempaakin. Tuloksia tullaan käyttämään käynnissä olevassa yleiskaavan 2060 valmistelussa.

Kaupunki on toteuttanut uutiskirjeitä monilla toimialoilla. Niillä korvataan erilaisia sähköpostijakeluja ja täydennetään verkkosivuilla tehtävää tiedottamista. 

Asukkaiden Espoon sivuille avattiin tapahtumakalenteri, ja kaupungin verkkosivujen sisällöstä tuotetut Asukkaiden Espoon uutiskirjeet ovat auttaneet kaupungin uutisten seuraamista. Kaupunki on aloittanut useiden toimitettujen uutiskirjeiden jakelun eri aihepiireistä.

Asukkaiden Espoon Facebook-ryhmä kasvaa tasaisesti. Mukana on jo lähes 1700 jäsentä. Vuoden aikana ryhmässä keskusteltiin rakentavasti muun muassa Espoon asemakaavoituksesta, rakentamisesta, ympäristöstä, liikenteestä, asukastoiminnan mallista, yleiskaavasta 2060, hyvinvointialueesta, kaupungin kasvusta ja energiakriisistä.

Esko Uotila

Asukkaiden Espoon sivuilla on uusi tapahtumakalenteri, johon kerätään tietoja asukkaiden osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyvistä tapahtumista ja kyselyistä. Järjestäjinä voivat toimia kaupunki ja muut toimijat. Tapahtumia voi tarkastella suuralueittain.

Tutustu kalenteriin: Tapahtumakalenteri – Osallistu ja vaikuta Espoossa

Kaupunginhallitus hyväksyi asukastoiminnan mallin 23.5.2022. Päätöksen mukaan uusi asukastoiminnan malli korvaa aikaisemman asukasfoorumimallin, ja se otetaan käyttöön syyskuussa 2022. Nyt on kaupungin aika toimia.

Mallin runkona toimivat kaupungin koordinoimat asukasillat. Ensimmäinen asukasilta on määrä järjestää syksyn 2022 aikana. 

Asukkaiden kannalta tärkeää on järjestää asukastoiminta alueellisesti. Toimintaa ohjaamaan tarvitaan aluekoordinaattorit. Asukasiltoja on tarpeen järjestää suuraluekohtaisesti, jotta paikalliset tarpeet voidaan ottaa huomioon ja käsiteltävät asiat koetaan tärkeiksi.

Kaupungin osallisuustyöryhmä koordinoi mallin toteutusta. Se tuottaa osallisuuden vuosikellon, joka sisältää tiedot asukasilloista ja muista asukasosallisuuteen liittyvistä tapahtumista.

Kaupungin asukastoimintaa tulee tehostaa. Asukasosallisuudesta vastaavien pitää tiedottaa aktiivisesti eri kanavissa, osallistua keskusteluihin ja tavata asukkaita. Osallisuustyöryhmän jäsenten, luottamushenkilöiden ja asukkaiden vuorovaikutusta voisi parantaa järjestämällä alueellisia Erätauko-keskusteluja, joissa käsiteltäisiin ajankohtaisia asioita ja tapoja parantaa asukkaiden mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa.

Osallistuva budjetoinnin käytöstä pitää päättää jo ensi vuoden talousarvion yhteydessä, jotta hankkeita voidaan toteuttaa sen mukaisesti jo ensi vuonna.

Lue lisää: Asukastoiminta | Espoon kaupunki

Esko Uotila

Talvi on ollut kaunis ja luminen, mutta sen varjopuoleksi ovat muodostuneet hengenvaarallisen liukkaat ja jäiset jalkakäytävät sekä jääpolanteiset ja kuoppaiset kadut. Siihen ongelmakenttään liittyy kunnossapidon paha laiminlyönti. Tämä koskee sekä Espoon kaupunkia että monien kiinteistöjen yksityisiä aura- ja hiekotusyrityksiä niin autokaduilla kuin kävely- ja pyöräteillä. Myös bussipysäkeillä on liukasta ja vaikeaa.

