Espoon osallisuusmalli tarjoaa puitteet kaupungin tavoitteleman asukaslähtöisyyden kehittämiselle. Kuulemisesta kumppanuuteen -opas esittelee osallisuusmallin tavoitteet ja suunnitelmat sen soveltamiseksi. Osallisuusmallin kuvaus löytyy sivulta Osallistuva Espoo | espoo.fi.
Osallisuusmalli toteuttaa Espoo-tarinaa
Osallisuusmallin perustana on Espoo-tarina, ja opas tuo sen sisällön lähemmäksi asukkaiden arkea ja kaupungin toimintaa. Tavoitteena on kuvata, mitä asukas- ja asiakaslähtöisyys tarkoittaa ja miten asukkaat voivat osallistua ja vaikuttaa. Oppaassa tunnistetaan tarve täydentää edustuksellista demokratiaa asukkaiden osallistumisella ja suoralla demokratialla, johon tekniikan kehitys tuo uusia mahdollisuuksia.
Opas vastaa tarkastuslautakunnan vuoden 2018 arviointikertomuksen suositukseen määritellä, mitä asukas- ja asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan ja miten sitä toteutetaan ja johdetaan. Suosituksen mukaisesti asukas- ja asiakaslähtöiselle toiminnalle määritellään tavoitteet ja mittarit, joiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Tavoitteet, niiden seuranta ja jatkuva kehittäminen ovatkin keskeisiä keinoja aidon muutoksen aikaansaamiseksi.
Avain osallisuusmallin onnistumiseen on kirjattu oppaaseen: “Kuntalaisten osallisuus tulee olla selkeästi kirjattuna hallintosääntöön ja Espoo-tarinaan. Osallisuusmalli on Espoo-tarinan toimeenpanoa ja sitä seurataan samoin kuin muuta toiminnan toteutumista. Espoossa luottamushenkilöt ja kaupungin johto ovat sitoutuneet kuntalaisten osallistumiseen ja lähitekemiseen.” Nämä kirjaukset oikeuttavat asukkaita vaatimaan osallisuuden toteutumista kaikessa kaupungin toiminnassa ja päätöksenteossa.
Mallia päivitetään valtuustokausittain tukemaan kulloisenkin Espoo-tarinan toimeenpanoa.
Asukasosallisuus
Oppaassa kuvataan selkeästi käsitteet osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen. Ne tarjoavat hyvän kehikon osallisuuskeskustelulle. Osallistamisen käsitteeseen liittyvä negatiivinen sävy tunnistetaan, ja se sijaan pitäisikin puhua osallistumisen mahdollistamisesta.
Oppaan mukaan johto ja koko henkilöstö on sitoutunut edistämään asukkaiden osallistumista ja lähitekemistä. Myös luottamushenkilöillä todetaan olevan tärkeä rooli kuntalaisten osallisuuden vahvistamisessa. Lähestyvien kuntavaalien alla onkin hyvä ottaa selvää, miten ehdokkaat näkevät asukkaiden roolin ja miten he aikovat toimia asukasosallisuuden kehittämiseksi.
Oppaassa korostuu asukkaiden lähitekeminen ja omatoimisuus.
Osallisuuden kehittäminen
Oppaassa esitetään lukuisia kehittämistoimia lähivuosille:
- Asukaskyselyn toteuttaminen osallisuusasioista
- Kahdensuuntaisen viestinnän kehittäminen (osallisuusalusta, tunnistettava visuaalinen ilme, yhteiset sähköiset vuorovaikutustyökalut)
- Kumppanuusfoorumi-toiminnan vakiinnuttamien osaksi kaupungin ja kolmannen sekä neljännen sektorin välistä vuorovaikutusta
- Uudenlaisten kohtaamismahdollisuuksien kehittäminen (Kaupunki tavattavissa -malli)
- Otakantaa.fi -alustan laajempi käyttöönotto kehittämishankkeissa ja ideoiden testaamisessa
- Erätauko-dialogit moniäänisen keskustelun mahdollistajana
- Osallistuvan budjetoinnin käyttöönoton laajentaminen
- Asukas- ja asiakasraatitoiminnan kehittäminen
- Kokemusasiantuntija-toiminnan laajentaminen
- MakeWithEspoo -tuoteperheen työkalujen laajempi käyttöönotto
Vaikuttamistoimielimien asiantuntemuksen parempi hyödyntäminen
- Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten (tilat, osaaminen, avustukset, data) varmistaminen myös taloudellisesti niukkoina aikoina
- Lähitekemisen tuki -mallin vakiinnuttaminen ja edelleen kehittäminen
- Asukkaiden aktiivisuutta kanavoivien toimintojen vahvistaminen
- Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksien kehittäminen.
