Espoon kaavoitusohjelma vuosille 2018 – 2021 on julkaistu verkossa.
https://issuu.com/espoonkaupunki/docs/kaavoitusohjelma_2018-2021_final
Espoon kaavoitusohjelma vuosille 2018 – 2021 on julkaistu verkossa.
https://issuu.com/espoonkaupunki/docs/kaavoitusohjelma_2018-2021_final
Kaava-alueita: Leppävaaran keskus pohjoinen 1/ydinkeskus (110617) ja Leppävaaran liikekeskus 1 (111402) kehitetään yhtenäisinä alueina asemakaavamuutoksessa. Asukastilaisuudessa käsitellään kaava-alueiden lähtökohtia ja tavoitteita asemakaavamuutoksen pohjaksi.
Kutsu: asukastilaisuuteen Leppävaaran kirjastoon (Leppävaarankatu 9, kirjaston aula) tiistaina 19.12.2017 klo 17-19.
Tervetuloa kehittämään Leppävaaraa!
Lisää tietoa Leppävaaran keskus, pohjoinen I, 110617 ja Leppävaaran liikekeskus I 111402
Asemakaavan muutoksella tehostetaan ja laajennetaan asuinkerrostalotonttia Karakalliontien ja Lähderannantien kaakkoiskulmauksessa niin, että tontille mahtuu lisäasuinrakentamista piha- ja pysäköintijärjestelyineen.
”Kaupungeissa tehdään tällä hetkellä osallisuusmalleja. Niiden kautta asukkaita kutsutaan työpajoihin liimailemaan post it -lappuja. Heitä myös kutsutaan osallisuusalustoille äänestämään valmiista vaihtoehdoista: hip hop -työpaja vai keppihevoskisat? Tämä on tietysti iso parannus entiseen, mutta samalla ohitetaan se, että osallistuminen tapahtuu jo, joka päivä, ilman että mikään organisaatio kutsuu osallistumaan. Ja sitä taas ei osata arvostaa.”
http://uralehti.fi/blogit/suomessa-ei-tajuta-uutta-osallisuutta/
Havaintoja ja kokemuksia maankäytön suunnitteluun liittyvästä verkko-osallistumisesta, työkaluista ja menetelmistä.
Source: verkko-osallistuminen.fi
Vetävästi kirjoitettu uutuuskirja pohtii, miten Suomessakin laajeneva syrjäytyminen pysäytettäisiin.
Uudessa teoksessa Kansalaiset kaupunkia kehittämässä pohditaan neljäntoista artikkelin voimin, miten osallistumista ja osallisuutta olisi tänä päivänä mielekästä lähestyä. Artikkeleissa kysytään esimerkiksi, pitääkö ihmisiä osallistaa vai tulisiko osallisuutta pikemm
inkin mahdollistaa? Miten asukkaiden ja julkishallinnon välisen vuorovaikutuksen oletetaan rakentuvan? Miten sosiaalinen media on muuttanut osallistumisen luonnetta? Kenen tuottama tieto on merkityksellistä ja miksi? Missä kaupunkien tai yhdyskuntien kehittämisen päätökset lopulta tehdään ja keiden voimin? Entä mikä on kansalais
ten rooli ja oikeus vaikuttaa asioihin päätöksenteon jälkeen?
Joukko Matinkylän asukkaita ällistyi Espoossa: Länsimetro teki pysäköintiruuduista arvomaata ja hyödyn keräisi maineikas huoltoyhtiö – asukkaille lankeaisi lasku uusista parkkihalleista
Espoon kaupunki on neuvotellut Matinkylän huollon johtajan kanssa autopaikkojen muuttamisesta asuinkäyttöön. Liki 50 vuotta vanhan sopimuksen takia pysäköintikentät omistaa huoltoyhtiö. ”Kaikki, mitä tehdään, tulee taloyhtiöiden hyväksi”, sanoo myös kuntapoliitikkona toimiva toimitusjohtaja.
Suome kotiseutuliitto – Uudet toimintamuodot kotiseututyössä -jaosto 2017-2018
Jaoston tehtävänä on seurata kotiseututyön kehitystä erilaisissa toimintaympäristöissä, osallistua erityisesti lähidemokratiasta ja kansalaisosallistumisesta käytävään keskusteluun ja tehdä liiton hallitukselle aiheeseen liittyviä aloitteita. Jaosto seuraa ajankohtaista hallintorakenteiden muutosta etenkin osallisuuden näkökulmasta.
Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön keskusjärjestö ja Suomen suurin kulttuurialan kansalaisjärjestö Suomen Kotiseutuliitto on vuonna 1949 perustettu valtakunnallinen kot