Kuntavaalipanelistien vaalikonevastauksia					Palaa sivulle	Kuntavaalit 2021
Kaikki vastaukset	Länsiväylän vaalikoneessa
	1	2	7	14	15	20
Länsiväylän vaalikone	1. Veronkorotus on parempi vaihtoehto kuin palvelujen karsiminen.	2. Espoon investointitasoa tulee merkittävästi laskea, jotta talous saadaan tasapainoon	7. Ruuhkamaksut tulee ottaa käyttöön pääkaupunkiseudulla	14. Päätöksenteossa ympäristö pitäisi asettaa talouskasvun ja työpaikkojen luomisen edelle silloin kun nämä ovat keskenään ristiriidassa.	15. Espoon pitää luopua pienistä kouluista ja keskittää opetusta isoihin koulukeskuksiin	22. Espoossa pitää kaavoittaa lisää pientaloasumiseen soveltuvia alueita kotimaan muuttotappion hillitsemiseksi ja verokertymän parantamiseksi
Kokoomus
Mia Laiho	Eri mieltä	Eri mieltä	Täysin eri mieltä	En osaa sanoa	Eri mieltä	Samaa mieltä
	Veronmaksajien rahaa on käytettävä harkiten ja huolellisesti. Menot on suhteutettava tuloihin aivan kuten kotitalouksissakin. Espoossa kuntavero on pystytty pitämään kohtuullisella tasolla. Työnteon on aina oltava kannattavaa, ja työnteosta on jäätävä käteen myös sellainen määrä, että sillä tulee toimeen.	Espoossa on tehty viime vuosina isoja investointeja, kuten länsimetro ja raidejokeri. Näistä saadaan hyötyä vasta useamman vuoden aikaviiveellä. Samaan aikaan Espoon väkiluku kasvaa. Tarvitaan päiväkoteja ja kouluja, eli investointeja näiden palveluiden järjestämistä varten. Jotta voimme huolehtia kuntalaistemme palveluista, tarvitsemme uusia yrityksiä tuomaan työpaikkoja ja veronmaksajia Espooseen. SOTE-uudistus olisi Espoon taloudelle ja kuntalaisten palvelujen säilyttämiselle iso takaisku.	Tiemaksut heikentäisivät kuntalaisten toimeentuloa ja vapaata liikkumista sekä hankaloittaisivat työllistymistä ja perheiden arkea. Tiemaksut eivät ole perusteltavissa myöskään ilmastosyillä liikenteen muuttuessa jatkuvasti yhä vähäpäästöisemmäksi. Pääkaupunkiseudulla tiemaksujen käyttöönotto tarkoittaisi vuosittaisia satojen eurojen lisäkustannuksia autoa tarvitseville ihmisille. Yleensä autoa tarvitsevat tarvitsevat sitä työssäkäyntiin, jolloin tiemaksut olisivat verrattavissa työntekoon kohdistuvaan lisäveroon. HSL:n esittämässä mallissa tiemaksu olisi tavallisesti 1,5—2 euroa matkaa kohden. Kustannuksia syntyisi tällöin pääkaupunkiseutulaisille tyypillisesti 700—900 euroa vuodessa. Osalle kustannus olisi kuitenkin jopa 1 200 euroa vuodessa.Pääkaupunkiseudulla asumis-ja elinkustannukset ovat jo muutenkin maan korkeimmat.Tällaista lisäveroa ei voi asettaa Uudenmaan asukkaille, se olisi kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun vastainen.	Näitä ei voi mielestäni asettaa vastakkain. Molemmat ovat tärkeitä. Talouskasvuu ja ihmisten palvelujen turvaamiseen tarvitaan työpaikkoja. Talouskasvua on rakennettava kuitenkin ympäristön ehdoilla.	On tärkeää, että lapset saavat lapsilähtöistä ja yksilöllistä opetusta oli sitten pieni tai suurempi koulu. En lähtökohtaisesti pidä ajatuksesta isoista koulukeskuksista, vaikka niissä esim. opetusvalikoima ja sijaisten järjestely olisikin helpompaa. Lähikoulu ja tuttuus ovat tärkeitä. Ympäristö tuo myös turvallisuuden tunnetta, mikä on luo hyvän pohjan myös oppimiselle.	Pientalotonteista on Espoossa jatkuva kysyntä. Ihmiset kaipaavat luontoa ja omakotiasumista. Tähän tarpeeseen Espoon on järkevä vastata.
