Espoo-tarinassa 2025–2029 Espoo määrittelee itsensä kaupungiksi, jossa ”kaupungin ammattilaiset, asukkaat ja yhteisöt tekevät rohkeasti yhdessä” ja jossa ”jokaisella on mahdollisuus osallistua täysivaltaisesti ja omien kykyjensä mukaan arjen toimintaan, palveluihin ja yhteisöön”.

Espoon talousarvion 2026 sivulla 41 olevan selvityksen mukaan Espoossa toteutetaan osallistuvaa budjetointia ”monipuolisesti ja laaja-alaisesti”. Vuoden 2025 osallistuvan budjetoinnin toimenpiteiksi on laskettu yhteensä noin 7 miljoonan euron resurssit. Näihin on sisällytetty muun muassa katujen kunnossapitoa, Espoo-päivän tapahtumia sekä liikunta- ja kulttuuripalveluiden kehittämistä.

Talousarviossa osallistuva budjetointi määritellään seuraavasti: määrärahoja ja resursseja kohdennetaan tarvelähtöisesti osana asukas- ja asiakaslähtöistä perustyötä yhdessä asukkaiden kanssa. Toimenpiteitä käynnistetään asiakaspalautteiden, kuntalaisaloitteiden ja erilaisten osallistavien prosessien pohjalta. Tämä on Espoon oma, hyvin laaja tulkinta osallistuvasta budjetoinnista.

Kansainvälisesti ja myös Suomessa osallistuvalla budjetoinnilla tarkoitetaan yleensä aivan tiettyä toimintamallia, jossa asukkaat saavat ehdottaa, keskustella ja äänestää, mihin ennalta määritelty rahasumma käytetään. Kaupunki sitoutuu toteuttamaan äänestyksen voittaneet hankkeet.

Helsingissä, Turussa, Tampereella ja monissa muissa kaupungeissa tämä tarkoittaa tyypillisesti muutamien satojentuhansien tai miljoonien eurojen pottia, jonka käytöstä asukkaat päättävät suoralla osallistumisella. Espoon talousarviossa käytetty määritelmä poikkeaa tästä ratkaisevasti. Siinä osallistuvaksi budjetoinniksi luokitellaan suuri osa normaalia palvelutuotantoa ja ylläpitoa, jos sitä on jollain tavalla tehty ”asukaslähtöisesti” tai palautteita hyödyntäen. Missään muussa suuressa suomalaisessa kaupungissa näin laveaa määritelmää ei käytetä. Tietoa osallistuvasta budjetoinnista eri kaupungeissa löytyy sivulle Osallistu ja vaikuta koottujen linkkien kautta.

Kun tarkastellaan Espoon todellisia asukaslähtöisiä, äänestykseen tai avoimeen ideointiin perustuvia osallistuvan budjetoinnin hankkeita vuonna 2025, niiden yhteissumma jää alle 100 000 euron.
Samaan aikaan talousarvio antaa kuvan lähes 7 miljoonan euron osallistuvasta budjetoinnista eli lähes satakertaisesta määrästä. Tämä ei ole vain tekninen tulkintaero. Se muuttaa kokonaan kuvan siitä, kuinka vahvasti espoolaisilla on todellista valtaa päättää kaupungin rahankäytöstä.

Kaupunkia tulee rakentaa yhdessä asukkaiden kanssa avoimesti ja oikeudenmukaisesti. Luottamus, osallisuus ja vaikuttamisen kokemus ovat keskeisiä tekijöitä espoolaisuudessa. Talousarviossa käytetään osallistuvan budjetoinnin käsitettä tavalla, joka poikkeaa yleisesti ymmärretystä merkityksestä. Sen johdosta päättäjät saavat liian myönteisen kuvan asukkaiden todellisesta vaikutusvallasta, käsittely mediassa ja valtakunnalliset vertailut voivat perustua virheelliseen tietoon ja asukkaiden kokemus osallistumismahdollisuuksista ja virallinen viestintä ajautuvat ristiriitaan.

