Ajankohtaisia kirjoituksia osallisuudesta
Espoon asukastoiminta taas murrosvaiheessa
Asukkaat edellä
Espoo-tarinassa eli kaupungin strategiassa ensimmäisenä arvona ovat asukkaat: ”Espoon parhaat voimavarat ovat asukkaat, yhteisöt ja yritykset. Asukkaiden aktiivinen osallistuminen palvelujen kehittämiseen ja yhteistyö kumppaneiden kanssa takaavat tulokselliset ja asukkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut.”
Tästä periaatteesta on helppo olla samaa mieltä, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?
Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet kaupunkiin päin ovat taas muutosvaiheessa. Vuosisadan alussa alueneuvottelukunnat olivat kaupungin ja asukkaiden yhteistyöeliminä. Ne lakkautettiin jostain syystä vuonna 2009. Niiden tilalle perustettiin asukasfoorumit niin ikään seitsemälle suuralueelle. Nyt kaupunki on päättänyt, että nämä 12 vuotta toimineet asukasfoorumit lopetetaan, vaikka ne ovat järjestäneet suuren määrän asukkaita, eri alueita ja eri sektoreita koskevia vuorovaikutustilaisuuksia asukkaiden ja kaupungin kesken.
Ongelma on ollut, että tilaisuuksissa asukkaille on kerrottu, mitä kaupunki tekee, mutta kaupunki ei ole ollut kiinnostunut siitä, mitä asukkaat konkreettisesti ovat ehdottaneet tai lausuneet. Asukkailla on ollut vain vähän vaikutusmahdollisuuksia. Eikä luonnollisesti määrärahoja.
Asukastoiminta on tapa osallistua oman alueen kehittämiseen ja vaikuttaa kaupungin toimintaan. Espoolaiset haluavat tietää etukäteen omaa asuinympäristöään ja tarvitsemiaan palveluja koskevista suunnitelmista ja muutoksista. He haluavat osallistua muutosten suunnitteluun ja valmisteluun ja vaikuttaa niihin liittyvään päätöksentekoon.
Asukkaat tuntevat usein parhaiten alueen historian, luonteen sekä alueelliset ongelmat ja toiveet. Mutta saadaanko ne esille, kuuntelevatko viranhaltijat niitä ja onko niillä vaikutusta? Vai osaavatko viranhaltijat ja luottamushenkilöt sittenkin alueen asiat mielestään paremmin?
Kaupungin tulee myös kunnioittaa nykyisiä asukkaita ja heidän asuinympäristöään eikä vain rakentaa kaupunkia uusia asukkaita varten.
Lisäongelma kaupungin ja asukkaiden yhteistyössä on keväästä 2020 lähtien ollut valitettava korona kokoontumisrajoituksineen. Vuorovaikutus on hiipunut. Muutamia somen teams- ja vastaavia tilaisuuksia on toki ollut, mutta ne ovat kovin passivoivia tapahtumia ja vain harvat ovat mukana. Espoon nettisivuilta uusia ja vanhoja tietoja löytyy, jos jaksaa riittävän usein niitä kahlata eri hakusanoilla.
Asukkaat pohtivat ja kaupunki pohtii
Eräät asukkaat ja asukasyhteisöt kuten Asukkaiden Espoo sekä eräät kaupunginosayhdistykset toimivat kuitenkin nytkin aktiivisesti ja välittävät tietoja sosiaalisen median keinoin. Ne ovat myös miettineet kaupungin ja asukkaiden yhteistyön parantamista ja toimintamuotoja. Taustaksi on selvitetty eri kaupunkien osallisuusmalleja ja kokemuksia sekä muualta että Espoon eri kaupunginosista.
On kaupunkikin pohtinut asiaa. Se julkaisi taannoin kirjasen Espoon osallisuusmalli – Kuulemisesta kumppanuuteen, mikä löytyy kaupungin nettisivuilta. Siinä kerrotaan erilaisista toiminnoista ja suunnitelmista ja se on hyvä oppikirja asukastoiminnan ymmärtämisessä myös kaupungin palveluksessa oleville ja luottamushenkilöille. Siinä kirjasessa on paljon hyvää, mutta jääkö se vaan ehdotukseksi? Kuka tai mikä organisaatio kaupungilla vastaa yhteistyöstä, toimenpiteistä ja päätöksistä ja milloin? Miten asukkaat ovat konkreettisesti mukana?
