Paikallisten kuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastauksia |
|
|
Palaa sivulle |
Kuntavaalit 2021 |
Kaikki vastaukset |
Länsiväylän vaalikoneessa |
|
|
|
|
|
|
1 |
2 |
7 |
14 |
15 |
20 |
Länsiväylän
vaalikone |
1. Veronkorotus
on parempi vaihtoehto kuin palvelujen karsiminen. |
2. Espoon
investointitasoa tulee merkittävästi laskea, jotta talous saadaan tasapainoon |
7. Ruuhkamaksut
tulee ottaa käyttöön pääkaupunkiseudulla |
14. Päätöksenteossa
ympäristö pitäisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle
silloin kun nämä ovat keskenään ristiriidassa. |
15. Espoon
pitää luopua pienistä kouluista ja keskittää opetusta isoihin koulukeskuksiin |
22. Espoossa
pitää kaavoittaa lisää pientaloasumiseen soveltuvia alueita kotimaan
muuttotappion hillitsemiseksi ja verokertymän parantamiseksi |
Kokoomus |
|
|
|
|
|
|
Kai Kaasalainen |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Mia Laiho |
Eri mieltä |
Eri mieltä |
Täysin eri mieltä |
En osaa sanoa |
Eri mieltä |
Samaa mieltä |
|
Veronmaksajien rahaa on käytettävä harkiten ja huolellisesti.
Menot on suhteutettava tuloihin aivan kuten kotitalouksissakin. Espoossa
kuntavero on pystytty pitämään kohtuullisella tasolla. Työnteon on aina
oltava kannattavaa, ja työnteosta on jäätävä käteen myös sellainen määrä,
että sillä tulee toimeen. |
Espoossa on tehty viime vuosina isoja investointeja, kuten
länsimetro ja raidejokeri. Näistä saadaan hyötyä vasta useamman vuoden
aikaviiveellä. Samaan aikaan Espoon väkiluku kasvaa. Tarvitaan päiväkoteja ja
kouluja, eli investointeja näiden palveluiden järjestämistä varten. Jotta
voimme huolehtia kuntalaistemme palveluista, tarvitsemme uusia yrityksiä
tuomaan työpaikkoja ja veronmaksajia Espooseen. SOTE-uudistus olisi Espoon
taloudelle ja kuntalaisten palvelujen säilyttämiselle iso takaisku. |
Tiemaksut heikentäisivät kuntalaisten toimeentuloa ja vapaata
liikkumista sekä hankaloittaisivat työllistymistä ja perheiden arkea.
Tiemaksut eivät ole perusteltavissa myöskään ilmastosyillä liikenteen
muuttuessa jatkuvasti yhä vähäpäästöisemmäksi. Pääkaupunkiseudulla
tiemaksujen käyttöönotto tarkoittaisi vuosittaisia satojen eurojen
lisäkustannuksia autoa tarvitseville ihmisille. Yleensä autoa tarvitsevat
tarvitsevat sitä työssäkäyntiin, jolloin tiemaksut olisivat verrattavissa
työntekoon kohdistuvaan lisäveroon. HSL:n esittämässä mallissa tiemaksu olisi
tavallisesti 1,5—2 euroa matkaa kohden. Kustannuksia syntyisi tällöin
pääkaupunkiseutulaisille tyypillisesti 700—900 euroa vuodessa. Osalle
kustannus olisi kuitenkin jopa 1 200 euroa vuodessa.Pääkaupunkiseudulla
asumis-ja elinkustannukset ovat jo muutenkin maan korkeimmat.Tällaista
lisäveroa ei voi asettaa Uudenmaan asukkaille, se olisi kansalaisten
yhdenvertaisen kohtelun vastainen. |
Näitä ei voi mielestäni asettaa vastakkain. Molemmat ovat
tärkeitä. Talouskasvuu ja ihmisten palvelujen turvaamiseen tarvitaan
työpaikkoja. Talouskasvua on rakennettava kuitenkin ympäristön ehdoilla. |
On tärkeää, että lapset saavat lapsilähtöistä ja yksilöllistä
opetusta oli sitten pieni tai suurempi koulu. En lähtökohtaisesti pidä
ajatuksesta isoista koulukeskuksista, vaikka niissä esim. opetusvalikoima ja
sijaisten järjestely olisikin helpompaa. Lähikoulu ja tuttuus ovat tärkeitä.