Jos Espoo haluaa olla aidosti vahvistaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä, kuten Espoo-tarinassa linjataan, tarvitaan selkeämpi ja rehellisempi raportointi. Talousarviossa tulisi erottaa todellinen osallistuva budjetointi (asukkaiden ideointi ja äänestys) ja muu asukaslähtöinen palvelujen kehittäminen. Espoon tulisi raportoida erikseen, kuinka suuri rahasumma on ollut asukkaiden suoraan päätettävissä ja kuinka moni espoolainen on osallistunut osallistuvaan budjetointiin.

Esko Uotila

Hyvät Espoon valtuustoryhmät,

Espoo kasvaa ja kehittyy voimakkaasti, mikä tekee asukkaiden kuulemisesta ja osallistumisesta entistä tärkeämpää. Asukkaiden Espoo -verkosto on selvittänyt kuntavaaliehdokkaiden ja asukkaiden näkemyksiä osallisuuden kehittämistarpeista. Ehdotamme toimenpiteitä, jotka perustuvat vaalikyselyn tuloksiin ja Asukkaiden Espoo -ryhmässä käytyyn keskusteluun.

Asukasosallisuuden vahvistamiseksi esitämme seuraavaa:

1. Mielipiteiden selvittäminen ennen päätöksentekoa
   Kaupungin on järjestelmällisesti kartoitettava asukkaiden mielipiteet ennen päätöksentekoa erityisesti suurissa ja vaikutuksiltaan merkittävissä hankkeissa.
2. Asukasraatien ja -paneelien hyödyntäminen valmistelussa
   Asukkaista koottuja raateja ja paneeleja tulee käyttää suuralueita koskevien asioiden valmistelussa. Näin varmistetaan, että päätöksenteossa huomioidaan alueiden omaleimaisuus ja asukkaiden tarpeet.
3. Vanhus- ja vammaisneuvostojen aseman vahvistaminen
   Nuorisovaltuustolla on jo edustus kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa. Vastaavat osallistumismahdollisuudet tulee turvata myös vanhus- ja vammaisneuvostolle.
4. Osallistuvan budjetoinnin käyttöönotto
   Espoossa tulee laajentaa osallistuvan budjetoinnin käyttöä muiden kaupunkien tasolle.
5. Kuntalaisaloitteiden aseman vahvistaminen
   Kuntalaisaloitteiden asemaa suunnitelmien ja päätösten valmistelussa on vahvistettava. Kuntalaisaloitteisiin annetut vastaukset tulee julkaista Kuntalaisaloite.fi -palvelussa ja kaupungin verkkosivuilla.
6. Yhteiskehittämisen lisääminen
   Asukkaat ja palvelujen käyttäjät on otettava aktiivisesti mukaan uusien palvelujen suunnitteluun ja auditointiin.
7. Vuorovaikutus yleiskaavan 2060 valmistelussa
   Yleiskaavaehdotusta laadittaessa asukkaita ja yhdistyksiä on kuultava ja tiedotettava, miten esitetyt mielipiteet on otettu huomioon valmistelussa.
8. Toimintatilojen turvaaminen asukkaille ja yhdistyksille
   Kaupungin tulee varmistaa riittävät ja kohtuuhintaiset tilat yhdistysten ja asukkaiden toiminnalle kaikissa kaupunkikeskuksissa. Matinkylän entisestä terveysasemasta tulisi tehdä asukas- ja yhdistystalo.  Espoolaisten talo tarvitaan Espoon keskukseen, mutta myös valtuustotalo tulee säilyttää. Koulutiloja on saatava tehokkaaseen ilta- ja viikonloppukäyttöön.
9. Matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudet
   Erityistä huomiota on kiinnitettävä ikäihmisten, nuorten ja maahanmuuttajien osallistumisen esteiden madaltamiseen.
10. Äänestysaktiivisuuden edistäminen
    Espoossa tulee tehdä selvitys äänestysaktiivisuuden alueellisista eroista ja syistä. Samalla on parannettava äänestyspaikkojen saavutettavuutta ja äänestämisen sujuvuutta.