Luin, että kaupungille haetaan elinvoimajohtajaa, jonka tehtäviin kuuluu mm. yhteistyön syventäminen sidosryhmien kanssa. Asukkaita ei mainita sidosryhmäksi, mutta kuitenkin elinkeinot, kulttuuri ja liikunta ovat asukkaita kiinnostavia sektoreita.
Espoo perusti uuden kehittämispäällikön toimen vahvistamaan asukasosallisuutta ja tuomaan jo päättyneen Osallistuva Espoo -kehittämisohjelman toimenpiteet kaikkien käytettäviksi. Kehittämispäällikkönä aloitti 1.9.2020 Marion Ticklén ja hän on pitänyt mm. nettivastaanottoja kuuntelemalla asukkaiden asioita.
Käytännössä espoolaisilla on ollut ja on monta mahdollisuutta yrittää vaikuttaa. Helpoin tapa on antaa suoraa palautetta sähköisen palautejärjestelmän kautta tai ottaa suoraan yhteyttä päättäjiin tai viranhaltijoihin. Palautetta asukkailta Espoolle tulee paljon ja palaute noteerataan nopeasti vastaanotetuksi. Eri asia on, että ehdottajalle ei enää tule tietoa tai palautetta mahdollisista toimenpiteistä. Tämä viittaa siihen, ettei palautteella ole vaikutusta.
Milloin yhteistyö jatkuu?
Mitä ja milloin tulee jotain uutta asukasfoorumien tilalle? Voisiko päätöksiä tehdä nopeasti yhteistyössä asukkaiden kanssa? Kun alueneuvottelukunnat lopetettiin, ne korvattiin heti asukasfoorumeilla. Nyt asukasfoorumit lopetetaan eikä ainakaan asukkaille ole kerrottu, koska ja miten kaupungin ja asukkaiden yhteistyö jatkuu.
Oleellista on, että asukasosallisuudelle on kaupungin johdon tuki, että toiminta koskee kaikkia toimialoja ja että se on läpinäkyvää. Kaupungin ja asukkaiden yhteistoiminnan tulee olla käytännössä alueellista eri sektoreiden yhteistyötä. Alueen tapahtumista ja suunnitelmista tarvitaan viestintää, mikä tavoittaa kohdealueen asukkaat aktiivisesti. Voisiko osa kaupungin nettisivuista olla suuralueittain? Kaupungilla tulisi olla vastuuhenkilöitä asukasyhteistyöryhmissä ja -asioissa. Toiminnan tulee tuottaa mitattavissa olevia tuloksia, jotta vuorovaikutuksella on vaikuttavuutta.
Luottamushenkilötkin ovat asukkaita
Nyt kunnallisvaalien edellä ehdokkailla on tilaisuus tuoda esille kiinnostuksensa ja keinonsa yhteistyöhön asukkaiden ja niiden yhteisöjen kanssa. Vaaleissa kuntalaisia valitaan kunnan luottamustehtäviin. Pysyvätkö ennen vaaleja esillä olleet lähialueen asiat mielessä vaalien jälkeenkin vai muuttuvatko valitut luottamushenkilöt nopeasti kaupungin organisaation osiksi? Toivottavasti luottamushenkilöt muistavat, että hekin ovat Espoon asukkaita!
Kari Sipilä
Vanha-Espoon Asukasfoorumin puheenjohtaja
Julkaistu Keski-Espoon Sanomissa toukokuussa 2021
Kuulemisesta kumppanuuteen – Havaintoja Espoon osallisuusmallista
Espoon osallisuusmalli tarjoaa puitteet kaupungin tavoitteleman asukaslähtöisyyden kehittämiselle. Kuulemisesta kumppanuuteen -opas esittelee osallisuusmallin tavoitteet ja suunnitelmat sen soveltamiseksi. Osallisuusmallin kuvaus löytyy sivulta Osallistuva Espoo | espoo.fi.