Ympäristö tuo myös turvallisuuden tunnetta, mikä on luo hyvän pohjan myös
oppimiselle. |
Pientalotonteista on Espoossa jatkuva kysyntä. Ihmiset kaipaavat
luontoa ja omakotiasumista. Tähän tarpeeseen Espoon on järkevä vastata. |
Jarmo Nieminen |
Täysin eri mieltä |
Samaa mieltä |
Täysin eri mieltä |
Eri mieltä |
Eri mieltä |
Täysin samaa mieltä |
|
Kaupungin
tarjoamat palvelut tulee tuottaa niin kustannustehokkaasti, ettei veroja
tarvitse korottaa. Korkeammat verot ovat suoraan pois asukkaiden
käytettävissä olevista mahdollisuuksista hankkia tarvitsemiaan palveluita ja
hyödykkeitä. Tällä on puolestaan negatiivinen vaikutus alueen yritysten
elinvoimaisuuteen. |
Espoo on
investoinut paljon eri liikennehankkeisiin, erityisesti metroon ja sen
varteen rakennettaviin asuinalueisiin. Kun metron 2. vaihe valmistuu, niin
investointien tasoa pitää pystyä laskemaan. |
Työssäkäyntiä
ei pidä vaikeuttaa ja tehdä entistä kalliimmaksi. Pikemminkin työn
vastaanottaminen vaikka eri paikkakunnalta tule tehdä mahdollisimman
kannattavaksi verohelpotuksin ja veroloukkuja poistamalla. Suomessa eikä
Espoossa ole isoja ruuhkia: normaalisti liikenne sujuu hyvin myös töihin
meno- ja tuloaikoina. |
Yrityksille
on turvattava hyvät toimintaedellytykset elinkeino- ja kaavoituspolitiikalla:
verotuloja saadaan vain työstä ja yrittämisestä. Espoon Suomen toiseksi
suurimpana kaupunkina ja teknologiaveturina tulee toimia yritysmyönteisesti.
Kuitenkin sekä lähiluonnosta että Nuuksion upeasta luontoalueesta tulee
huolehtia hyvin. Joutomaata ja työpaikka-alueita mm. liikenneväylien varrella
Espoossa on riittävästi yritystoiminnan tarpeisiin. |
Peruskoulun
ja etenkin ala-asteiden tulee jatkossakin olla lähipalvelu. Keskittäminen
suuriin yksiköihin pidentäisi koulumatkoja ja lisäisi myös koulukuljetusten
tarvetta. Peruskoulun ala-aste voi hyvin olla vain 2-3 sarjainen, yläasteella
rinnakkaisluokkia voi olla enemmänkin. Lukiot voisivat tulevaisuudessa olla
suurempiakin, niin että jokaisessa aluekeskuksessa olisi oma suurlukio.
Nykyisten lukiotilojen takia tätä ei pystytä toteuttamaan kovin nopeasti. |
Espoo on
pidettävä viihtyisänä ja luonnonläheisenä kaupunkina, jossa on jatkossakin
mahdollisuus asua sekä pien- että kerrostaloissa. Kaavoituksella on taattava
mahdollisuus myös omakotitalojen rakentamiseen. Palvelut tasapuolisesti koko
kaupunkiin. |
Pekka Riihimäki |
Täysin
eri mieltä |
Täysin
eri mieltä |
Täysin
eri mieltä |
Eri
mieltä |
Täysin
eri mieltä |
Täysin
samaa mieltä |
|
Sosiaalista vastuuta on verojen alentaminen, ei korottaminen.
