Teksti ja kuva: Kari Sipilä, Vanha-Espoon Asukasfoorumin ent. puheenjohtaja
Julkaistu Keski-Espoon Sanomissa 4/2021

Espoon kaupungin ja asukkaiden sekä yhdistysten yhteinen asukasfoorumitoiminta pyrki kahden valtuustokauden aikana kehittämään Espoon eri suuralueita monin tavoin. Asukasfoorumitoiminta on nyt päättynyt ja uusia yhteistyömuotoja on valmisteltu. Eräs toiminnan muoto – ennen koronaa – olivat yleiset asukastilaisuudet.

Asukasfoorumi Espoon keskuksen lähivuosien kehityksestä ja haasteista järjestettiin tiistaina 20.3.2018 Espoon valtuustotalon kahviossa. Tilaisuudesta laadittiin muistio, joka lähetettiin laajalla jakelulla luottamushenkilöille ja toimihenkilöille sekä asukkaille ja asiaa käsiteltiin myös mm. Keski-Espoon Sanomissa. Tilaisuudesta on nyt kulunut runsaat kaksi ja puoli vuotta. Sinä aikana on valittu uusi valtuusto ja lautakunnat ja lisäksi kaupunki on uusinut organisaatiotaan. Asukasluku kasvaa, mutta Espoon talous on tiukoilla. Miten asukkaiden mielipiteet ja toiveet ovat vaikuttaneet?

Onko Espoon keskus muuttunut viime vuosina?

Katsokaamme nyt, mihin asioihin siinä tilaisuudessa kiinnitettiin huomiota, mihin oltiin tyytyväisiä ja mihin kritiikki suuntautui. Mitä on saatu aikaan? Mitä on näissä asioissa tapahtunut parin kolmen vuoden aikana?

Keskeiset teemat tilaisuudessa olivat

  • Mitkä ovat Espoon keskuksen tavoitteet sekä haasteet ja menestystekijät?
  • Toimivatko terveyskeskukset, kirjasto, oppilaitokset ja liikennejärjestelyt hyvin?
  • Mikä ja kenelle on tuleva Espoolaisten talo?
  • Ovatko asiakkaat tyytyväisiä alueen liikkeisiin ja laajenevatko kaupalliset palvelut?
  • Mitä lähivuosina toteutetaan, mihin ja kenelle tulee uusia asuntoja?
  • Miten asukkaat voisivat vaikuttaa alueillaan nykyistä paremmin?

Alustajina olivat

  • Kaupunkisuunnittelulautakunnan pj Jouni J Särkijärvi, Espoo
  • Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen, Espoo
  • Varapuheenjohtaja Toivo Hursti, Nuorisovaltuusto
  • Kauppakeskuspäällikkö Hannis Raitanen, Entresse/CBRE

Lisäksi oli runsaasti asukkaiden, yhdistysten ja yritysten edustajien | puheenvuoroja, kysymyksiä ja keskustelua. Osallistujia tilaisuudessa oli noin 120 henkilöä. Tilaisuuden puheenjohtajana oli Vanha-Espoon Asukasfoorumin puheenjohtaja Kari Sipilä.

Alustusten jälkeen käydyssä vilkkaassa keskustelussa ja asian valmisteluvaiheissa nousi esiin mm. seuraavia Espoon keskuksen lähivuosiin liittyviä mielipiteitä, asioita, ehdotuksia tai kommentteja:

Mielipiteitä, mitä hyvää Espoon keskuksessa

  • kaunis historiallinen alue, kirkko, Espoonjoki, keskuspuisto lähellä, positiivisia piirteitä tuotava esiin
  • hyvä liikenteellinen sijainti rantaradan ja Turunväylän sekä Kehä 3:n läheisyydessä, junayhteys Helsinkiin, vaikka kaupunkirata puuttuu
  • Samarian terveyskeskus ja Oma lääkärisi-terveysasema
  • merkittävä koulutuksen keskittymä, mm Kuninkaantien lukio ja Omnia
  • uimahalli, urheilukeskus, Kannusilta ja Kannusali
  • Entressen kirjasto
  • alueella on jonkin verran liikkeitä, mutta hajanaisesti ja tarjonnan monipuolisuus on kaventunut
  • sisäparkkipaikat Entressessä ja Espoontorilla
  • kaupungin virastoja on lähellä toisiaan, ainakin toistaiseksi, tosin osin hajallaan