Osallisuusmalli toteuttaa Espoo-tarinaa
Osallisuusmallin perustana on Espoo-tarina, ja opas tuo sen sisällön lähemmäksi asukkaiden arkea ja kaupungin toimintaa. Tavoitteena on kuvata, mitä asukas- ja asiakaslähtöisyys tarkoittaa ja miten asukkaat voivat osallistua ja vaikuttaa. Oppaassa tunnistetaan tarve täydentää edustuksellista demokratiaa asukkaiden osallistumisella ja suoralla demokratialla, johon tekniikan kehitys tuo uusia mahdollisuuksia.
Opas vastaa tarkastuslautakunnan vuoden 2018 arviointikertomuksen suositukseen määritellä, mitä asukas- ja asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan ja miten sitä toteutetaan ja johdetaan. Suosituksen mukaisesti asukas- ja asiakaslähtöiselle toiminnalle määritellään tavoitteet ja mittarit, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Tavoitteet, niiden seuranta ja jatkuva kehittäminen ovatkin keskeisiä keinoja aidon muutoksen aikaansaamiseksi.
Avain osallisuusmallin onnistumiseen on kirjattu oppaaseen: “Kuntalaisten osallisuus tulee olla selkeästi kirjattuna hallintosääntöön ja Espoo-tarinaan. Osallisuusmalli on Espoo-tarinan toimeenpanoa ja sitä seurataan samoin kuin muuta toiminnan toteutumista. Espoossa luottamushenkilöt ja kaupungin johto ovat sitoutuneet kuntalaisten osallistumiseen ja lähitekemiseen.” Nämä kirjaukset oikeuttavat asukkaita vaatimaan osallisuuden toteutumista kaikessa kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa.
Mallia päivitetään valtuustokausittain tukemaan kulloisenkin Espoo-tarinan toimeenpanoa.
Asukasosallisuus
Oppaassa kuvataan selkeästi käsitteet osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen. Ne tarjoavat hyvän kehikon osallisuuskeskustelulle. Osallistamisen käsitteeseen liittyvä negatiivinen sävy tunnistetaan, ja se sijaan pitäisikin puhua osallistumisen mahdollistamisesta.
Oppaan mukaan johto ja koko henkilöstö on sitoutunut edistämään asukkaiden osallistumista ja lähitekemistä. Myös luottamushenkilöillä todetaan olevan tärkeä rooli kuntalaisten osallisuuden vahvistamisessa. Lähestyvien kuntavaalien alla onkin hyvä ottaa selvää, miten ehdokkaat näkevät asukkaiden roolin ja miten he aikovat toimia asukasosallisuuden kehittämiseksi.
Oppaassa korostuu asukkaiden lähitekeminen ja omatoimisuus.
Osallisuuden kehittäminen
Oppaassa esitetään lukuisia kehittämistoimia lähivuosille:
- Asukaskyselyn toteuttaminen osallisuusasioista
- Kahdensuuntaisen viestinnän kehittäminen (osallisuusalusta, tunnistettava visuaalinen ilme, yhteiset sähköiset vuorovaikutustyökalut)
- Kumppanuusfoorumi-toiminnan vakiinnuttamien osaksi kaupungin ja kolmannen sekä neljännen sektorin välistä vuorovaikutusta
- Uudenlaisten kohtaamismahdollisuuksien kehittäminen (Kaupunki tavattavissa -malli)
- Otakantaa.fi -alustan laajempi käyttöönotto kehittämishankkeissa ja ideoiden testaamisessa
- Erätauko-dialogit moniäänisen keskustelun mahdollistajana
- Osallistuvan budjetoinnin käyttöönoton laajentaminen
- Asukas- ja asiakasraatitoiminnan kehittäminen
- Kokemusasiantuntija-toiminnan laajentaminen
- MakeWithEspoo -tuoteperheen työkalujen laajempi käyttöönotto
Vaikuttamistoimielimien asiantuntemuksen parempi hyödyntäminen - Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten (tilat, osaaminen, avustukset, data) varmistaminen myös taloudellisesti niukkoina aikoina
- Lähitekemisen tuki -mallin vakiinnuttaminen ja edelleen kehittäminen
- Asukkaiden aktiivisuutta kanavoivien toimintojen vahvistaminen
- Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien kehittäminen.