Miksi? Koska verojen alentaminen lisää taloudellista toimeliaisuutta, lisää
kulutusta ja investointeja jolloin itse asiassa verotulot nousevat, eivät
suinkaan laske. Meillä on kestämätön julkinen sektori mikä on paisunut kuin
pullataikina viimeisen 15 vuoden aikana. Sitä täytyy käydä tiheällä kammalla
läpi ja uudistaa niin kuin esim. naapurimme Ruotsi on tehnyt. |
Investoinnit, toisin kuin syömävelka on pidemmällä tähtäimellä
Espooseen rahaa tuovaa, ei vievä. Investointeihin tulee panostaa, erityisesti
laskusuhdanteissa. Sillä on laaja työllistävä vaikutus ja se kasvattaa myös
Espoon tasetta ja lisää muuta taloudellista toimeliaisuutta. |
Ensinnäkin, meillä ei ole mitään ruuhkia. Tämä on vain
yksinkertaisesti uusi raippavero autoilevalle ja työssäkäyvälle
Espoolaiselle. Jo nyt autoilua rokotetaan 8 miljardin euron edestä vuosittain
mistä palautuu tiestön hoitoon ja infran rakentamiseen vain alle 2 miljardia
euroa. Ympäristöllisillä seikoillakaan tätä on turha koettaa perustella.
Meillä autot (erityisesti Espoossa) on hyvää vauhtia koko ajan
sähköistymässä. Ongelmana alkaa olla enemmän latauspisteiden riittämättömyys
( erityisesti pikalatauspisteet). Kaupungin tulisi ennemminkin keskittyä
tuohon sähköautojen infran rakentamiseen kuin että se pyrkii hankaloittamaan
entisestään autoilijoiden elämää. |
Huolehtiaksemme ympäristöstämme meillä on hyvä olla vakaa ja
hyvä talous. Nostamalla ensin taloutta voimme huolehtia ympäristöstämme.
Tästä on lukemattomia esimerkkejä maailmalta kun ei ole varaa valita. |
Tässä pitää katsoa kokonaisuutta. Kaikkea emme voi laskea
euroissa ja kaikkea emme voi laskea välittömissä kuluissa vaan meidän tulee
ymmärtää päätöksemme vaikutukset 20-30 vuoden päähän. Pienet koulut tarjoavat
todennäköisesti rauhallisemman ja turvallisemman ympäristön koululaisille.
Lähikoulut luovat kylään vetovoimaa ja tuo uusia asukkaita. Tämä taas tuo
palveluita ja elinvoimaa kylille. |
Espoo on tullut tunnetuksi nimenomaan pientalokaupunkina. Se on
tuonut kaupunkiin ihmisen näköistä ja kokoista asumismuotoa ja se on tuonut
myös hyviä veronmaksajia kaupunkiin. Näistä kilpailemme koko PK-alueella.
Kaupungin rakennuskanta on jo nyt hyvin monipuolistunut ja painopiste on
ollut metroradan seutu. Nyt olisi hyvä vuorostaan vahvistaa pientaloalueita
monipuolisuuden säilyttämisen vuoksi. |
Vihreät |
|
|
|
|
|
|
Gyan Dookie |
Samaa
mieltä |
En
osaa sanoa |
Eri
mieltä |
Samaa
mieltä |
En
osaa sanoa |
En
osaa sanoa |
|
Kuntien lakisääteiset palvelut kuten koulutus-, päiväkoti-,
kulttuuri-, nuoriso- ja (vielä tällä hetkellä) sotepalvelut ovat tärkeitä
kuntalaisten hyvinvoinnin sekä kunnan elinvoimaisuuden ja toimintakyvyn
kannalta. Tästä näkökulmasta katsoen hyväksyisin maltillisen veronkorotuksen,
mikäli kunnan peruspalvelut olisivat kustannussyistä uhattuna. Olen opettanut
ammattikorkeakoulussa palvelumuotoilua. Ennen veronkorotuksia kannattaisikin