Espoon strategia korostaa asukkaiden merkitystä, mutta toimenpiteet puhuvat aivan toista. Tämäntapaisia lumisia talvia, jolloin päivällä on lämmintä tai sataa ja yöllä on pakkasta, on nyt ollut monena vuonna. Olisi jo ollut aikaa budjetoida ja valmistautua toimivaan kunnossapitoon. Hiihtoladut hoidetaan – kiitos siitä – mutta muu on pahasti rempallaan.

Missä ovat hiekotusautot ja tiekarhut?

Ongelma on suuri myös kaupungin kiinteistöillä, jotka on yhtiöitetty. Niiden kunnossapito on kilpailutettu ilmeisesti minimihoito tavoitteena. Ei aurausta, ei hiekkaa eli annetaan kevään hoitaa.

Miten kaupunki valvoo omistuksiensa hoitoa ja laatua esimerkkeinä sairaalat, uimahallit ja koulut? Myös siellä tulee asiakkaiden voida liikkua turvallisesti.

Jos ihminen kaatuu, niin sairaala paikkaa luut. Liukkaus antaa hyvin töitä myös autokorjaamoille. Metrolle tai bussille ei pääse kulkematta ensin ulkona.

Voisiko kaupunki alkaa raportoida kunnossapidosta ja laadusta ajantasaisesti nettisivuilla? Voisiko kaupunki tarkistaa kunnossapidon määrärahoja vielä tälle vuodelle ja lisätä määrärahoja ja toimenpiteitä ensi vuodelle?

Voisiko kaupunki arvioida tämän talven kunnossapitoa ja raportoida julkisesti, miksi on epäonnistuttu?

Voisiko kaupunki pistää nyt heti töihin kunnossapitokaluston ja hiekka-autot – omat ja alihankkijat, sillä talvi ja liukkaudet vielä jatkuvat!

Kari Sipilä
Vanha-Espoon Asukasfoorumin entinen puheenjohtaja

Mielipidekirjoitus julkaistu Länsiväylässä 9.3.2022

Matinkylän suuralue koostuu Henttaan, Olarin ja Matinkylän kaupunginosista. Alueella toimivat asukasyhdistykset kokoontuvat 2–3 kertaa vuodessa pohtimaan alueen kehittämistä ja yhteisiä asioita. Ylivoimaisesti eniten keskustelua aiheuttavat kaupunkisuunnittelua koskevat asiat. Perushuoli on, että asukkaiden ääntä ei kuulla suunnittelun eri vaiheissa ja vaikutusmahdollisuudet koetaan huonoiksi.

Mahdollisuus osallistua kaavoitusprosessiin

Espoo julkaisee vuosittain vireille tulevat ja vireillä olevat kaavoituskohteet kaavoituskatsauksessa. Kesken kautta tulevien uusien kaavoitushankkeiden aloittamisesta päättää kaupunkisuunnittelujohtaja.

Yhdistykset ja asukkaat eivät saa kesken kautta aloitettavista kohteista tietoa. Alueella kaavoitus tapahtuu pääosin kiinteistönomistajien aloitteesta ja kaavasuunnittelu on usein käytännössä lähes valmis ennen kuin tieto kaavamuutoksesta saadaan.

Tieto kaavasuunnittelusta saadaan yleensä vasta valmisteluvaiheessa, jolloin laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Tällöin esitys on jo ”valmis” ja siitä voidaan jättää mielipide. Ehdotusvaiheessa asianosainen voi jättää kaavaehdotuksesta muistutuksen.

Kaupunkisuunnittelun vuorovaikutus Suur-Matinkylän alueella on viiden vuoden aikana parantunut, mutta ei ole vielä riittävällä tasolla. Suuri ongelma on, että kaavoitus on ”tonttikohtaista” eikä kokonaisuuden toimivuudesta ole suunnitelmaa.

Espoon kaupunkisuunnittelu on lisännyt asukastilaisuuksien määrää kaavoituskohteista ja järjestänyt asukastyöpajoja. Yleensä asukastilaisuus on järjestetty vain, jos OAS:aan on jätetty useita muutosesityksiä. Niiden määrä on kasvanut viime aikoina ja koronan takia ne on järjestetty etänä.

Asukastilaisuuden ja työpajan ero on, että asukastilaisuudessa selitetään kaavaehdotusta ja suunnittelijat kuulevat mielipiteitä – työpajassa osallistujat voivat vaikuttaa ehdotukseen.

