Paikallisten kuntavaaliehdokkaiden vaalikonevastauksia Palaa sivulle Kuntavaalit 2021
Kaikki vastaukset  Länsiväylän vaalikoneessa
1 2 7 14 15 20
Länsiväylän vaalikone 1. Veronkorotus on parempi vaihtoehto kuin palvelujen karsiminen. 2. Espoon investointitasoa tulee merkittävästi laskea, jotta talous saadaan tasapainoon 7. Ruuhkamaksut tulee ottaa käyttöön pääkaupunkiseudulla 14. Päätöksenteossa ympäristö pitäisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle silloin kun nämä ovat keskenään ristiriidassa. 15. Espoon pitää luopua pienistä kouluista ja keskittää opetusta isoihin koulukeskuksiin 22. Espoossa pitää kaavoittaa lisää pientaloasumiseen soveltuvia alueita kotimaan muuttotappion hillitsemiseksi ja verokertymän parantamiseksi
Kokoomus            
Kai Kaasalainen            
             
Mia Laiho Eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Samaa mieltä
  Veronmaksajien rahaa on käytettävä harkiten ja huolellisesti. Menot on suhteutettava tuloihin aivan kuten kotitalouksissakin. Espoossa kuntavero on pystytty pitämään kohtuullisella tasolla. Työnteon on aina oltava kannattavaa, ja työnteosta on jäätävä käteen myös sellainen määrä, että sillä tulee toimeen. Espoossa on tehty viime vuosina isoja investointeja, kuten länsimetro ja raidejokeri. Näistä saadaan hyötyä vasta useamman vuoden aikaviiveellä. Samaan aikaan Espoon väkiluku kasvaa. Tarvitaan päiväkoteja ja kouluja, eli investointeja näiden palveluiden järjestämistä varten. Jotta voimme huolehtia kuntalaistemme palveluista, tarvitsemme uusia yrityksiä tuomaan työpaikkoja ja veronmaksajia Espooseen. SOTE-uudistus olisi Espoon taloudelle ja kuntalaisten palvelujen säilyttämiselle iso takaisku. Tiemaksut heikentäisivät kuntalaisten toimeentuloa ja vapaata liikkumista sekä hankaloittaisivat työllistymistä ja perheiden arkea. Tiemaksut eivät ole perusteltavissa myöskään ilmastosyillä liikenteen muuttuessa jatkuvasti yhä vähäpäästöisemmäksi. Pääkaupunkiseudulla tiemaksujen käyttöönotto tarkoittaisi vuosittaisia satojen eurojen lisäkustannuksia autoa tarvitseville ihmisille. Yleensä autoa tarvitsevat tarvitsevat sitä työssäkäyntiin, jolloin tiemaksut olisivat verrattavissa työntekoon kohdistuvaan lisäveroon. HSL:n esittämässä mallissa tiemaksu olisi tavallisesti 1,5—2 euroa matkaa kohden. Kustannuksia syntyisi tällöin pääkaupunkiseutulaisille tyypillisesti 700—900 euroa vuodessa. Osalle kustannus olisi kuitenkin jopa 1 200 euroa vuodessa.Pääkaupunkiseudulla asumis-ja elinkustannukset ovat jo muutenkin maan korkeimmat.Tällaista lisäveroa ei voi asettaa Uudenmaan asukkaille, se olisi kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun vastainen. Näitä ei voi mielestäni asettaa vastakkain. Molemmat ovat tärkeitä. Talouskasvuu ja ihmisten palvelujen turvaamiseen tarvitaan työpaikkoja. Talouskasvua on rakennettava kuitenkin ympäristön ehdoilla. On tärkeää, että lapset saavat lapsilähtöistä ja yksilöllistä opetusta oli sitten pieni tai suurempi koulu. En lähtökohtaisesti pidä ajatuksesta isoista koulukeskuksista, vaikka niissä esim. opetusvalikoima ja sijaisten järjestely olisikin helpompaa. Lähikoulu ja tuttuus ovat tärkeitä. Ympäristö tuo myös turvallisuuden tunnetta, mikä on luo hyvän pohjan myös oppimiselle. Pientalotonteista on Espoossa jatkuva kysyntä. Ihmiset kaipaavat luontoa ja omakotiasumista. Tähän tarpeeseen Espoon on järkevä vastata.