mielestäni pyrkiä kehittämään palveluista kuntalaisia kuunnellen ja kehittämistyöhön
osallistaen fiksumpia, helpommin käytettäviä, suoraviivaisempia (vähemmän
byrokratiaa) ja vaikuttavampia (helpottavat kuntalaisten elämää)
palvelumuotoilukeinoin. |
Investointeja ei tule suinpäin lähteä leikkaamaan lyhyen
aikavälin tasapainottamiseksi, koska niillä saattaa olla pitkän aikavälin
vaikutuksia. Esimerkiksi koulutukseen, nuorisopalveluihin ja toimivaan
digiinfrastruktuuriin satsaaminen on satsaamista tulevaisuuteen. Lyhyen
aikavälin säästöistä voi seurata isoja pitkän aikavälin kuluja. Kunnan varoja
ei tulisikaan viskoa sinne tänne ilman kokonaiskuvaa ja siihen pohjautuvaa
harkintaa. Tämän vuoksi kunnalla tulisi olla tarkkaan mietitty ja muutoksiin
riittävän notkeasti reagoiva lähitulevaisuuteen ulottuva
investointitiekartta. Olen fiksujen investointien kannalla. |
Työmatkailijoita tulisi entistä enemmän ohjata käyttämään
julkista liikennettä päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen
hillitsemiseksi. Esim. Raide-Jokeri on fiksu satsaus sujuvaan ja kuntalaisten
helposti käytettävään joukkoliikenteeseen. Myös työmatkapyöräilyä pitäisi
tukea ja pyöräverkostoa kehittää edelleen. Mikäli ruuhkamaksuja otetaan
käyttöön, tulisi huomioida, miten autoa työssään välttämättä tarvitsevien
ruuhkamaksut kompensoidaan (edes jollakin tasolla). Päivätyöni lisäksi teen
silloin tällöin muusikkona keikkaa pääkaupunkiseudulla. Soitto- ja
äänentoistolaitteiden vieminen esim. Helsingin keskustassa olevaan
ravintolaan (usein tämä on tehtävä ruuhka-aikaan) ei onnistuisi ilman omaa
autoa. Näin ollen ymmärrän, että joissakin tilanteissa ja ammateissa työn
suorittaminen edellyttää omaa autoa. |
Luontokato ja ilmastonmuutos ovat koko planeettaamme vaikuttavia
ajankohtaisia uhkia. Talouskasvu ja siihen kytkeytyvä työpaikkojen syntyminen
puolestaan luo hyvinvointia. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että mikäli
luontokato ja ilmastonmuutos etenevät hallitsemattomasti, talouskasvu ja
hyvän elämän edellytykset saattavat äkillisesti romahtaa. Talouskasvua
tulisikin suunnitella ja toteuttaa lähtökohtaisesti niin, että se ei ole
ristiriidassa ympäristön kanssa, vaan pikemminkin edistää ympäristön ja tätä
kautta meidän kaikkien hyvinvointia. Esimerkiksi Suomella on korkean
koulutuksen ja osaamisen maana mahdollista olla tuottamassa eturintamassa
kansainvälisille markkinoille puhtaan ja hiilineutraalin teknologian
ratkaisuja (ja näinhän on jo tehtykin). |
|
Suosin tiivistä kaupunkirakennetta, joka mahdollistaa keskitetyt
palvelut ja jättää tilaa kuntalaisten kotien lähistöllä oleville
viheralueille ja lähimetsille. |
Seija Floderus |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Tony Hagerlund |
Samaa
mieltä |
Eri
mieltä |
Samaa
mieltä |
Samaa
mieltä |
Eri
mieltä |
Samaa mieltä |
|
Espoon veroprosentti on maltillinen. Tilanteessa, jossa
vaihtoehto on ajaa palveluita alas, valitse mieluummin veronkorotuksen.