Pekka Riihimäki	Täysin eri mieltä	Täysin eri mieltä	Täysin eri mieltä	Eri mieltä	Täysin eri mieltä	Täysin samaa mieltä
	Sosiaalista vastuuta on verojen alentaminen, ei korottaminen. Miksi? Koska verojen alentaminen lisää taloudellista toimeliaisuutta, lisää kulutusta ja investointeja jolloin itse asiassa verotulot nousevat, eivät suinkaan laske. Meillä on kestämätön julkinen sektori mikä on paisunut kuin pullataikina viimeisen 15 vuoden aikana. Sitä täytyy käydä tiheällä kammalla läpi ja uudistaa niin kuin esim. naapurimme Ruotsi on tehnyt.	Investoinnit, toisin kuin syömävelka on pidemmällä tähtäimellä Espooseen rahaa tuovaa, ei vievä. Investointeihin tulee panostaa, erityisesti laskusuhdanteissa. Sillä on laaja työllistävä vaikutus ja se kasvattaa myös Espoon tasetta ja lisää muuta taloudellista toimeliaisuutta.	Ensinnäkin, meillä ei ole mitään ruuhkia. Tämä on vain yksinkertaisesti uusi raippavero autoilevalle ja työssäkäyvälle Espoolaiselle. Jo nyt autoilua rokotetaan 8 miljardin euron edestä vuosittain mistä palautuu tiestön hoitoon ja infran rakentamiseen vain alle 2 miljardia euroa. Ympäristöllisillä seikoillakaan tätä on turha koettaa perustella. Meillä autot (erityisesti Espoossa) on hyvää vauhtia koko ajan sähköistymässä. Ongelmana alkaa olla enemmän latauspisteiden riittämättömyys ( erityisesti pikalatauspisteet). Kaupungin tulisi ennemminkin keskittyä tuohon sähköautojen infran rakentamiseen kuin että se pyrkii hankaloittamaan entisestään autoilijoiden elämää.	Huolehtiaksemme ympäristöstämme meillä on hyvä olla vakaa ja hyvä talous. Nostamalla ensin taloutta voimme huolehtia ympäristöstämme. Tästä on lukemattomia esimerkkejä maailmalta kun ei ole varaa valita.	Tässä pitää katsoa kokonaisuutta. Kaikkea emme voi laskea euroissa ja kaikkea emme voi laskea välittömissä kuluissa vaan meidän tulee ymmärtää päätöksemme vaikutukset 20-30 vuoden päähän. Pienet koulut tarjoavat todennäköisesti rauhallisemman ja turvallisemman ympäristön koululaisille. Lähikoulut luovat kylään vetovoimaa ja tuo uusia asukkaita. Tämä taas tuo palveluita ja elinvoimaa kylille.	Espoo on tullut tunnetuksi nimenomaan pientalokaupunkina. Se on tuonut kaupunkiin ihmisen näköistä ja kokoista asumismuotoa ja se on tuonut myös hyviä veronmaksajia kaupunkiin. Näistä kilpailemme koko PK-alueella. Kaupungin rakennuskanta on jo nyt hyvin monipuolistunut ja painopiste on ollut metroradan seutu. Nyt olisi hyvä vuorostaan vahvistaa pientaloalueita monipuolisuuden säilyttämisen vuoksi.
Vihreät
Sirpa Hertell	Samaa mieltä	Eri mieltä	Samaa mieltä	Samaa mieltä	Eri mieltä	Täysin samaa mieltä
	Espoon valtakunnallisesti alhainen veroprosentti mahdollistaa maltillisen veronkorotuksen. Palvelujen karsiminen tarkoittaisi huonompaa joukkoliikennettä, pidempiä jonoja terveyskeskuksissa tai isompia ryhmäkokoja kouluissa,sellaisia päätöksiä en halua tehdä.	Kasvavassa kaupungissa tarvitaan investointeja kuten asuntoja ja toimitiloja. Ilman koulujen, terveyskeskusten ja liikuntatilojen yms.rakentamista ei voida palveluita asukkaille tarjota.	Ruuhkamaksut voidaan ottaa käyttöön, jos tuloilla parannetaan joukkoliikenteen palvelutasoa ja pidetään lipunhinnat kohtuullisina. Ruuhkien väheneminen olisi myös autoilijoiden etu,kun matkat sujuisivat nopeammin.	Espoo on YK:n nimeämä ilmastonmuutoken edelläkävijäkaupunki ja sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Ympäristön- ja luonnonsuojelu ei ole ristiriidassa talouskasvun kanssa, silloin kun se on ekologisesti kestävällä pohjalla.	Lähikoulut ovat tärkeitä koko asuinalueelle,ei pelkästään lapsille. Lähikoulujen lakkauttaminen pidentää koulumatkoja ja vie viimeisetkin yhteiset kokoontumis- ja liikuntatilat alueen asukkailta.	Espoolaiset haluavat asua pientaloissa, mutta moni perhe ei löydä Espoosta kohtuuhintaista pientaloa ja muuttaa sitten naapurikuntiin. Vanhat pientaloalueet tulee Espoossa säilyttää vihreinä ja viihtyisinä ja kaavoittaa uusia pientaloalueita hyvien palveluiden äärelle.