Kehittämistoimet pitää käynnistää välittömästi siten, että niiden vaikutus saadaan nopeasti näkyviin asukkaiden parempana osallisuuden kokemuksena.
Tavoitteet ja seuranta
Osallisuusmallin kaupunkitasoinen tavoite on asukkaiden osallistumisen ja lähitekemisen lisääminen.
Vuoden 2021 aikana toteutetaan kuntalaisten osallisuuteen keskittyvä osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskeva asukaskysely. Sen tulosten perusteella on mahdollista valita seurattavat mittarit ja niiden tavoitetasot. Kysely toistetaan joka toinen vuosi.
Hallintosääntö ohjaa kaupungin toimintaa ja tulosten seurantaa. Asukasosallisuuden tavoitteet pitäisi kirjata kaikkien toimialojen ja viranhaltijoiden toimenkuviin ja ottaa tulosten seuranta ja toiminnan kehittäminen niiden pohjalta vakiintuneeksi osaksi toimintaa.
Kehittämistarpeita
Osallisuusmalli poistaa merkittävän puutteen asukasosallisuudessa verrattuna muihin suurimpiin kaupunkeihin. Espoo on kuitenkin jäljessä mallin toteutuksessa mm. päätöksenteon avoimuudessa, osallistuvassa budjetoinnissa ja alueellisen osallistumisen järjestämisessä. Nämä ovat mukana kehittämistavoitteissa ja seuraavalla valtuustokaudella onkin varmistettava, että tarvittavat toimet käynnistetään, niihin osoitetaan riittävät resurssit ja niiden toteutumista valvotaan.
Osallisuusmallista puuttuu alueellinen osallisuus. Asukkaat kokevat oman lähialueensa tärkeimmäksi ja haluavat osallistua sen kehittämiseen. Asukasosallisuus on toteutettava tasapuolisesti kaikilla suuralueilla ja kaupunginosissa.
Osallisuusmalli ei ota kantaa asukasfoorumien tulevaisuuteen. Nykyinen toimintamalli hiipui jo ennen koronapandemian vaikutusta. On tärkeää, että asukasosallisuutta kehitetään myös paikallisesti alueittain, jotta asukkaiden kiinnostus osallistua säilyy ja toiminnalla saavutetaan heidän omaan elinympäristöönsä vaikuttavia parannuksia.
Toimialojen asukasosallisuutta olisi tarpeen käsitellä tarkemmin, vrt. Turun osallisuusmallin luku 5 Toimialojen osallisuustyö. Turun mallissa myös osallisuuden kokonaiskuva on hyvin esitetty (luku 9).
Kaupunkiympäristön kehittämisessä lakisääteiset kuulemiset eivät riitä, vaan asukkaat pitää ottaa mukaan valmisteluun jo varhaisessa vaiheessa. Leppävaaran projektinjohtaja Mika Rantala on toteuttanut asukasosallisuutta tavalla, joka pitäisi vakiinnuttaa kaikille suuralueille.
Viestintä on keskeinen osa asukasvuorovaikutusta. Uuden espoo.fi-sivuston pitää tukea asukasosallisuutta. Päätöksenteon tulee olla avointa ja siihen liittyvän tiedon ajantasaisesti ja helposti saatavilla. Kaiken tiedon pitää olla toimialoittain ja alueittain johdonmukaisesti saatavilla. Asukkaille pitää tarjota mahdollisuus tilata uutiskirjeitä rajattuna itseä toimialoittain ja alueittain kiinnostavaan tietoon.
Tekniikan kehittymisen tarjoamia mahdollisuuksia ja koronatilanteen luomia uusia vakiintuneita käytäntöjä tulee edelleen kehittää ja käyttöönottoa nopeuttaa pitäen samalla huolta siitä, että kaikille turvataan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.