Mielipiteitä haasteista, ongelmista ja parannustoiveista Espoon keskuksessa

  • tuleeko Espoon keskuksen toiminnalle ongelmia, jos Lommila kauppoineen rakennetaan, viekö se liikkeet ja asiakkaat ja kuihduttaako Espoon keskusta?
  • virastokeskuksen ja kaupungintalon alueen nykyaikaistamisen päätökset ja toteutus venyneet pahasti ja tilanne on sekava edelleen, kaavat viipyvät ja kaikesta valitetaan
  • tarvitaan lisää eri alojen liikkeitä. Espoontorin aulaa ja ympäristöä ei enää pidetä houkuttelevana
  • onko Espoon ja sen keskuksen asukasmäärä ja sen kasvu ja rakenne hallinnassa, ovatko omistus- ja vuokra-asunnot oikeassa tasapainossa ja mistä uudet asukkaat muuttavat Espoon keskukseen?
  • vihreä parkkitalo Suviniityssä ei ole alueen kaunistus, mikä on rakennusvalvonnan rooli?
  • miksei ole senioreille Elä ja asu -keskusta ja miksi se viipyy? Kuka vastaa asiasta?
  • tuleeko uuteen Espoolaistentaloon yhdistysten kokoontumistiloja ja pienyritysten toimitiloja
  • miksi ns. Sunan navetta ihan keskuksen tuntumassa on edelleen varastona eikä sen tiloja saada nykyaikaiseen käyttöön, esimerkiksi pienyrityksille, käsityöläisille tai taiteilijoille?
  • kaupunkirata on viivästynyt ja viivästynee edelleen eivätkä pikajunat enää pysähdy
  • Siltakadulla ei ole pysäkkisyvennyksiä busseille. Pysäkille pysähtyvä bussi pysäyttää taakseen muun liikenteen, kun ohi ei mahdu.
  • liityntäliikenne monelta Vanha-Espoon alueelta Länsimetroon on hidas ja moni matka-aika on kasvanut Matinkylän vaihdon vuoksi suoriin bussilinjoihin verrattuna
  • tarvitaan takaisin suoria bussilinjoja Helsinkiin Vanha-Espoon monilta alueitta
  • bussiyhteys Tapiolaan on vaikea ja hidas, yhdyskatu Kuurinniitystä Suurpellon kautta puuttuu ja on viivästynyt, miksei linja 118 aja edes tässä vaiheessa Kuurinniityn ja Tuomarilan kautta, missä ihmiset asuvat, miksi se menee Turunväylää pitkin, missä ei asu ihmisiä eikä ole pysäkkejä?
  • Espoon aseman läheinen liityntäpysäköintialue täynnä, riittääkö laajennus?
  • usein ei alueella kerrota tai tiedetä, mitä korjataan tai rakennetaan ja koska valmistuu, saisiko paremmin tietoa alueen rakennustoimenpiteistä kyltteihin tai vaikka nettiin
  • monet keskeiset paikat keskeneräisiä vuodesta toiseen ja tilapäisratkaisuja kuten autokatsastus
  • Espoo vastaa palautteisiin, mutta varsin harvoin sen jälkeen tehdään mitään parannustoimenpiteitä

Mitä on ehditty tehdä viime vuosina?

Edellä oleva tyytyväisyyslista on suunnilleen ennallaan, lisänä voisi todeta Omalääkärisi/Mehiläisen lisäksi avattu toinen palveluseteliasema Terveystalo. Lisäksi Samaria on toiminut aktiivisesti myös korona-asemana.

Myönteisinä tapahtumina em. toive- ja kritiikkilistalta voi poimia, että senioreille on avattu palvelutila Espoontorin 3. kerroksessa. Espoolaisten talon suunnittelu jatkuu ja sen suunnitelmissa lienee tiloja myös yhdistyksille, mutta kovin hitaasti hanke etenee. Kuitenkin vanhoja virastotaloja on jo tieltä purettu ja niiden toiminnat on siirretty muualle Espooseen, suurelta osin Otaniemeen. Samoin on purettu osa radan ylittävää siltaa. Kaupunkiradan suunnittelu ja rahoitus ovat nytkähtäneet eteenpäin ja mittauksia näkyy maastossa.

Bussiyhteys Espoon keskuksesta Kuurinniityn läpi Suurpeltoon ja Tapiolaan on näköpiirissä ja bussikatu alkaa olla valmis. Bussilinjan 118 siirtyminen uudelle reitille tapahtunee vuonna 2022.

Espoon aseman liityntäpysäköintialuetta on laajennettu ja sieltä yleensä löytyy tilaa.

Läheisellä Suvelan alueella puretaan muutaman vuosikymmenen ikäisiä kerrostaloja ja rakennetaan uusia.

Kaupunki ei kuitenkaan ole Espoon keskuksen viimeaikaisissa muutoksissa kysynyt muutoin kuin säädöksiin ja määräyksiin perustuvissa yksittäishankkeissa kaupunkilaisten mielipidettä, toiveita, tarpeita ja ohjausta. Kaupungin hallinto olisi oma-aloitteisesti voinut käyttää Asukasfoorumia ja alueellisia yhdistyksiä siltana toimenpiteiksi, millaiseksi alueen asukkaat haluavat kotiseutunsa muuttuvan ja miten Espoon tarina eli strategia alueella toteutuu.

Listalla ei ollut Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavaa (POKE), jonka silloin uskottiin etenevän. Kuitenkin tänä vuonna vain osa yleiskaavasta hyväksyttiin ja osaa oli muutettava, mutta Espoon keskuksen aluetta koskeva yleiskaava rajattiin hyväksymisen ulkopuolelle. Sillä alueella kaavoitus nojaa edelleen vanhaan yleiskaavaan. Uuden yleiskaavan tekemistä saattaisi edeltää Espoon keskuksen nykyaikaistamiseen liittyviä tutkimuksia, selvityksiä ja visioita. Samoin epäselvyydet vanhan kaupungintalon osalta jatkuvat, tyhjä talo on paikallaan, mutta edustan tori on rakennettu siistiksi taideteoksineen.

Osa toive- ja kritiikkilistasta suuntautui pitemmälle tulevaisuuteen, mutta monet olivat silloin ja ovat edelleen ajankohtaisia. Pääosin lista on siis ennallaan, mitään ei ole tapahtunut, toiveet ja ehdotukset eivät ole edenneet eivätkä ole johtaneet konkreettisiin toimenpiteisiin. Kaikki ei ole rahasta kiinni, vaan ehkä asenteista, prioriteeteista tai kiinnostuksesta kotiseutuun.