Jarmo Nieminen Täysin eri mieltä Samaa mieltä Täysin eri mieltä Eri mieltä Eri mieltä Täysin samaa mieltä
  Kaupungin tarjoamat palvelut tulee tuottaa niin kustannustehokkaasti, ettei veroja tarvitse korottaa. Korkeammat verot ovat suoraan pois asukkaiden käytettävissä olevista mahdollisuuksista hankkia tarvitsemiaan palveluita ja hyödykkeitä. Tällä on puolestaan negatiivinen vaikutus alueen yritysten elinvoimaisuuteen. Espoo on investoinut paljon eri liikennehankkeisiin, erityisesti metroon ja sen varteen rakennettaviin asuinalueisiin. Kun metron 2. vaihe valmistuu, niin investointien tasoa pitää pystyä laskemaan. Työssäkäyntiä ei pidä vaikeuttaa ja tehdä entistä kalliimmaksi. Pikemminkin työn vastaanottaminen vaikka eri paikkakunnalta tule tehdä mahdollisimman kannattavaksi verohelpotuksin ja veroloukkuja poistamalla. Suomessa eikä Espoossa ole isoja ruuhkia: normaalisti liikenne sujuu hyvin myös töihin meno- ja tuloaikoina. Yrityksille on turvattava hyvät toimintaedellytykset elinkeino- ja kaavoituspolitiikalla: verotuloja saadaan vain työstä ja yrittämisestä. Espoon Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina ja teknologiaveturina tulee toimia yritysmyönteisesti. Kuitenkin sekä lähiluonnosta että Nuuksion upeasta luontoalueesta tulee huolehtia hyvin. Joutomaata ja työpaikka-alueita mm. liikenneväylien varrella Espoossa on riittävästi yritystoiminnan tarpeisiin. Peruskoulun ja etenkin ala-asteiden tulee jatkossakin olla lähipalvelu. Keskittäminen suuriin yksiköihin pidentäisi koulumatkoja ja lisäisi myös koulukuljetusten tarvetta. Peruskoulun ala-aste voi hyvin olla vain 2-3 sarjainen, yläasteella rinnakkaisluokkia voi olla enemmänkin. Lukiot voisivat tulevaisuudessa olla suurempiakin, niin että jokaisessa aluekeskuksessa olisi oma suurlukio. Nykyisten lukiotilojen takia tätä ei pystytä toteuttamaan kovin nopeasti. Espoo on pidettävä viihtyisänä ja luonnonläheisenä kaupunkina, jossa on jatkossakin mahdollisuus asua sekä pien- että kerrostaloissa. Kaavoituksella on taattava mahdollisuus myös omakotitalojen rakentamiseen. Palvelut tasapuolisesti koko kaupunkiin.
Pekka Riihimäki Täysin eri mieltä Täysin eri mieltä Täysin eri mieltä Eri mieltä Täysin eri mieltä Täysin samaa mieltä
  Sosiaalista vastuuta on verojen alentaminen, ei korottaminen. Miksi? Koska verojen alentaminen lisää taloudellista toimeliaisuutta, lisää kulutusta ja investointeja jolloin itse asiassa verotulot nousevat, eivät suinkaan laske. Meillä on kestämätön julkinen sektori mikä on paisunut kuin pullataikina viimeisen 15 vuoden aikana. Sitä täytyy käydä tiheällä kammalla läpi ja uudistaa niin kuin esim. naapurimme Ruotsi on tehnyt. Investoinnit, toisin kuin syömävelka on pidemmällä tähtäimellä Espooseen rahaa tuovaa, ei vievä. Investointeihin tulee panostaa, erityisesti laskusuhdanteissa. Sillä on laaja työllistävä vaikutus ja se kasvattaa myös Espoon tasetta ja lisää muuta taloudellista toimeliaisuutta. Ensinnäkin, meillä ei ole mitään ruuhkia. Tämä on vain yksinkertaisesti uusi raippavero autoilevalle ja työssäkäyvälle Espoolaiselle. Jo nyt autoilua rokotetaan 8 miljardin euron edestä vuosittain mistä palautuu tiestön hoitoon ja infran rakentamiseen vain alle 2 miljardia euroa. Ympäristöllisillä seikoillakaan tätä on turha koettaa perustella. Meillä autot (erityisesti Espoossa) on hyvää vauhtia koko ajan sähköistymässä. Ongelmana alkaa olla enemmän latauspisteiden riittämättömyys ( erityisesti pikalatauspisteet). Kaupungin tulisi ennemminkin