Esko Uotila
Kannanotto viljelypalstojen hallinnointiin
Tekninen lautakunta
Tekninen keskus
Palstaviljelijät
Tekninen lautakunta päätti marraskuussa 2017, että kaupunki luopuu viljelypalstojen vuokraamisesta vuoden 2018 loppuun mennessä ja siirtää palstojen vuokrauksen yhdistyksille ja yrityksille. Päätöksestä on tiedotettu huonosti viljelijöille eikä vuokrauksen siirto ole edistynyt siten, että muutos olisi mahdollista toteuttaa vuodenvaihteessa.
Viljelypalstoille on etsitty vuokrauksesta vastaavaa toimijaa eri puolilla Espoota. Kaupunginosayhdistykset eivät ole innostuneet ottamaan tehtävää vastuulleen, koska toimintaa pyörittämään on vaikea löytää vastuullista hoitajaa. Palstaviljelijät eivät ole löytäneet keskuudestaan vapaaehtoisia perustamaan yhdistyksiä palstoja hallinnoimaan. Muitakin tahoja on aktiivisesti lähestytty vailla tulosta.
Kaupunki järjestää viljelijöille uuden infotilaisuuden 16.10.2018 Kuninkaantien auditoriossa. Tilaisuuteen on tärkeää saada teknisen lautakunnan edustajia, teknisen keskuksen edustajia, mahdollisia vuokrauksesta vastaavia yhdistyksiä sekä palstaviljelijöitä keskustelemaan viljelypalstojen hallinnoinnin järjestämisestä. Samalla on keskusteltava myös siitä, miten toimitaan, jos joillain palsta-alueilla ei löydetä yhdistyksiä vastaamaan palstojen hallinnoinnista ja ylläpidosta.
Jos yhdistyksiä ei löydy kattavasti ottamaan vastuu palsta-alueista, teknisen lautakunnan tulee palauttaa palstojen vuokrausvastuun siirto uudelleen valmisteluun ja siirtää sen toimeenpanoa vähintään vuodella eteenpäin. Valmistelu on tehtävä tiiviissä vuorovaikutuksessa palstaviljelijöiden kanssa.
Ystävällisin terveisin,
Esko Uotila
Asukkaiden Espoo -ryhmä
Yhdistykset tarvitsevat koulutiloja
Asukkaiden Espoo -ryhmän tekemään kyselyyn koulutilojen käytöstä vastasi 20 yhdistystoimijaa. He edustavat monipuolisesti espoolaisia yhdistyksiä. Mukana on edustajia kaupunginosayhdistyksistä, vanhempainyhdistyksistä, urheiluseuroista, partiolippukunnista ja marttayhdistyksistä. Vastaajat ovat eri puolilta Espoota.
Yhdistysten viesti on yhtenäinen:
- Yhdistysten toimintaan tarvitaan lisää koulutiloja.
- Kaikki yleishyödylliset, voittoa tavoittelemattomat toimijat on vapautettava tilojen käyttömaksuista.
- Käyttökauden pitää ulottua vähintään syyskuun alusta toukokuun loppuun. Tilantarvetta on myös kesä- ja elokuussa.
- Yhdistykset ovat valmiita omavalvontaan tilojen käytössä.
Yhdistysten tarpeet koulutilojen käytölle ovat moninaiset. Tarvitaan kokoustiloja, harrastusryhmätiloja, liikuntatiloja ja saleja yleisötilaisuuksille sekä erityistiloja, kuten marttayhdistykset opetuskeittiöitä ruokakurssien pitämiseen.
Toiminnan laajuus vaihtelee. Moni yhdistys tarvitsee viikoittain ja kuukausittain kokoontuville 5 – 20 hengen ryhmille. Vuosikokouksiin ja yleisötilaisuuksiin tarvitaan suurempi tiloja 50 – 100 hengen yleisölle ja toisinaan tätäkin suuremmalle yleisölle.
