Kuntademokratiaverkoston tapaamisen teema on Dialoginen ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri. Päivän aikana pohditaan, miten korvataan ohipuhuminen, nokittelu ja kiistely rakentavalla keskustelulla.
Osallistuva Espoo -ohjelman kehittämispäällikkö Tuija Norlamo vetää ohjelmaan sisältyvän porinapajan Vuorovaikutteinen toimintakulttuuri.
Viimeinen ilmoittautumispäivä 7.3.2018.
via Kuntademokratiaverkoston tapaaminen 13.3.2018 | Kuntaliitto
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan kokouksessa ke 14.2. on käsittelyssä palautteen perusteella päivitetty
Suomenkielisen opetuksen tilankäyttösuunnitelma 2018-2027.
Suunnitelma ohjaa Espoon koulujen ja lukioiden palveluverkon kehittämistä. Koulujen johtokuntien lausunnot löytyvät esityslistasta http://espooprodfi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018424046-8
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto hyväksyi 5.2. rakennusten kunnossapidon vuosiohjelman 2018. Päätöksen oheismateriaalista löytyvät suurimmat vuosikorjaus- ja perusparannustyöt ja elinkaarta jatkavat työt.
http://espooprodfi.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2018431903-4
Kuntalaisaloite terveiden ja toimivien koulujen puolesta esitellään sivulla
https://www.koulutkuntoon.net/
Keskustelua koulujen tila- ja sisäilmaongelmista käydään monissa Facebook-ryhmissä ja -sivuilla.
Koulujen tilanne on saanut laajaa huomiota myös Länsiväylän ja Helsingin Sanomien palstoilla.
Lahden kaupungin osallisuusohjelmassa kuvataan, miten Lahdessa edistetään osallisuutta ja mitä osallistamisella tavoitellaan. Työntekijälle osallisuusohjelma sisältää tapausesimerkkejä ja ohjenuoria. Asukkaalle se on väline saada tietoa osallistumismahdollisuuksista ja arvioida tavoitteiden toteutumista.
Espoon kulttuuritoimi haluaa otta asukkaat mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan Lasten kulttuurikeskus Pikku-Auroran toimintaa. Kaisa Pikkarainen on opinnäytetyössään Uskalla osallistaa! laatinut Pikku-Auroran osallistamisen mallin.
Opinnäytetyössä on käsitelty laajasti osallistamisen perusteita ja sisältöä. Siinä esitellään Pikku-Aurorassa saavutettuja tuloksia ja ympäristömuotoilija Niko Riepposen Espoossa toteuttamia hankkeita.
Lue lisää: www.theseus.fi/handle/10024/135672
Matinkylän urheilupuistosta on käynnissä kysely, jossa kartoitetaan puiston käyttäjien näkemyksiä ja toiveita.
http://www.espoo.fi/fi-FI/Vaikuta_Matinkylan_urheilupuiston_kehitt(133770)
Leppävaaran urheilupuiston suunnitelma on parhaillaan nähtävillä.
http://www.espoo.fi/fi-FI/Asuminen_ja_ymparisto/Leppavaaran_urheilupuisto_kasvaa_Espoon_(132753)
HSL on päättänyt liikenteen muutoksista vuonna 2018. Espoolaisten kannalta suurimmat muutokset koskevat Otaniemen ja Tapiolan bussiliikennettä. Kehä I:n tunnelityömaan vuoksi ajoyhteys Tekniikantieltä Otaniemestä Tapiolantielle katkeaa kesäliikenteen alussa. Runkolinja 550:n päätepysäkki siirtyy Westendinasemalta Keilaniemeen. Linjan 551 päätepysäkki siirtyy Aalto-yliopiston metroasemalle.
Linja 555 muuttuu kulkemaan välillä Leppävaara–Martinlaakso. Leppävaara–Otaniemi–Keilaniemi-välillä kulkee tihein vuorovälein linja 550, ja Keilaniemestä Lauttasaaren suuntaan on mahdollista matkustaa metrolla.