Kaikista vaarallisin tie on velaksi eläminen. Se sopii investoiteihin, mutta
tulee varoa, ettei oteta lainaa palvelujen järjestämiseen. Se ei ole mitään
muuta kuin viivästetty veronkorotus. |
Investoinnit tarkoittavat tässä kohden ensisijaisesti uusia
kouluja huonokuntoisten tilalle, päiväkoteja uusien asuinalueiden lapsille,
palvelukoteja ikäihmisille ja teitä uusille asuinalueille. Kasvavassa ja
ikääntyvässä kaupungissa noista nyt vaan ei voi säästää. Toki kannattaa
miettiä mitä voi olla tyystin rakentamatta. Esimerkiksi Espoonväylä (osin
keskuspuiston kautta) voidaan vain jättää rakentamatta. Samoin tilojen
suunnittelulla voi säästää. Esimerkiksi koulu, kirjasto, päiväkoti ja
iltaisin käytössä oleva, erillinen liikuntasali on halvempi tehdä kerralla
kuin neljänä erillisenä rakennuksena. Näin tulee toimia - saadaan palvelut,
mutta säästetään rakennuskustannuksissa. |
Ruuhkamaksu on keino ohjata liikennettä, ja se on käytössä
muodossa tai toisessa suuressa osassa läntisiä metropolialueita.
Ruuhkamaksujen tapauksessa ne pitää kuitenkin toteuttaa taiten: 1) Kerätyt
eurot pitää kohdentaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen parantamiseen.
Kyseessä ei saa olla vain lisävero, joka ehkä ohjattaisiin
pääkaupunkiseudulta muualle. 2) Olen itse ehdottanut, että ruuhkamaksu olisi
kirjaimellisesti HSL:n matkalippu. Eli seutulipulla saa ajaa vapaasti jne.
Eli edellytettäisiin bussilipun ostoa. Esimerkiksi Leppävaaran
liityntäpysäköinnissä on tämä malli: saa parkkeerata jos on matkalippu
voimassa. Tällöin autoilijoiden olisi helpompi yhdistää eri liikkumismuotoja
toisiinsa. Myös hinta olisi kohtuullinen, ja eurot kohdistuisivat taatusti
alueen joukkoliikenteen parantamiseen. |
Kohtuullisissa rajoissa kyllä. Tietty kasvavalla
kaupunkiseudulla kaadetaan metsiä ja laajennetaan asuinalueita. Jos asiaa
katsoo laajemmin, niin satsaus ilmastonmuutoksen torjumiseen on myös taloutta
edistävä asia. Jos ei tee mitään, se vasta kalliiksi käy. Lisäksi
ilmastonmuutokseen liittyvä torjunta on laaja markkina, jossa kannattaa olla
mukana. Hyvä esimerkki tästä on Neste ja satsaus uusiutuviin polttoaineisiin.
Sekä yrityksen kannattavin osa, sekä ympäristön huomioivaa tekemistä. |
Pienet koulut sijaitsevat usein pohjoisessa Espoossa, ja matkat
muihin kouluihin ovat pitkät. Tulee tarkastella myös matkaa vaihtoehtoisiin
oppilaitosten paikkoihin. Lievästi olen keskittämisen kannalla silloin, jos
koulut (tai päiväkodit) olisivat ihan vierekkäin. Eli että samalle alueelle
tulisi useita pienempiä kouluja. Mutta tärkeää on tosiaan miettiä lasten
turvallista ja kohtuullisen lyhyttä matkaa lähikouluunsa, etenkin
alakoululaisiässä. |
Espoossa tulee yleisesti ottaen vain kaavoittaa lisää, nin
kerrostaloja aluekeskuksien ja joukkoliikenteen solmukohtien lähelle, kuin
pientaloalueita vähän kauemmas. Kaupunkirakenne kannattaa pitää kompaktina.