Piia Horko	Samaa mieltä	Eri mieltä	Samaa mieltä	Samaa mieltä	Eri mieltä	Samaa mieltä
	Maltillinen veronkorotus, jolla rahoitetaan lasten- ja nuorten sekä perhepalveluita on hyväksyttävä.	Investointeja pitää pohtia tulevaisuuteen peilaten. Investoinnit kehitykseen, koulutukseen ja innovaatioihin takaavat Espoon elinvoimaisuuden jatkossakin.	Ruuhkamaksut ovat yksi keino ohjata liikkumista kestävämpään suuntaan. Niiden vaikuttavuutta tulee kuitenkin tutkia tarkasti.	Talouskasvua ja työpaikkojen luomista pitää aina pyrkiä suuntaamaan kestävän kehityksen aloille. Mikäli nämä ovat ristiriidassa, ympäristö pitää valita etusijalle.	Koulutus ja opetus ei taivu massapolitiikkaan. Jotta opetussuunnitelman tavoitteet ja kolmiportainen tuki pystytään järjestämään oikeasti arjessa, tarvitaan riittävän pienet ryhmät, oikeasuhtaiset henkilöstöresurssit ja oppimisympäristö, joka tukee oppimista. Pienet koulut voivat olla myös valintakriteeri muuttaa kuntaan.	Jää nähtäväksi, miten ihmisten asuminen muuttuu tulevaisuudessa. On viitteitä siitä, että nyt arvostetaan koteja, joissa on muuntokelpoisia tiloja jotka muuntuvat etätyöhön ja harrastetoimintaan. Pientalojen kaavoittaminen saattaisi houkutella kuntalaisia jäämään alueelle, eikä muuttamaan kehyskuntiin.
SDP
Martti Hellström	Samaa mieltä	En osaa sanoa	Täysin eri mieltä	Samaa mieltä	Eri mieltä	Samaa mieltä
	Silti palveluja on uskallettava myös laadullisesti tehostaa.	Espoo kasvaa.		Tämä on kuitenkin äärimmäisen mutkikas väite. Vastakkain on yhtä arvokkaita arvoja.	Maailman merkittävimmät pedagogiset innovaatiot ovat syntyneet pienissä ja kohtuullisen kokoisissa kouluissa. Se on kuitenkin totta, että pieni koulu on monien mm. oppilashuollollisten palveluiden osalta kovin haavoittuva.	Sosiaalisesti monipuolinen väestö luo parhaat edellytykset rakentaa hyvinvoivaa kaupunkia.
RKP
Eva-Lena Gästrin	Samaa mieltä	Eri mieltä	Samaa mieltä	En osaa sanoa	Eri mieltä	Samaa mieltä
	En kannata veronkorotusta sillä sen tuomat verotulot ovat pienet (jos korotus on esim 0,25 prosenttiyksikköä tulot nousevat alle 20 miljoonaa €). Samalla kuntalaisten ostovoima heikkenee ja se näkyy Espoolaisten yritysten tuloissa. Palveluista ei tule kuitenkaan karsia vaan kuntalaisilla pitää olla sujuvat palvelut niin että arki sujuu.	Investointitasoa lasketaan jo vuonna 2021 noin 10% sovitusta talouden tasapainoittamiseksi. Mikäli laskemme merkittävästi investoinitasoa joudumme luopumaan esimerkiksi kouluhankkeista, mitä en voi kannattaa. Yhdenkään lapsen tai aikuisten ei pidä oleskella homeisissa rakennuksissa.		Toivon todellakin, että nämä eivät ole keskenään päätöksenteossa ristiriidassa enkä ole tällaiseen tilanteeseen vielä luottamushenkilönä joutunut.	On tärkeää, että Espoossa on sekä pieniä että isoja kouluja.	On tärkeää, että Espoossa voi asua sekä kerrostaloissa että pientaloalueilla jotta jokainen löytää itselle/perheelle sopivan ja viihtyisän asumismuodon.
Perussuomalaiset
Kimmo Pynnönen	Täysin eri mieltä	Samaa mieltä	Täysin eri mieltä	Eri mieltä	Täysin eri mieltä	Täysin samaa mieltä
	Tarkempi taloudenhoito on mielekkäämpää kuin verojen korotus.	Tämänhetkinen liikenneinfran massiivinen toteutus on jo melkoinen rasite, joten kannatan investointitason laskua.	En kannata missään tapauksessa, koska yksityisautoilijat ovat jo käsittämättömän korkeilla auto- ja polttoaineveroilla liian suuri lypsylehmä. On keksittävä nopeasti joku muu tapa rahoittaa tämän yhteiskunnan ylläpito.	Pitää pystyä harmoniseen ratkaisuun talouskasvun ja työpaikkojen luomisen osalta niin että ympäristöä ei vahingoiteta.	Pienet koulut ovat tärkeitä ja turvallisia opinahjoja joihin oppilaiden on yleensä helppo tulla. Niistä ei pidä luopua.	Kannatan ehdottomasti pientaloasumiseen kohdistuvaa kaavoittamista.