keskittyä tuohon sähköautojen infran rakentamiseen kuin että se pyrkii hankaloittamaan entisestään autoilijoiden elämää. Huolehtiaksemme ympäristöstämme meillä on hyvä olla vakaa ja hyvä talous. Nostamalla ensin taloutta voimme huolehtia ympäristöstämme. Tästä on lukemattomia esimerkkejä maailmalta kun ei ole varaa valita. Tässä pitää katsoa kokonaisuutta. Kaikkea emme voi laskea euroissa ja kaikkea emme voi laskea välittömissä kuluissa vaan meidän tulee ymmärtää päätöksemme vaikutukset 20-30 vuoden päähän. Pienet koulut tarjoavat todennäköisesti rauhallisemman ja turvallisemman ympäristön koululaisille. Lähikoulut luovat kylään vetovoimaa ja tuo uusia asukkaita. Tämä taas tuo palveluita ja elinvoimaa kylille. Espoo on tullut tunnetuksi nimenomaan pientalokaupunkina. Se on tuonut kaupunkiin ihmisen näköistä ja kokoista asumismuotoa ja se on tuonut myös hyviä veronmaksajia kaupunkiin. Näistä kilpailemme koko PK-alueella. Kaupungin rakennuskanta on jo nyt hyvin monipuolistunut ja painopiste on ollut metroradan seutu. Nyt olisi hyvä vuorostaan vahvistaa pientaloalueita monipuolisuuden säilyttämisen vuoksi.
Vihreät            
Gyan Dookie Samaa mieltä En osaa sanoa Eri mieltä Samaa mieltä En osaa sanoa En osaa sanoa
  Kuntien lakisääteiset palvelut kuten koulutus-, päiväkoti-, kulttuuri-, nuoriso- ja (vielä tällä hetkellä) sotepalvelut ovat tärkeitä kuntalaisten hyvinvoinnin sekä kunnan elinvoimaisuuden ja toimintakyvyn kannalta. Tästä näkökulmasta katsoen hyväksyisin maltillisen veronkorotuksen, mikäli kunnan peruspalvelut olisivat kustannussyistä uhattuna. Olen opettanut ammattikorkeakoulussa palvelumuotoilua. Ennen veronkorotuksia kannattaisikin mielestäni pyrkiä kehittämään palveluista kuntalaisia kuunnellen ja kehittämistyöhön osallistaen fiksumpia, helpommin käytettäviä, suoraviivaisempia (vähemmän byrokratiaa) ja vaikuttavampia (helpottavat kuntalaisten elämää) palvelumuotoilukeinoin. Investointeja ei tule suinpäin lähteä leikkaamaan lyhyen aikavälin tasapainottamiseksi, koska niillä saattaa olla pitkän aikavälin vaikutuksia. Esimerkiksi koulutukseen, nuorisopalveluihin ja toimivaan digiinfrastruktuuriin satsaaminen on satsaamista tulevaisuuteen. Lyhyen aikavälin säästöistä voi seurata isoja pitkän aikavälin kuluja. Kunnan varoja ei tulisikaan viskoa sinne tänne ilman kokonaiskuvaa ja siihen pohjautuvaa harkintaa. Tämän vuoksi kunnalla tulisi olla tarkkaan mietitty ja muutoksiin riittävän notkeasti reagoiva lähitulevaisuuteen ulottuva investointitiekartta. Olen fiksujen investointien kannalla. Työmatkailijoita tulisi entistä enemmän ohjata käyttämään julkista liikennettä päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Esim. Raide-Jokeri on fiksu satsaus sujuvaan ja kuntalaisten helposti käytettävään joukkoliikenteeseen. Myös työmatkapyöräilyä pitäisi tukea ja pyöräverkostoa kehittää edelleen. Mikäli ruuhkamaksuja otetaan käyttöön, tulisi huomioida, miten autoa työssään välttämättä tarvitsevien ruuhkamaksut kompensoidaan (edes jollakin tasolla). Päivätyöni lisäksi teen silloin tällöin muusikkona keikkaa pääkaupunkiseudulla. Soitto- ja äänentoistolaitteiden vieminen esim. Helsingin keskustassa olevaan ravintolaan (usein tämä on tehtävä ruuhka-aikaan) ei onnistuisi ilman omaa autoa. Näin ollen ymmärrän, että joissakin tilanteissa ja ammateissa työn suorittaminen edellyttää omaa autoa. Luontokato ja ilmastonmuutos ovat koko planeettaamme vaikuttavia ajankohtaisia uhkia. Talouskasvu ja siihen kytkeytyvä työpaikkojen syntyminen puolestaan luo hyvinvointia. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että mikäli luontokato ja ilmastonmuutos etenevät hallitsemattomasti, talouskasvu ja hyvän elämän edellytykset saattavat äkillisesti romahtaa. Talouskasvua tulisikin suunnitella ja toteuttaa lähtökohtaisesti niin, että se ei ole ristiriidassa ympäristön kanssa, vaan pikemminkin edistää ympäristön ja tätä kautta meidän kaikkien hyvinvointia. Esimerkiksi Suomella on korkean koulutuksen ja osaamisen maana mahdollista olla tuottamassa eturintamassa kansainvälisille markkinoille puhtaan ja hiilineutraalin teknologian ratkaisuja (ja näinhän on jo tehtykin).   Suosin tiivistä kaupunkirakennetta, joka mahdollistaa keskitetyt palvelut ja jättää tilaa kuntalaisten kotien lähistöllä oleville viheralueille ja lähimetsille.
Seija Floderus            
             
Tony Hagerlund Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä
  Espoon veroprosentti on maltillinen. Tilanteessa, jossa vaihtoehto on ajaa palveluita alas, valitse mieluummin veronkorotuksen. Kaikista vaarallisin tie on velaksi eläminen. Se sopii investoiteihin, mutta tulee varoa, ettei oteta lainaa palvelujen järjestämiseen. Se ei ole mitään muuta kuin viivästetty veronkorotus. Investoinnit tarkoittavat tässä kohden ensisijaisesti uusia kouluja huonokuntoisten tilalle, päiväkoteja uusien asuinalueiden lapsille, palvelukoteja ikäihmisille ja teitä uusille asuinalueille. Kasvavassa ja ikääntyvässä kaupungissa noista nyt vaan ei voi säästää. Toki kannattaa miettiä mitä voi olla tyystin rakentamatta. Esimerkiksi Espoonväylä (osin keskuspuiston kautta) voidaan vain jättää rakentamatta. Samoin tilojen suunnittelulla voi säästää. Esimerkiksi koulu, kirjasto, päiväkoti ja iltaisin käytössä oleva, erillinen liikuntasali on halvempi tehdä kerralla kuin neljänä erillisenä rakennuksena. Näin tulee toimia - saadaan palvelut, mutta säästetään rakennuskustannuksissa. Ruuhkamaksu on keino ohjata liikennettä, ja se on käytössä muodossa tai toisessa suuressa osassa läntisiä metropolialueita. Ruuhkamaksujen tapauksessa ne pitää kuitenkin toteuttaa taiten: 1) Kerätyt eurot pitää kohdentaa pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen parantamiseen. Kyseessä ei saa olla vain lisävero, joka ehkä ohjattaisiin pääkaupunkiseudulta muualle. 2) Olen itse ehdottanut, että ruuhkamaksu olisi kirjaimellisesti HSL:n matkalippu. Eli seutulipulla saa ajaa vapaasti jne. Eli edellytettäisiin bussilipun ostoa. Esimerkiksi Leppävaaran liityntäpysäköinnissä on tämä malli: saa parkkeerata jos on matkalippu voimassa. Tällöin autoilijoiden olisi helpompi yhdistää eri liikkumismuotoja toisiinsa. Myös hinta olisi kohtuullinen, ja eurot kohdistuisivat taatusti alueen joukkoliikenteen parantamiseen. Kohtuullisissa rajoissa kyllä. Tietty kasvavalla kaupunkiseudulla kaadetaan metsiä ja laajennetaan asuinalueita. Jos asiaa katsoo laajemmin, niin satsaus ilmastonmuutoksen torjumiseen on myös taloutta edistävä asia. Jos ei tee mitään, se vasta kalliiksi käy. Lisäksi ilmastonmuutokseen liittyvä torjunta on laaja markkina, jossa kannattaa olla mukana. Hyvä esimerkki tästä on Neste ja satsaus uusiutuviin polttoaineisiin. Sekä yrityksen kannattavin osa, sekä ympäristön huomioivaa tekemistä. Pienet koulut sijaitsevat usein pohjoisessa Espoossa, ja matkat muihin kouluihin ovat pitkät. Tulee tarkastella myös matkaa vaihtoehtoisiin oppilaitosten paikkoihin. Lievästi olen keskittämisen kannalla silloin, jos koulut (tai päiväkodit) olisivat ihan vierekkäin. Eli että samalle alueelle tulisi useita pienempiä kouluja. Mutta tärkeää on tosiaan miettiä lasten turvallista ja kohtuullisen lyhyttä matkaa lähikouluunsa, etenkin alakoululaisiässä. Espoossa tulee yleisesti ottaen vain kaavoittaa lisää, nin kerrostaloja aluekeskuksien ja joukkoliikenteen solmukohtien lähelle, kuin pientaloalueita vähän kauemmas. Kaupunkirakenne kannattaa pitää kompaktina. Pieni asuinalue syrjässä kaikesta muusta on julkisten palveluiden järjestämisen kannalta hankalaa ja kallista. Mutta kyllä Espoossa on tilaa sekä kerrostalo- että pientaloasumiselle. Hyvin suunniteltu pientaloalue voi muuten olla lähes yhtä tiivis kuin huonosti suunniteltu kerrostaloalue. Eli kyse on myös ja ehkä etenkin taitavasta suunnittelusta.
Sirpa Hertell Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Täysin samaa mieltä
  Espoon valtakunnallisesti alhainen veroprosentti mahdollistaa maltillisen veronkorotuksen. Palvelujen karsiminen tarkoittaisi huonompaa joukkoliikennettä, pidempiä jonoja terveyskeskuksissa tai isompia ryhmäkokoja kouluissa,sellaisia päätöksiä en halua tehdä. Kasvavassa kaupungissa tarvitaan investointeja kuten asuntoja ja toimitiloja. Ilman koulujen, terveyskeskusten ja liikuntatilojen yms.rakentamista ei voida palveluita asukkaille tarjota. Ruuhkamaksut voidaan ottaa käyttöön, jos tuloilla parannetaan joukkoliikenteen palvelutasoa ja pidetään lipunhinnat kohtuullisina. Ruuhkien väheneminen olisi myös autoilijoiden etu,kun matkat sujuisivat nopeammin. Espoo on YK:n nimeämä ilmastonmuutoken edelläkävijäkaupunki ja sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Ympäristön- ja luonnonsuojelu ei ole ristiriidassa talouskasvun kanssa, silloin kun se on ekologisesti kestävällä pohjalla. Lähikoulut ovat tärkeitä koko asuinalueelle,ei pelkästään lapsille. Lähikoulujen lakkauttaminen pidentää koulumatkoja ja vie viimeisetkin yhteiset kokoontumis- ja liikuntatilat alueen asukkailta. Espoolaiset haluavat asua pientaloissa, mutta moni perhe ei löydä Espoosta kohtuuhintaista pientaloa ja muuttaa sitten naapurikuntiin. Vanhat pientaloalueet tulee Espoossa säilyttää vihreinä ja viihtyisinä ja kaavoittaa uusia pientaloalueita hyvien palveluiden äärelle.
Piia Horko Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä
  Maltillinen veronkorotus, jolla rahoitetaan lasten- ja nuorten sekä perhepalveluita on hyväksyttävä. Investointeja pitää pohtia tulevaisuuteen peilaten. Investoinnit kehitykseen, koulutukseen ja innovaatioihin takaavat Espoon elinvoimaisuuden jatkossakin. Ruuhkamaksut ovat yksi keino ohjata liikkumista kestävämpään suuntaan. Niiden vaikuttavuutta tulee kuitenkin tutkia tarkasti. Talouskasvua ja työpaikkojen luomista pitää aina pyrkiä suuntaamaan kestävän kehityksen aloille. Mikäli nämä ovat ristiriidassa, ympäristö pitää valita etusijalle. Koulutus ja opetus ei taivu massapolitiikkaan. Jotta opetussuunnitelman tavoitteet ja kolmiportainen tuki pystytään järjestämään oikeasti arjessa, tarvitaan riittävän pienet ryhmät, oikeasuhtaiset henkilöstöresurssit ja oppimisympäristö, joka tukee oppimista. Pienet koulut voivat olla myös valintakriteeri muuttaa kuntaan. Jää nähtäväksi, miten ihmisten asuminen muuttuu tulevaisuudessa. On viitteitä siitä, että nyt arvostetaan koteja, joissa on muuntokelpoisia tiloja jotka muuntuvat etätyöhön ja harrastetoimintaan. Pientalojen kaavoittaminen saattaisi houkutella kuntalaisia jäämään alueelle, eikä muuttamaan kehyskuntiin.