Yhteistyö kaupunginsuunnittelun kanssa ja kaavamuutoksista tiedottaminen

Kokemuksen mukaan kaavoittaja on suhteellisen helposti tavoitettavissa. Vuorovaikutukseen ja asukasosallisuuteen on alettu panostaa enemmän ja kaupungin sivuilla luvataan jopa enemmän vuorovaikutusta kaavoituksen aloittamisessa. Luottamusmiehet, jotka kaavaehdotuksen hyväksyvät, eivät ole osoittaneet suurta kiinnostusta asukkaiden osallisuusmahdollisuuksista.

Asukkaiden tärkein tietolähde asemakaavoituksesta on kaupungin nettisivut. Kaavoituskohteet ilmestyvät sinne kuitenkin liian myöhään, jotta asukkaat voisivat vaikuttaa kaavoitukseen – mielipiteet ja esitykset tulisi ottaa huomioon kaavoitustyötä aloitettaessa.

Heikki Lenkkeri

Vuosi 2021 oli Asukkaiden Espoon neljäs toimintavuosi. Toimintaan vaikutti merkittävästi valtuustokauden vaihtuminen ja kuntavaalit kesäkuussa. Teimme kuntavaaliehdokkaille vaalikyselyn ja toimitimme uuden valtuuston jäsenille ehdotuksemme asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseksi. Jatkoimme tiivistä vuoropuhelua kaupungin kanssa tapaamisissa, kirjelmin ja sähköpostiviestein. Keskustelu Facebook-ryhmässä jatkui vilkkaana, ja ryhmä kasvoi jo lähes 1300 jäsenen kokoiseksi.

Lue lisää viime vuoden toiminnasta ja tuloksista: Asukkaiden Espoo vuonna 2021.

Vanha-Espoon asukasfoorumin entinen puheenjohtaja Kari Sipilä tarkastelee vuonna 2018 järjestetyssä asukasfoorumissa käsiteltyä Espoon keskuksen kehittämistä: mitkä asiat olivat silloin esillä ja miten tilanne on kehittynyt sen jälkeen. Kirjoitus on alun perin julkaistu Keski-Espoon Sanomissa 4/2021.

Lue lisää: Miten Espoon keskus on vastannut asukkaiden kehitystoiveisiin

Asukkaiden Espoo -verkosto lähetti 17.11.2021 alla olevan viestin kaupunginjohtajalle ja asukasosallisuuden kehittämisestä vastaaville. Viestissä käsitellään 9.11. järjestetyn työpajan antia ja korostetaan tarvetta saada uusi asukastoiminnan malli viimeisteltyä ja ottaa se käyttöön mahdollisimman nopeasti.

Odotamme asukasyhteistyön pikaista kehittämistä siten, että asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia parannetaan alueellisesti ja kaupunki turvaa riittävät resurssit ja nimeää alueelliset yhteyshenkilöt asukasyhteistyöhön.

Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä
Asiointijohtaja Kirsi Remes
Kehittämispäällikkö Marion Ticklén

Asia: Asukasosallisuus ja -yhteistyö Espoossa
Viite: Työpaja 9.11.2021 ja sitä edeltäneet keskustelut

Asukasfoorumit olivat asukkaiden ja kaupungin yhteistyön merkittäviä toimijoita kaikilla Espoon suuralueilla kolmen edellisen valtuustokauden ajan. Niitä edelsivät alueneuvottelukunnat. Asukasfoorumit eivät enää ole jatkuneet, mutta uutta osallisuus- tai yhteistyömallia ei ole tullut tilalle. Lisäksi kaupungin nettisivujen uusiminen ja korona ovat etäännyttäneet asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Asukkaiden Espoo-verkoston (AE) toimijat ovat kokeneet asiassa suurta huolta ja pohtineet vaihtoehtoisia toimintamalleja. Asukkaiden Espoon Facebook-ryhmässä on lähes 1300 jäsentä, ja siinä on käyty vilkasta keskustelua asukasosallisuudesta Espoossa asukkaiden, luottamushenkilöiden ja kaupungin henkilöstön välillä.