Keskusta
Riikka Pakarinen	Samaa mieltä	Samaa mieltä	Eri mieltä	Samaa mieltä	Täysin eri mieltä	Eri mieltä
	Espoossa investointikatot suurien infrahankkeiden osalta paukkuneet.Talous on epätasapainossa ja peruspalveluista on säästetty ml koulutus. Tässä tilanteessa kaupungin on noudatettava investointikattoa+ nostettava veroprosenttia, joka on suomen yksi pienemmistä. Tähän valtuuston enemmistö ei ole kyennyt. On valittu palveluista säästäminen. Itse olen äänestänyt tässä tilanteessa joka vuosi veronkorotusten puolesta.	Investointitasoa laskettava tai sitten kyettävä nostamaan kunnallisveroa. Peruspalveluista emme voi säästää. Tällä hetkellä kaupungin talous on epätasapainossa.		Tietyissä määrin, jos kyse on esimerkiksi vesistöjen saastumisesta kaivoksen takia tms.		Espoossa pitää olla kaikenlaista asumista. Toki myös pientaloalueita. Segretaatiota tulee välttää, eikä ihmisen varallisuus saa olla peruste, jolla Espooseen voi tulla asumaan.
Vasemmistoliitto
Liisa McDermott
Kristillisdemokraatit
Hannu Laaksonen	Eri mieltä	Samaa mieltä	Eri mieltä	Samaa mieltä	Täysin eri mieltä	Täysin samaa mieltä
Liike Nyt
Marjo Matikka	Eri mieltä	Samaa mieltä	Täysin eri mieltä	Eri mieltä	Samaa mieltä	Täysin samaa mieltä
	On tehtävä molemmat vaihtoehdot. Sellaisia palveluja on karsittava, joilla ei ole kuntalaisen elämiseen niin suurta vaikutusta ja jotta välttämättömät palvelut saadaan pidettyä. Maltillinen veronkorotus pitää olla myös yhtenä vaihtoehtona.	Espoon investoinneista pitää karsia vähemmän tarpeelliset investoinnit ja investointien oikea aikaisuus pitää miettiä tarkkaan esim. koulurakennusten peruskorjaukset ja uusien rakentaminen sekä ne pitää osata kilpailuttaa. Henkilöstön osaamista kilpailutusten tekemiseen pitää kehittää, jotta kilpailutuksella saadaan paras hinta laatusuhde.	Ei varmasti terveyskeskusmaksujen poistamisella mahdollisteta kunnolliseen hoitoon pääsyä. Terveydenhuollon palvelut kaipaavat ehdottomasti uudistusta, joista hyvänä esimerkkinä on, että voi hakea hoitoa muualta kuin omasta terveyskeskuksesta. Valinnanvapautta on jo nyt, mutta sitä pitää entisestään laajentaa terveydenhuollossa.	Talouskasvun tai työpaikkojen luominen ei saa aiheuttaa ympäristölle haitallisia vaikutuksia vaan päätökset pitää tehdä todella harkiten, kun vastakkain on ympäristö tai talous ja työpaikat. Eikä myöskään päätöksenteossa pitäisi koskaan olla vastakkain asettelua talouskasvun, työpaikkojen tai ympäristön kesken.	Pieni koulu voi olla hyvä koulu, mutta sitten pitää kyllä miettiä lapsen ja nuorten oppimiseen liittyviä asioita. Pystytäänkö pienessä koulussa järjestämään riittävän turvallisissa ja terveellisissä tiloissa esim. liikuntaa, teknisen töiden opetusta, yms. Onko oppilaalle hyvä, että luokat ovat yhdysluokka 1-2 tai 3-4 jne. Pieni tai isokoulu ei voida vetää mitään yhtä linjaa kumpi on parempi, kumpi on huonompi. Kun pientä koulua ollaan lakkauttamassa, niin pitää todella huolella punnita eri vaihtoehdot ilman suuria tunteita.	Ehdottomasti tulee kaavoittaa lisää pientaloasumista ja mahdollistaa myös ihmisen kokoista kerrostalorakentamista ei missään nimessä mitään tornitaloja, jotka eivät kuulu minusta Espoon maisemaan. Espoossa on maata laajentaa pientaloasumisen mahdollisuuksia. Espoo kaipaa asukkaidensa näköistä kaavoittamista ei virkamiesten pilvenpiirtäjän unelmia.