Toivomme, että nämä ehdotukset otetaan huomioon ja että ne näkyvät uuden valtuustokauden ohjelmissa ja toiminnassa.

Espoolaiset asukkaat ovat kaupunkimme suurin voimavara. Mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa on tarpeen kehittää!

Ystävällisin terveisin,
Asukkaiden Espoo -verkosto

Esko Uotila, Laaksolahti
Sirpa Aarniolehto-Kotilainen, Matinkylä
Heikki Lenkkeri, Olari
Arja Salmi, Leppävaara
Helena Andersson, Tuomarila
Kirsti Strömmer, Suurpelto
Seppo Salo, Kaitaa
Sirkka Ruikkala, Matinkylä
Timo Haukilahti, Leppävaara
Jukka Laine, Leppäsilta

Yhteyshenkilö: Esko Uotila, euotila@gmail.com

Ehdotamme, että Espoon kaupunki laajentaa osallistuvan budjetoinnin käyttöä eri toimialoilla ja eri puolilla Espoota. Tavoitteena on lisätä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia kaupungin kehittämisessä ja edistää yhteisöllisyyttä.

Osallistuvan budjetoinnin käyttöä tulisi jatkaa nuorisopalveluissa ja kaupunkitekniikan keskuksessa ja ja ottaa käyttöön vaikkapa kulttuuripalveluissa sekä liikunta- ja urheilupalveluissa. Osallistuvan budjetoinnin hankkeita tulisi käynnistää kaikilla suuralueilla.

Espoon vuoden 2025 talousarviossa todetaan: ”Tavoitteena on, että toimialat ottavat käyttöön osallistuvan budjetoinnin menetelmiä osoittamalla osan toimintaansa varatuista määrärahoista asukkaiden päätettäväksi.”

Vuonna 2023 Espoossa toteutettiin yläkoululaisten ManiMiitti, jossa nuorisotilojen toimintaan liittyviä ideoita vietiin eteenpäin, sekä kaupunkitekniikan keskuksen osallistuva budjetointi Nurmilinnunpuiston suunnittelussa. ManiMiitti toteutettiin myös vuonna 2024, jolloin jokaisella suuralueella ideoiden toteutukseen oli käytettävissä 10 000 €. Kaupunkitekniikan keskus toteutti vuonna 2024 Suurpellossa osallistuvan budjetoinnin kokeilun, jossa 25 000 € määrärahalla toteutettiin ulkokuntoilupaikka uusien kuntoportaiden läheisyyteen.

Muut suuret kaupungit Suomessa ovat osoittaneet osallistuvaan budjetointiin merkittävästi Espoota suurempia summia.
– Helsinki: 8,8 milj. euroa vuoden 2024 ja seuraavien vuosien aikana
– Tampere: 450 000 € vuosina 2022 – 2023 ja 32 500 € vuonna 2024
– Vantaa: 1,2 milj. euroa vuosina 2023 – 2025
– Oulu: 240 000 € vuonna 2024 ja vuonna 2025
– Lahti: 200 000 euroa vuonna 2025
Myös Aalto-yliopisto järjestää vuosittain opiskelijoille osallistavan budjetoinnin projektin.

Osallistuvan budjetoinnin avulla Espoo voi kehittää demokratiaa, lisätä asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia päätöksenteossa, parantaa palveluiden laatua ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Asukkaiden osallistaminen tarjoaa myös tietoa kaupunkisuunnittelun eri vaiheista ja kaupunkiympäristön rakentamisen kustannuksista. Osallistuva budjetointi lisää asukkaiden luottamusta kaupunkiin ja sen päätöksentekoprosessiin.

Esitämme, että Espoo ryhtyy julkaisemaan kuntalaisaloitteisiin antamansa vastaukset Kuntalaisaloite.fi-palvelussa. Tämä edistäisi kunnan päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, antaisi kuntalaisille paremmat mahdollisuudet seurata aloitteiden käsittelyä sekä vähentäisi päällekkäisten aloitteiden tekemistä. Se osoittaisi myös Espoon sitoutumista kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseen.

