Asukkaat edellä

Espoo-tarinassa eli kaupungin strategiassa ensimmäisenä arvona ovat asukkaat: ”Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut.”

Tästä periaatteesta on helppo olla samaa mieltä, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet kaupunkiin päin ovat taas muutosvaiheessa. Vuosisadan alussa alueneuvottelukunnat olivat kaupungin ja asukkaiden yhteistyöeliminä. Ne lakkautettiin jostain syystä vuonna 2009. Niiden tilalle perustettiin asukasfoorumit niin ikään seitsemälle suuralueelle. Nyt kaupunki on päättänyt, että nämä 12 vuotta toimineet asukasfoorumit lopetetaan, vaikka ne ovat järjestäneet suuren määrän asukkaita, eri alueita ja eri sektoreita koskevia vuorovaikutustilaisuuksia asukkaiden ja kaupungin kesken.

Ongelma on ollut, että tilaisuuksissa asukkaille on kerrottu, mitä kaupunki tekee, mutta kaupunki ei ole ollut kiinnostunut siitä, mitä asukkaat konkreettisesti ovat ehdottaneet tai lausuneet. Asukkailla on ollut vain vähän vaikutusmahdollisuuksia. Eikä luonnollisesti määrärahoja.

Asukastoiminta on tapa osallistua oman alueen kehittämiseen ja vaikuttaa kaupungin toimintaan. Espoolaiset haluavat tietää etukäteen omaa asuinympäristöään ja tarvitsemiaan palveluja koskevista suunnitelmista ja muutoksista. He haluavat osallistua muutosten suunnitteluun ja valmisteluun ja vaikuttaa niihin liittyvään päätöksentekoon.

Asukkaat tuntevat usein parhaiten alueen historian, luonteen sekä alueelliset ongelmat ja toiveet. Mutta saadaanko ne esille, kuuntelevatko viranhaltijat niitä ja onko niillä vaikutusta? Vai osaavatko viranhaltijat ja luottamushenkilöt sittenkin alueen asiat mielestään paremmin?

Kaupungin tulee myös kunnioittaa nykyisiä asukkaita ja heidän asuinympäristöään eikä vain rakentaa kaupunkia uusia asukkaita varten.

Lisäongelma kaupungin ja asukkaiden yhteistyössä on keväästä 2020 lähtien ollut valitettava korona kokoontumisrajoituksineen. Vuorovaikutus on hiipunut. Muutamia somen teams- ja vastaavia tilaisuuksia on toki ollut, mutta ne ovat kovin passivoivia tapahtumia ja vain harvat ovat mukana. Espoon nettisivuilta uusia ja vanhoja tietoja löytyy, jos jaksaa riittävän usein niitä kahlata eri hakusanoilla.

Asukkaat pohtivat ja kaupunki pohtii

Eräät asukkaat ja asukasyhteisöt kuten Asukkaiden Espoo sekä eräät kaupunginosayhdistykset toimivat kuitenkin nytkin aktiivisesti ja välittävät tietoja sosiaalisen median keinoin. Ne ovat myös miettineet kaupungin ja asukkaiden yhteistyön parantamista ja toimintamuotoja. Taustaksi on selvitetty eri kaupunkien osallisuusmalleja ja kokemuksia sekä muualta että Espoon eri kaupunginosista.

On kaupunkikin pohtinut asiaa. Se julkaisi taannoin kirjasen Espoon osallisuusmalli – Kuulemisesta kumppanuuteen, mikä löytyy kaupungin nettisivuilta. Siinä kerrotaan erilaisista toiminnoista ja suunnitelmista ja se on hyvä oppikirja asukastoiminnan ymmärtämisessä myös kaupungin palveluksessa oleville ja luottamushenkilöille. Siinä kirjasessa on paljon hyvää, mutta jääkö se vaan ehdotukseksi? Kuka tai mikä organisaatio kaupungilla vastaa yhteistyöstä, toimenpiteistä ja päätöksistä ja milloin? Miten asukkaat ovat konkreettisesti mukana?

Luin, että kaupungille haetaan elinvoimajohtajaa, jonka tehtäviin kuuluu mm. yhteistyön syventäminen sidosryhmien kanssa. Asukkaita ei mainita sidosryhmäksi, mutta kuitenkin elinkeinot, kulttuuri ja liikunta ovat asukkaita kiinnostavia sektoreita.

Espoo perusti uuden kehittämispäällikön toimen vahvistamaan asukasosallisuutta ja tuomaan jo päättyneen Osallistuva Espoo -kehittämisohjelman toimenpiteet kaikkien käytettäviksi. Kehittämispäällikkönä aloitti 1.9.2020 Marion Ticklén ja hän on pitänyt mm. nettivastaanottoja kuuntelemalla asukkaiden asioita.

Käytännössä espoolaisilla on ollut ja on monta mahdollisuutta yrittää vaikuttaa. Helpoin tapa on antaa suoraa palautetta sähköisen palautejärjestelmän kautta tai ottaa suoraan yhteyttä päättäjiin tai viranhaltijoihin. Palautetta asukkailta Espoolle tulee paljon ja palaute noteerataan nopeasti vastaanotetuksi. Eri asia on, että ehdottajalle ei enää tule tietoa tai palautetta mahdollisista toimenpiteistä. Tämä viittaa siihen, ettei palautteella ole vaikutusta.

Milloin yhteistyö jatkuu?

Mitä ja milloin tulee jotain uutta asukasfoorumien tilalle? Voisiko päätöksiä tehdä nopeasti yhteistyössä asukkaiden kanssa? Kun alueneuvottelukunnat lopetettiin, ne korvattiin heti asukasfoorumeilla. Nyt asukasfoorumit lopetetaan eikä ainakaan asukkaille ole kerrottu, koska ja miten kaupungin ja asukkaiden yhteistyö jatkuu.

Oleellista on, että asukasosallisuudelle on kaupungin johdon tuki, että toiminta koskee kaikkia toimialoja ja että se on läpinäkyvää. Kaupungin ja asukkaiden yhteistoiminnan tulee olla käytännössä alueellista eri sektoreiden yhteistyötä. Alueen tapahtumista ja suunnitelmista tarvitaan viestintää, mikä tavoittaa kohdealueen asukkaat aktiivisesti. Voisiko osa kaupungin nettisivuista olla suuralueittain? Kaupungilla tulisi olla vastuuhenkilöitä asukasyhteistyöryhmissä ja -asioissa. Toiminnan tulee tuottaa mitattavissa olevia tuloksia, jotta vuorovaikutuksella on vaikuttavuutta.

Luottamushenkilötkin ovat asukkaita

Nyt kunnallisvaalien edellä ehdokkailla on tilaisuus tuoda esille kiinnostuksensa ja keinonsa yhteistyöhön asukkaiden ja niiden yhteisöjen kanssa. Vaaleissa kuntalaisia valitaan kunnan luottamustehtäviin. Pysyvätkö ennen vaaleja esillä olleet lähialueen asiat mielessä vaalien jälkeenkin vai muuttuvatko valitut luottamushenkilöt nopeasti kaupungin organisaation osiksi? Toivottavasti luottamushenkilöt muistavat, että hekin ovat Espoon asukkaita!

Kari Sipilä
Vanha-Espoon Asukasfoorumin puheenjohtaja
Julkaistu Keski-Espoon Sanomissa toukokuussa 2021