Jenni Koski Täysin samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä
  Pidän kuntaveron nostoa siinä vaiheessa aiheellisena, jos kunta ei näytä pystyvän tarjoamaan peruspalveluita sellaisella tasolla, että palvelun laatu romahtaa ja asukkaiden hyvinvointi kärsii olennaisesti. Peruspalvelujen investoinnit ovat todella tärkeitä eikä niistä säästämällä pitkässä juoksussa tehdä todellisia säästöjä. Sen sijaan ei-välttämttömiä infrahankkeita tulisi lykätä, jos peruspalvelujen hankkeet kärsisivät. Julkisen ja pyöräilyliikenteen käyttöä tulisi vastapainoksi edistää, jotta olisi mahdollisimman sujuvaa. Mikäli kyse on erityisista luontoarvoista tai asukkaiden hyvinvointia edistävistä viher- ja virkistyalueista, niitä ei tule vähetntää työpaikkojen vuoksi. Työpaikkojen luomisen ei pidä vaatia oleellisista luontoarvoista joustamista. Lähikoulu on todella tärkeä lähipalvelu pienille asukkaillemme ja heidän perheille. Pienelle lapselle pienempi kouluympäristö voi olla myös sosiaalisesti turvallinen ja lapsen kokoinen. Espoossa tulee kaavoittaa sekä että, ja kannatan myös alueiden monipuolistamista siten, että samalla alueella on kaikenlaisia asumismahdollisuuksia. Esimerkiksi erotilanteessa on tärkeää että perhe voisi jatkaa asumista samalla alueella jos tarve on erilaiselle asumismuodolle. Sosiaalisesta näkökulmasta on tärkeää että kaupungissa asutaan rinnakkain monenlaisten ihmisten kesken. Se edistää yhteiskunnallista ymmärrystä ja todellisuuden jakamista, ja estää segregaatiota ja ääri-ilmiöiden syntyä.
Mika Levänen Täysin samaa mieltä Samaa mieltä Samaa mieltä Täysin eri mieltä Eri mieltä Samaa mieltä
  Päättäjien tulee varmistaa yhdenvertaiset ja saavutettavat palvelut kaikille asukkailleen myös taloudellisesti vaikeina aikoina. Laadukkaiden palveluiden järjestäminen on pitkällä aikavälillä edullisempaa kuin lyhytnäköisten leikkauslistojen laatiminen. Vihreä kunta ei pelkää investoida kestävään kasvuun. Nykyinen valtionosuusjärjestelmä on Espoolle epäedullinen - mutta se on Eduskunnan päätösvallassa. Lisäraha ei kuitenkaan automaattisesti takaa esim laadukasta hoitoa. Terveelliset ja turvalliset opetustilat on asetettava aina etusijalle kunnan investoinneissa, vaikka se edellyttää muiden investointien lykkäämistä. On hyvä arvioida myös se hinta, mikä syntyy esimerkiksi lisääntyneistä sairauspoissaoloista, jos investointeja lykätään. Ennen ruuhkamaksujen käyttöönottoa tulee liityntäpysäköinnin ja joukkoliikenteen olla toimiva. Ruuhkamaksuista kerättävät rahat tulee ohjata joukkoliikenteen kehittämiseen. Talouskasvua tulee hakea ympäristön kantokyvyn sallimissa rajoissa. Se on pidemmällä aikavälillä myös taloudellisen toiminnan perusta. Kun haitat ympäristölle ovat merkittävät niin hankkeista tulee voida myös luopua. Tärkeää on luoda sääntelyä ja kannustimia (päästökauppa, verotus, ..) jotka suuntaavat taloudellista toimintaa kestävälle perustalle. Sitä, että päätöksenteossa arvioidaan vaikutukset ympäristöön, voi pitää miniminä. Meillä on vastuu tulevista sukupolvista. Myös heillä on oltava mahdollisuus nauttia luonnosta. Lukuisten asiantuntijoiden ohella esimerkiksi Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD on arvioinut, että ilmastotoimilla luodaan enemmän työpaikkoja kuin niiden vuoksi poistuu. Tutkitusti niissä maissa, joissa on tiukka ympäristölainsäädäntö, on myös kilpailukykyisempi teollisuus.   Onnistuneella kaavoituksella ja liikennesuunnittelulla helpotetaan joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen kulkemista. Uudet asuinalueet pitää rakentaa siten, että ne ovat palveluiden lähellä ja joukkoliikenteen varrella.