Pieni asuinalue syrjässä kaikesta muusta on julkisten palveluiden
järjestämisen kannalta hankalaa ja kallista. Mutta kyllä Espoossa on tilaa
sekä kerrostalo- että pientaloasumiselle. Hyvin suunniteltu pientaloalue voi
muuten olla lähes yhtä tiivis kuin huonosti suunniteltu kerrostaloalue. Eli
kyse on myös ja ehkä etenkin taitavasta suunnittelusta. |
Sirpa Hertell |
Samaa
mieltä |
Eri
mieltä |
Samaa
mieltä |
Samaa
mieltä |
Eri
mieltä |
Täysin samaa mieltä |
|
Espoon valtakunnallisesti alhainen veroprosentti mahdollistaa
maltillisen veronkorotuksen. Palvelujen karsiminen tarkoittaisi huonompaa
joukkoliikennettä, pidempiä jonoja terveyskeskuksissa tai isompia ryhmäkokoja
kouluissa,sellaisia päätöksiä en halua tehdä. |
Kasvavassa kaupungissa tarvitaan investointeja kuten asuntoja ja
toimitiloja. Ilman koulujen, terveyskeskusten ja liikuntatilojen
yms.rakentamista ei voida palveluita asukkaille tarjota. |
Ruuhkamaksut voidaan ottaa käyttöön, jos tuloilla parannetaan
joukkoliikenteen palvelutasoa ja pidetään lipunhinnat kohtuullisina. Ruuhkien
väheneminen olisi myös autoilijoiden etu,kun matkat sujuisivat nopeammin. |
Espoo on YK:n nimeämä ilmastonmuutoken edelläkävijäkaupunki ja
sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Ympäristön- ja
luonnonsuojelu ei ole ristiriidassa talouskasvun kanssa, silloin kun se on
ekologisesti kestävällä pohjalla. |
Lähikoulut ovat tärkeitä koko asuinalueelle,ei pelkästään
lapsille. Lähikoulujen lakkauttaminen pidentää koulumatkoja ja vie
viimeisetkin yhteiset kokoontumis- ja liikuntatilat alueen asukkailta. |
Espoolaiset haluavat asua pientaloissa, mutta moni perhe ei
löydä Espoosta kohtuuhintaista pientaloa ja muuttaa sitten naapurikuntiin.
Vanhat pientaloalueet tulee Espoossa säilyttää vihreinä ja viihtyisinä ja
kaavoittaa uusia pientaloalueita hyvien palveluiden äärelle. |
Piia Horko |
Samaa
mieltä |
Eri
mieltä |
Samaa
mieltä |
Samaa
mieltä |
Eri
mieltä |
Samaa mieltä |
|
Maltillinen veronkorotus, jolla rahoitetaan lasten- ja nuorten
sekä perhepalveluita on hyväksyttävä. |
Investointeja pitää pohtia tulevaisuuteen peilaten. Investoinnit
kehitykseen, koulutukseen ja innovaatioihin takaavat Espoon elinvoimaisuuden
jatkossakin. |
Ruuhkamaksut ovat yksi keino ohjata liikkumista kestävämpään
suuntaan. Niiden vaikuttavuutta tulee kuitenkin tutkia tarkasti. |
Talouskasvua ja työpaikkojen luomista pitää aina pyrkiä
suuntaamaan kestävän kehityksen aloille. Mikäli nämä ovat ristiriidassa,
ympäristö pitää valita etusijalle. |
Koulutus ja opetus ei taivu massapolitiikkaan. Jotta
opetussuunnitelman tavoitteet ja kolmiportainen tuki pystytään järjestämään
oikeasti arjessa, tarvitaan riittävän pienet ryhmät, oikeasuhtaiset
henkilöstöresurssit ja oppimisympäristö, joka tukee oppimista. Pienet koulut
voivat olla myös valintakriteeri muuttaa kuntaan. |
Jää nähtäväksi, miten ihmisten asuminen muuttuu tulevaisuudessa.