Kehittämistoimet pitää käynnistää välittömästi siten, että niiden vaikutus saadaan nopeasti näkyviin asukkaiden parempana osallisuuden kokemuksena.
Tavoitteet ja seuranta
Osallisuusmallin kaupunkitasoinen tavoite on asukkaiden osallistumisen ja lähitekemisen lisääminen.
Vuoden 2021 aikana toteutetaan kuntalaisten osallisuuteen keskittyvä osallisuus- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskeva asukaskysely. Sen tulosten perusteella on mahdollista valita seurattavat mittarit ja niiden tavoitetasot. Kysely toistetaan joka toinen vuosi.
Hallintosääntö ohjaa kaupungin toimintaa ja tulosten seurantaa. Asukasosallisuuden tavoitteet pitäisi kirjata kaikkien toimialojen ja viranhaltijoiden toimenkuviin ja ottaa tulosten seuranta ja toiminnan kehittäminen niiden pohjalta vakiintuneeksi osaksi toimintaa.
Kehittämistarpeita
Osallisuusmalli poistaa merkittävän puutteen asukasosallisuudessa verrattuna muihin suurimpiin kaupunkeihin. Espoo on kuitenkin jäljessä mallin toteutuksessa mm. päätöksenteon avoimuudessa, osallistuvassa budjetoinnissa ja alueellisen osallistumisen järjestämisessä. Nämä ovat mukana kehittämistavoitteissa ja seuraavalla valtuustokaudella onkin varmistettava, että tarvittavat toimet käynnistetään, niihin osoitetaan riittävät resurssit ja niiden toteutumista valvotaan.
Osallisuusmallista puuttuu alueellinen osallisuus. Asukkaat kokevat oman lähialueensa tärkeimmäksi ja haluavat osallistua sen kehittämiseen. Asukasosallisuus on toteutettava tasapuolisesti kaikilla suuralueilla ja kaupunginosissa.
Osallisuusmalli ei ota kantaa asukasfoorumien tulevaisuuteen. Nykyinen toimintamalli hiipui jo ennen koronapandemian vaikutusta. On tärkeää, että asukasosallisuutta kehitetään myös paikallisesti alueittain, jotta asukkaiden kiinnostus osallistua säilyy ja toiminnalla saavutetaan heidän omaan elinympäristöönsä vaikuttavia parannuksia.
Toimialojen asukasosallisuutta olisi tarpeen käsitellä tarkemmin, vrt. Turun osallisuusmallin luku 5 Toimialojen osallisuustyö. Turun mallissa myös osallisuuden kokonaiskuva on hyvin esitetty (luku 9).
Kaupunkiympäristön kehittämisessä lakisääteiset kuulemiset eivät riitä, vaan asukkaat pitää ottaa mukaan valmisteluun jo varhaisessa vaiheessa. Leppävaaran projektinjohtaja Mika Rantala on toteuttanut asukasosallisuutta tavalla, joka pitäisi vakiinnuttaa kaikille suuralueille.
Viestintä on keskeinen osa asukasvuorovaikutusta. Uuden espoo.fi-sivuston pitää tukea asukasosallisuutta. Päätöksenteon tulee olla avointa ja siihen liittyvän tiedon ajantasaisesti ja helposti saatavilla. Kaiken tiedon pitää olla toimialoittain ja alueittain johdonmukaisesti saatavilla. Asukkaille pitää tarjota mahdollisuus tilata uutiskirjeitä rajattuna itseä toimialoittain ja alueittain kiinnostavaan tietoon.
Tekniikan kehittymisen tarjoamia mahdollisuuksia ja koronatilanteen luomia uusia vakiintuneita käytäntöjä tulee edelleen kehittää ja käyttöönottoa nopeuttaa pitäen samalla huolta siitä, että kaikille turvataan mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa.
Esko Uotila