SDP            
Pertti Eriksson Samaa mieltä En osaa sanoa En osaa sanoa Eri mieltä Eri mieltä Samaa mieltä
  Itse olisin ainakin valmis tähän.     Työttömät ihmiset eivät jaksa kiinnostua ympäristön suojelusta. Tämän olen elämäni aikana havainnut.    
Piia Pulkkinen Samaa mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Samaa mieltä Eri mieltä Täysin samaa mieltä
             
Keskusta            
Jussi Yli-Lahti            
             
Kristillisdemokraatit            
Edward Krogius            
             
Liike Nyt            
Marjo Matikka Eri mieltä Samaa mieltä Täysin eri mieltä Eri mieltä Samaa mieltä Täysin samaa mieltä
  On tehtävä molemmat vaihtoehdot. Sellaisia palveluja on karsittava, joilla ei ole kuntalaisen elämiseen niin suurta vaikutusta ja jotta välttämättömät palvelut saadaan pidettyä. Maltillinen veronkorotus pitää olla myös yhtenä vaihtoehtona. Espoon investoinneista pitää karsia vähemmän tarpeelliset investoinnit ja investointien oikea aikaisuus pitää miettiä tarkkaan esim. koulurakennusten peruskorjaukset ja uusien rakentaminen sekä ne pitää osata kilpailuttaa. Henkilöstön osaamista kilpailutusten tekemiseen pitää kehittää, jotta kilpailutuksella saadaan paras hinta laatusuhde. Ei varmasti terveyskeskusmaksujen poistamisella mahdollisteta kunnolliseen hoitoon pääsyä. Terveydenhuollon palvelut kaipaavat ehdottomasti uudistusta, joista hyvänä esimerkkinä on, että voi hakea hoitoa muualta kuin omasta terveyskeskuksesta. Valinnanvapautta on jo nyt, mutta sitä pitää entisestään laajentaa terveydenhuollossa. Talouskasvun tai työpaikkojen luominen ei saa aiheuttaa ympäristölle haitallisia vaikutuksia vaan päätökset pitää tehdä todella harkiten, kun vastakkain on ympäristö tai talous ja työpaikat. Eikä myöskään päätöksenteossa pitäisi koskaan olla vastakkain asettelua talouskasvun, työpaikkojen tai ympäristön kesken. Pieni koulu voi olla hyvä koulu, mutta sitten pitää kyllä miettiä lapsen ja nuorten oppimiseen liittyviä asioita. Pystytäänkö pienessä koulussa järjestämään riittävän turvallisissa ja terveellisissä tiloissa esim. liikuntaa, teknisen töiden opetusta, yms. Onko oppilaalle hyvä, että luokat ovat yhdysluokka 1-2 tai 3-4 jne. Pieni tai isokoulu ei voida vetää mitään yhtä linjaa kumpi on parempi, kumpi on huonompi. Kun pientä koulua ollaan lakkauttamassa, niin pitää todella huolella punnita eri vaihtoehdot ilman suuria tunteita. Ehdottomasti tulee kaavoittaa lisää pientaloasumista ja mahdollistaa myös ihmisen kokoista kerrostalorakentamista ei missään nimessä mitään tornitaloja, jotka eivät kuulu minusta Espoon maisemaan. Espoossa on maata laajentaa pientaloasumisen mahdollisuuksia. Espoo kaipaa asukkaidensa näköistä kaavoittamista ei virkamiesten pilvenpiirtäjän unelmia.