On viitteitä siitä, että nyt arvostetaan koteja, joissa on muuntokelpoisia
tiloja jotka muuntuvat etätyöhön ja harrastetoimintaan. Pientalojen
kaavoittaminen saattaisi houkutella kuntalaisia jäämään alueelle, eikä
muuttamaan kehyskuntiin. |
Jenni Koski |
Täysin
samaa mieltä |
Eri
mieltä |
Samaa
mieltä |
Samaa
mieltä |
Eri
mieltä |
Samaa mieltä |
|
Pidän kuntaveron nostoa siinä vaiheessa aiheellisena, jos kunta
ei näytä pystyvän tarjoamaan peruspalveluita sellaisella tasolla, että
palvelun laatu romahtaa ja asukkaiden hyvinvointi kärsii olennaisesti. |
Peruspalvelujen investoinnit ovat todella tärkeitä eikä niistä
säästämällä pitkässä juoksussa tehdä todellisia säästöjä. Sen sijaan
ei-välttämttömiä infrahankkeita tulisi lykätä, jos peruspalvelujen hankkeet
kärsisivät. |
Julkisen ja pyöräilyliikenteen käyttöä tulisi vastapainoksi
edistää, jotta olisi mahdollisimman sujuvaa. |
Mikäli kyse on erityisista luontoarvoista tai asukkaiden
hyvinvointia edistävistä viher- ja virkistyalueista, niitä ei tule vähetntää
työpaikkojen vuoksi. Työpaikkojen luomisen ei pidä vaatia oleellisista
luontoarvoista joustamista. |
Lähikoulu on todella tärkeä lähipalvelu pienille asukkaillemme
ja heidän perheille. Pienelle lapselle pienempi kouluympäristö voi olla myös
sosiaalisesti turvallinen ja lapsen kokoinen. |
Espoossa tulee kaavoittaa sekä että, ja kannatan myös alueiden
monipuolistamista siten, että samalla alueella on kaikenlaisia
asumismahdollisuuksia. Esimerkiksi erotilanteessa on tärkeää että perhe voisi
jatkaa asumista samalla alueella jos tarve on erilaiselle asumismuodolle.
Sosiaalisesta näkökulmasta on tärkeää että kaupungissa asutaan rinnakkain
monenlaisten ihmisten kesken. Se edistää yhteiskunnallista ymmärrystä ja
todellisuuden jakamista, ja estää segregaatiota ja ääri-ilmiöiden syntyä. |
Mika Levänen |
Täysin
samaa mieltä |
Samaa
mieltä |
Samaa
mieltä |
Täysin
eri mieltä |
Eri
mieltä |
Samaa mieltä |
|
Päättäjien tulee varmistaa yhdenvertaiset ja saavutettavat
palvelut kaikille asukkailleen myös taloudellisesti vaikeina aikoina.
Laadukkaiden palveluiden järjestäminen on pitkällä aikavälillä edullisempaa
kuin lyhytnäköisten leikkauslistojen laatiminen. Vihreä kunta ei pelkää
investoida kestävään kasvuun. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on Espoolle
epäedullinen - mutta se on Eduskunnan päätösvallassa. Lisäraha ei kuitenkaan
automaattisesti takaa esim laadukasta hoitoa. |
Terveelliset ja turvalliset opetustilat on asetettava aina
etusijalle kunnan investoinneissa, vaikka se edellyttää muiden investointien
lykkäämistä. On hyvä arvioida myös se hinta, mikä syntyy esimerkiksi
lisääntyneistä sairauspoissaoloista, jos investointeja lykätään. |
Ennen ruuhkamaksujen käyttöönottoa tulee liityntäpysäköinnin ja
joukkoliikenteen olla toimiva. Ruuhkamaksuista kerättävät rahat tulee ohjata
joukkoliikenteen kehittämiseen. |
Talouskasvua tulee hakea ympäristön kantokyvyn sallimissa
rajoissa. Se on pidemmällä aikavälillä myös taloudellisen toiminnan perusta.
Kun haitat ympäristölle ovat merkittävät niin hankkeista tulee voida myös
luopua. Tärkeää on luoda sääntelyä ja kannustimia (päästökauppa, verotus, ..)
jotka suuntaavat taloudellista toimintaa kestävälle perustalle. Sitä, että
päätöksenteossa arvioidaan vaikutukset ympäristöön, voi pitää miniminä.
Meillä on vastuu tulevista sukupolvista. Myös heillä on oltava mahdollisuus
nauttia luonnosta. Lukuisten asiantuntijoiden ohella esimerkiksi
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on arvioinut, että
ilmastotoimilla luodaan enemmän työpaikkoja kuin niiden vuoksi poistuu.