AE-verkosto on selvitellyt muualla Suomessa käytössä olevia osallisuusmalleja ja asukasyhteistyön muotoja kansainvälisen IAP2-järjestön määrittelemien osallisuuden perusarvojen ja periaatteiden pohjalta. Keväällä 2021 tiedustelimme valtuustoehdokkailta mielipiteitä asukasosallisuudesta. Näillä perusteilla laadimme yhteenvedon: AE-verkosto ehdottaa – Alueellisen osallistumisen ja vaikuttamisen tavat Espoossa 2022 (liite).

Espoo-tarinassa ja tavoitteissa asukkaiden merkitystä korostetaan. ”Espoossa on tärkeää, että arki sujuu. Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset”. Sen mukaista asukaslähtöistä strategiaa tulee toteuttaa laajasti käytännössä siten, että asukkaiden osaaminen, kotiseudun tunteminen ja mielipiteet vaikuttavat eri toimialoilla ja toimenpiteissä.

Otaksuimme, että asukastoiminnan työpajassa valtuustotalolla 9.11.2021 edettäisiin kokouksen alussa esitellyn Espoo-tarinan ja kaupungin viime keväänä julkaiseman Espoon osallisuusmallin pohjalta. Työpajassa keskusteltiin kuitenkin yleisesti asukkaiden odotuksista ja toiveista, eikä uudesta asukasyhteistyön toimintamallista, asukasfoorumeita korvaavasta asukastoiminnasta tai osallisuusmallin soveltamisesta tuotu esille ehdotuksia tai käyty konkreettista keskustelua.

Haluamme korostaa asukasyhteistyötä ja -osallisuutta käytännössä ja kiirehtiä konkreettisen työn jatkumista mahdollisimman pian. Painotamme erityisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamista alueellisesti kaupunkia ja sen palveluja kehitettäessä. Korostamme samalla sitä, että kaupungin tulisi turvata riittävät resurssit ja nimetä alueelliset yhteyshenkilöt asukasyhteistyöhön ja että asukasyhteistyöllä on selkeä rooli Espoon hallinnossa.

Toivomme, että asukkailla on edelleen mahdollisuus osallistua uuden toimintamallin valmisteluun ennen kuin se menee 9.11.2021 työpajassa kerrotulla tavalla kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi mahdollisesti vielä vuoden 2021 aikana.

Asukkaiden Espoo -verkoston yhdyshenkilö asiassa on Esko Uotila, sähköposti euotila@gmail.com.

Parhain yhteistyöterveisin,
Asukkaiden Espoo -verkosto

Esko Uotila, Laaksolahti
Sirpa Aarniolehto-Kotilainen, Matinkylä
Emmi Eteläsalo-Holmberg, Espoonlahti
Timo Haukilahti, Leppävaara
Bjarne Häggman, Tillinmäki
Jukka Laine, Leppäsilta
Heikki Lenkkeri, Olari
Aili Pesonen, Viherlaakso
Reetta Puska, Leppävaara
Alana Riihelä, Leppävaara
Sirkka Ruikkala, Matinkylä
Arja Salmi, Leppävaara
Seppo Salo, Kaitaa
Kari Sipilä, Tuomarila

Kansainvälinen julkisen osallistumisen järjestö (IAP2), joka on kansainvälinen osallistumisen hyviä käytäntöjä edistävä järjestö, on määritellyt osallistumisen periaatteet ja arvot. Näitä on hyvä noudattaa Suomessakin.

1. Kansalaisella, johon päätös vaikuttaa, tulee olla mahdollisuus olla mukana päätöksentekoprosessissa.
2. Osallistumiseen sisältyy lupaus siitä, että osallistuminen vaikuttaa päätöksiin.
3. Osallistuminen edistää kestäviä päätöksiä, koska päättäjien lisäksi kaikkien osallistujien tarpeet ja intressit tunnistetaan ja niistä keskustellaan.
4. Osallistumiseen kannustetaan ja autetaan niitä, joihin päätökset mahdollisesti vaikuttavat ja joita päätökset saattavat kiinnostaa.
5. Osallistumisen tavat suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa.
6. Osallistujille tulee antaa päätöksentekoon tarvittava informaatio, jotta merkityksellinen ja mielekäs osallistuminen on mahdollista.
7. Osallistujille tulee kertoa, kuinka heidän kannanottonsa ovat vaikuttaneet päätöksiin.