Painiityn, Perusmäen ja Niipperin yhteydet tulevat parantumaan.
Poikittaisliikenne paranee vuonna 2018, lisää liikennettä kasvaville alueille | HSL
Espoossa kaupunkipyörillä pääsee ajamaan toukokuun alusta alkaen. Helsingin kaupunkipyöräkausi alkaa tänä vuonna jo huhtikuussa. Rekisteröityminen avautuu maaliskuun puolivälissä.
Espoossa 70 kaupunkipyöräasemaa sijoittuu verkostoksi metron varrelle palvelemaan muun muassa metron liityntäliikenteessä. Kaupunki tekee helmikuun aikana päätöksen järjestelmän laajentamisesta Leppävaaraan. Laajennus kattaisi 35 kaupunkipyöräasemaa.
via espoo.fi
Kaupunkipyöräasemat kartalla
Joka neljäs espoolainen puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea vuonna 2030. Luku perustuu Helsingin kaupungin Tietokeskuksen, Espoon kaupungin Tietotuotannon ja Vantaan kaupungin Tietopalveluyksikön tekemästä vuoteen 2030 ulottuvasta ennusteesta.
Ulkomaalaisväestön osuus kasvaa pääkaupunkiseudulla nopeasti. Suhteellinen kasvutahti on ollut Espoossa ja Vantaalla viime vuosina Helsinkiä nopeampaa ja sama kehitys näyttää jatkuvan. Helsinki menettää muuttotappiona kotimaisia kieliä puhuvien lisäksi myös vieraskielisiä aiempaa enemmän Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin.
Vieraskielisten osuus Espoossa ja Helsingissä on nyt noin 13,5 prosenttia ja Vantaalla 14,4 prosenttia. Espoossa vieraskielisten osuus nousee ennusteen mukaan 26 prosenttiin vuonna 2030. Vieraskielisten määrän arvioidaan olevan tuolloin Espoossa 84 000–87 000. Väestönkasvusta 72–87 prosenttia tulee nimenomaan vieraskielisen väestön kasvusta. Helsingissä vieraskielisten osuus kasvaa samassa ajassa ennusteen mukaan 23 prosenttiin ja Vantaalla 28–29 prosenttiin.
VÄESTÖ Joka neljäs on ulkomaalaistaustainen vuonna 2030.
Ulkomaalaisväestön osuus kasvaa pääkaupunkiseudulla nopeasti. Suhteellinen kasvutahti on ollut Espoossa ja Vantaalla viime vuosina Helsinkiä nopeampaa ja sama kehitys näyttää jatkuvan. Helsinki menettää muuttotappiona kotimaisia kieliä puhuvien lisäksi myös vieraskielisiä aiempaa enemmän Espooseen, Vantaalle ja kehyskuntiin.
Vieraskielisten osuus Espoossa ja Helsingissä on nyt noin 13,5 prosenttia ja Vantaalla 14,4 prosenttia. Espoossa vieraskielisten osuus nousee ennusteen mukaan 26 prosenttiin vuonna 2030. Vieraskielisten määrän arvioidaan olevan tuolloin Espoossa 84 000–87 000. Väestönkasvusta 72–87 prosenttia tulee nimenomaan vieraskielisen väestön kasvusta. Helsingissä vieraskielisten osuus kasvaa samassa ajassa ennusteen mukaan 23 prosenttiin ja Vantaalla 28–29 prosenttiin.
Espoo-tarinassa mainitun avoimuuden parantamiseksi on selvitetty mm. valtuustoaloitteiden näkyvyyden parantamista. Tämän johdosta valtuustoaloitteet on nyt päätetty koota kuluvan valtuustokauden alusta lukien valtuuston internetsivuille omalle alasivulleen.
http://www.espoo.fi/fi-FI/Valtuustoaloitteet_nyt_kootusti_kaupungi(133205)