Tutkitusti niissä maissa, joissa on tiukka ympäristölainsäädäntö, on myös
kilpailukykyisempi teollisuus. |
|
Onnistuneella kaavoituksella ja liikennesuunnittelulla
helpotetaan joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen kulkemista. Uudet
asuinalueet pitää rakentaa siten, että ne ovat palveluiden lähellä ja
joukkoliikenteen varrella. |
SDP |
|
|
|
|
|
|
Pertti Eriksson |
Samaa
mieltä |
En
osaa sanoa |
En
osaa sanoa |
Eri
mieltä |
Eri
mieltä |
Samaa mieltä |
|
Itse olisin ainakin valmis tähän. |
|
|
Työttömät ihmiset eivät jaksa kiinnostua ympäristön suojelusta.
Tämän olen elämäni aikana havainnut. |
|
|
Piia Pulkkinen |
Samaa
mieltä |
Eri
mieltä |
Samaa
mieltä |
Samaa
mieltä |
Eri
mieltä |
Täysin samaa mieltä |
|
|
|
|
|
|
|
Keskusta |
|
|
|
|
|
|
Jussi Yli-Lahti |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Kristillisdemokraatit |
|
|
|
|
|
|
Edward Krogius |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Liike
Nyt |
|
|
|
|
|
|
Marjo Matikka |
Eri
mieltä |
Samaa
mieltä |
Täysin
eri mieltä |
Eri
mieltä |
Samaa
mieltä |
Täysin samaa mieltä |
|
On tehtävä molemmat vaihtoehdot. Sellaisia palveluja on
karsittava, joilla ei ole kuntalaisen elämiseen niin suurta vaikutusta ja
jotta välttämättömät palvelut saadaan pidettyä. Maltillinen veronkorotus
pitää olla myös yhtenä vaihtoehtona. |
Espoon investoinneista pitää karsia vähemmän tarpeelliset
investoinnit ja investointien oikea aikaisuus pitää miettiä tarkkaan esim.
koulurakennusten peruskorjaukset ja uusien rakentaminen sekä ne pitää osata
kilpailuttaa. Henkilöstön osaamista kilpailutusten tekemiseen pitää kehittää,
jotta kilpailutuksella saadaan paras hinta laatusuhde. |
Ei varmasti terveyskeskusmaksujen poistamisella mahdollisteta
kunnolliseen hoitoon pääsyä. Terveydenhuollon palvelut kaipaavat ehdottomasti
uudistusta, joista hyvänä esimerkkinä on, että voi hakea hoitoa muualta kuin
omasta terveyskeskuksesta. Valinnanvapautta on jo nyt, mutta sitä pitää
entisestään laajentaa terveydenhuollossa. |
Talouskasvun tai työpaikkojen luominen ei saa aiheuttaa
ympäristölle haitallisia vaikutuksia vaan päätökset pitää tehdä todella
harkiten, kun vastakkain on ympäristö tai talous ja työpaikat. Eikä myöskään
päätöksenteossa pitäisi koskaan olla vastakkain asettelua talouskasvun,
työpaikkojen tai ympäristön kesken. |
Pieni koulu voi olla hyvä koulu, mutta sitten pitää kyllä
miettiä lapsen ja nuorten oppimiseen liittyviä asioita. Pystytäänkö pienessä
koulussa järjestämään riittävän turvallisissa ja terveellisissä tiloissa
esim. liikuntaa, teknisen töiden opetusta, yms. Onko oppilaalle hyvä, että
luokat ovat yhdysluokka 1-2 tai 3-4 jne. Pieni tai isokoulu ei voida vetää
mitään yhtä linjaa kumpi on parempi, kumpi on huonompi. Kun pientä koulua
ollaan lakkauttamassa, niin pitää todella huolella punnita eri vaihtoehdot ilman
suuria tunteita. |
Ehdottomasti tulee kaavoittaa lisää pientaloasumista ja
mahdollistaa myös ihmisen kokoista kerrostalorakentamista ei missään nimessä
mitään tornitaloja, jotka eivät kuulu minusta Espoon maisemaan. Espoossa on
maata laajentaa pientaloasumisen mahdollisuuksia. Espoo kaipaa asukkaidensa
näköistä kaavoittamista ei virkamiesten pilvenpiirtäjän unelmia. |
|
|
|
|
|
|
|