Osa yhdistyksistä on onnistunut tekemään tilavaraukset sujuvasti sähköisen järjestelmän kautta, mutta ongelmia on ilmennyt järjestelmään kuulumattomien tilojen käytössä. Joissain kouluissa tilojen käytöstä esimerkiksi leiritoimintaan on sovittu rehtorin kanssa, mutta tämän katsotaan riippuvaan liiaksi rehtorin suhtautumisesta ulkopuoliseen käyttöön. Koulusihteerien hoitamista varauksista on ollut vaikeuksia vahvistusten saamisessa. Varaukset tulisi olla tehtävissä sähköisessä järjestelmästä, josta vahvistuksen saa välittömästi.
Vastaajat vaativat maksutonta tilojen käyttöä kaikkien yleishyödyllisten, voittoa tavoittelemattomien yhdistysten ja yhteisöjen toimintaan. Monelle tämä on kynnyskysymys: toimintaa ei voida jatkaa, jos tilojen käytöstä peritään maksu. Toimijat ovat valmiita ottamaan vastuulleen tilankäytön omavalvonnan.
Vuosittaista käyttöaikaa tulisi jatkaa. Useimmat toimijat tarvitsevat tiloja syyskuusta toukokuuhun ja monet myös kesä- ja elokuussa.
Esko Uotila
Kuntademokratia murroksessa
“Kansalaisyhteiskunnan uudet alustat ja toimintatavat haastavat perinteisten instituutioiden vanhat rakenteet ja toimintatavat. Tärkein voimavara, kansalaiset, on otettava uusin tavoin mukaan päätöksentekoon.” Tällaiseen arvioon päätyivät Sitran vanhemmat neuvonantajat Liisa Hyssälä ja Jouni Backman esitellessään Kansanvallan peruskorjaus -työpaperiaan.
Uutta toimintakulttuuria tavoiteltiin myös Kuntademokratiaverkoston tapaamisessa 13.3., jonka teemana oli Dialoginen ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri – kuinka korvata ohipuhuminen, nokittelu ja kiistely rakentavalla keskustelulla? Kuntaliitto koordinoi verkostoa, jossa kuntien, valtionhallinnon edustajat ja aktiiviset kansalaiset keskustelevat kuntademokratian vahvistamisesta.
Keskustelu osoitti, että tarve asukasvuorovaikutuksen kehittämiseen on tunnistettu myös kuntakentällä. Asukkaat, luottamushenkilöt ja virkamiehet puhuvat usein toistensa ohitse. Tarvitaan parempaa dialogia, jossa tärkeämpää on kuuleminen ja kuunteleminen kuin puhuminen. Poikkeavat näkökulmat pitää hyväksyä, vaikka itse olisikin eri mieltä.
Viestintätaidot korostuvat. Lahden kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Komu kertoi hyvän esimerkin tilaisuudesta, jossa hän oli esittelemässä ostoskeskuksen ympärille suunniteltua yliopistokampusta. Asukkaiden ensimmäisissä puheenvuorossa kuitenkin kaivattiin lisää penkkejä alueelle ja moitittiin lähipuiston huonoa hoitoa. Ostoskeskuksen kehittämisestä oltiin sentään kiinnostuneita. Asioista ajatellaan eri tavoilla ja erilaiset lähtokohdat on otettava huomioon.
Puolueiden rooli päätöksenteossa herätti keskustelua. Miten saadaan mukaan enemmistö, joka ei kuulu puolueisiin? Luottamus ja arvostus poliitikkojen, virkamiesten ja kansalaisten välillä on heikkoa. Uusia vuorovaikutus- ja vaikuttamisväyliä ja demokratian rakenteita kaivataan. Nuoret on saatava mukaan käsittelemään itselleen tärkeitä asioita. Esimerkkinä kerrottiin, kuinka Kruunusiltojen rakentamisesta päättävät henkilöt, joista suuri osa ei tule koskaan näkemään siltoja valmiina. Onneksi kouluissa oppilaiden osallistuminen suunnitteluun ja päätöksentekoon menee koko ajan parempaan suuntaan, mikä antaa valmiuksia vahvempaan osallistumiseen ja vaikuttamiseen yhteiskunnassa.
Esko Uotila