Monet kunnat, kuten esimerkiksi Tampere, Turku, Oulu, Vantaa, Lappeenranta ja Jyväskylä, julkaisevat aloitteisiin antamansa vastaukset Kuntalaisaloite.fi -palvelussa. Tämä käytäntö edistää avoimuutta ja lisää luottamusta kunnan toimintaan.

Espoossa 5.11.2024

Kuntalaisaloitteisiin annettujen vastausten julkaiseminen Kuntalaisaloite.fi -palvelussa – Kuntalaisaloitepalvelu

Vastaus kuntalaisaloitteeseen: Espoo ryhtyy julkaisemaan
kuntalaisaloitteisiin antamansa vastaukset Kuntalaisaloite.fi -palvelussa

25.11.2024:

Espoon kaupunki edistää osallisuustyötä tällä hetkellä hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisen rakenteiden sisällä. Muiden alueellisten toimijoiden ja järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä vahvistetaan ja jäntevöitetään tämän toiminnan sisällä. Osallisuus on tärkeä elementti kuntalaisten kuulemisessa ja siinä tehtävää työtä kehitetään Espoon kaupungilla aktiivisesti.

Kuntalaisten aloitteet ovat tärkeä osa kunnan kuulemistyötä. Tällä hetkellä kuntalaisaloitteet saapuvat Espoon kaupungin kirjaamoon, josta ne jaetaan vastattavaksi kunnan eri toimijoille. Vastaajat vastaavat aloitteiden tekijöille suoraan tiedossa olevaan sähköpostiin.

Vuoden 2025 aikana Espoon kaupungin osallisuuden toimintoja kehitetään ja tässä yhteydessä on tarkoituksenmukaista selvittää myös Kuntalaisaloite.fi -palvelun vastauskäytön mahdollisuuksia. Mahdollinen palvelun käyttöönotto parantaisi yleistä avoimutta ja kuntalaisten tiedonsaantia.

Taru Ikäheimonen

Espoossa oli viime vuoden lopussa ennakkotietojen mukaan 314 152 asukasta. Väkimäärä kasvoi vuodessa 8878 hengellä eli 2,9 %. Vertailun vuoksi: Helsingissä kasvua oli 1,6 % ja Vantaalla 1,9 %.

Suuralueilla keskimääräistä nopeammin väkimäärä kasvoi Suur-Matinkylässä (kasvu 4,9 %), Suur-Tapiolassa (3,5 %) ja Suur-Kauklahdessa (3,5 %). Suur-Leppävaara säilytti asemansa suurimpana suuralueena.

Ikäryhmittäin väkimäärän kasvu vaihteli suuresti. Alle kouluikäisten määrä kasvoi viime vuonna vain 0,6 %, kun taas ikäryhmissä 18-29, 30-39 ja 40-49 kavua oli yli 3,5 %.

Voit tutustua tarkemmin suuralueiden, kaupunginosien ja pienalueiden väkimäärän muutoksiin ja ennusteisiin eri ikäryhmissä osoitteessa https://solmu.eu/ennusteet/.

Pienalueista nopeimmin kasvoivat Perkkaa, Tapiolan keskus, Länsikorkee, Friisilä, Henttaa, Suurpelto, Espoonlahden keskus, Iivisniemi, Hannus, Espoonkartano, Kurttila ja Perusmäki, joista jokaisen väkimäärä kasvoi vähintään peräti 7 % vuonna 2023. Näillä alueilla myös poikkeamat vuoden 2022 väestöennusteesta olivat suuria. Poikkeamiin vaikutti muun muassa asuntotuotannon ajoittuminen ennakoitua aikaisemmaksi.

Väestöennusteen osuvuus vaihteli paitsi alueittain, myös ikäryhmittäin. Monilla alueilla poikkeamat olivat erittäin suuria erityisesti lasten, nuorten ja nuorten aikuisten osalta.

Esko Uotila