Esitämme, että Espoo ryhtyy julkaisemaan kuntalaisaloitteisiin antamansa vastaukset Kuntalaisaloite.fi-palvelussa. Tämä edistäisi kunnan päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, antaisi kuntalaisille paremmat mahdollisuudet seurata aloitteiden käsittelyä sekä vähentäisi päällekkäisten aloitteiden tekemistä. Se osoittaisi myös Espoon sitoutumista kuntalaisten osallistumismahdollisuuksien parantamiseen.

Monet kunnat, kuten esimerkiksi Tampere, Turku, Oulu, Vantaa, Lappeenranta ja Jyväskylä, julkaisevat aloitteisiin antamansa vastaukset Kuntalaisaloite.fi -palvelussa. Tämä käytäntö edistää avoimuutta ja lisää luottamusta kunnan toimintaan.

Espoossa 5.11.2024

Kuntalaisaloitteisiin annettujen vastausten julkaiseminen Kuntalaisaloite.fi -palvelussa – Kuntalaisaloitepalvelu

Espoossa oli viime vuoden lopussa ennakkotietojen mukaan 314 152 asukasta. Väkimäärä kasvoi vuodessa 8878 hengellä eli 2,9 %. Vertailun vuoksi: Helsingissä kasvua oli 1,6 % ja Vantaalla 1,9 %.

Suuralueilla keskimääräistä nopeammin väkimäärä kasvoi Suur-Matinkylässä (kasvu 4,9 %), Suur-Tapiolassa (3,5 %) ja Suur-Kauklahdessa (3,5 %). Suur-Leppävaara säilytti asemansa suurimpana suuralueena.

Ikäryhmittäin väkimäärän kasvu vaihteli suuresti. Alle kouluikäisten määrä kasvoi viime vuonna vain 0,6 %, kun taas ikäryhmissä 18-29, 30-39 ja 40-49 kavua oli yli 3,5 %.

Voit tutustua tarkemmin suuralueiden, kaupunginosien ja pienalueiden väkimäärän muutoksiin ja ennusteisiin eri ikäryhmissä osoitteessa https://solmu.eu/ennusteet/.

Pienalueista nopeimmin kasvoivat Perkkaa, Tapiolan keskus, Länsikorkee, Friisilä, Henttaa, Suurpelto, Espoonlahden keskus, Iivisniemi, Hannus, Espoonkartano, Kurttila ja Perusmäki, joista jokaisen väkimäärä kasvoi vähintään peräti 7 % vuonna 2023. Näillä alueilla myös poikkeamat vuoden 2022 väestöennusteesta olivat suuria. Poikkeamiin vaikutti muun muassa asuntotuotannon ajoittuminen ennakoitua aikaisemmaksi.

Väestöennusteen osuvuus vaihteli paitsi alueittain, myös ikäryhmittäin. Monilla alueilla poikkeamat olivat erittäin suuria erityisesti lasten, nuorten ja nuorten aikuisten osalta.

Esko Uotila

Asukkaiden Espoon kyselyssä syyskuussa 2023 kartoitettiin kaupunginvaltuutettujen arvioita osallisuudesta ja kehittämisehdotuksia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi.

1)      Vastaajat

Kyselyyn saatiin 15 vastausta seuraavilta valtuutetuilta:

2)      Miten asukkaiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa ovat mielestäsi kehittyneet kuluvan valtuustokauden aikana?

Suurin osa vastaajista arvioi osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien pysyneen ennallaan.

Kaupunkisuunnittelun asukasvuorovaikutuksen ja tiedotuksen koettiin parantuneen. Mm. Espoo 20X0 -hanketta ja kaupunkiympäristön asukasiltoja pidettiin onnistuneena ja asukastilaisuuksien määrän todettiin kasvaneen.

Osallisuusmallin käyttöönoton todettiin olevan kesken. Erilaiset uutiskirjeet parantavat tiedonkulkua. Nuorten osallistuva budjetoinnin manimiitti-toimintaa pidettiin hyvänä. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen osallisuustoiminnan käytäntöjä voisi soveltaa myös Espoossa. Osallisuustyölle kaivataan rakenteita ja johtamisen täsmentämistä.

3)      Mitä alla olevista kehittämisehdotuksista pidät tärkeimpinä? (valitse enintään 4). Asukkaiden Espoo -ryhmä on 1.8. lähettänyt nämä toimenpiteet sisältävän ehdotuksen kaupunginhallitukselle.

Kaupunginhallitukselle esitetyistä kehittämistoimista kaupunkisuunnittelun asukasillat, osallistuva budjetointi ja yleiskaava 2060 saivat niukasti muita enemmän kannatusta, kun taas asukaspaneelit ja kokeilujen vieminen käytäntöön saivat vähiten kannatusta.

Ehdotukset kaupunginhallitukselle:

• Kaupungin pitää nimetä suuralueille aluekoordinaattorit toimimaan asukkaiden, yhdistysten ja kaupungin yhteyshenkilöinä.
• Kaupungin tulee organisoida ja resursoida asukasyhteistyön ja -osallisuuden hoito ja osallisuusmallin toimeenpano tehokkaasti.
• Osallistuvan budjetoinnin käyttöä on lisättävä, ja vuoden 2024 talousarvioon on varattava rahoitus uusien hankkeiden toteuttamiseen.
• Yleiskaavan 2060 seuraavissa valmisteluvaiheissa on jatkettava tiivistä vuorovaikutusta asukkaiden ja kaupunginosayhdistysten kanssa.
• Kaupunkisuunnittelun asukasiltoja tulee järjestää kaikilla suuralueilla vähintään kerran vuodessa. Samaan aikaan on varmistettava riittävät resurssit asemakaavoihin ja muihin kaupunkiympäristöön liittyvien asukastilaisuuksien järjestämiseen.
• Kaupungin ja luottamuselinten johdon vuorovaikutusta asukkaiden kanssa pitää parantaa esimerkiksi esiintymisillä asukastilaisuuksissa ja osallistumalla verkossa käytäviin keskusteluihin.
• Asukkaat on otettava mukaan uuden osallisuusalustan suunnitteluun ja toteutukseen.
• Asukaspaneelien toiminta pitää käynnistää laajasti eri toimialoilla ja alueilla.
• Kaupungin kokeiluina toteuttamien kehittämishankkeiden tulosten soveltamista käytäntöön on tehostettava.
• Muiden kaupunkien kokemuksia osallisuustoiminnasta pitää selvittää ja hyödyntää.

4)      Millaisia muita osallistumis- ja vaikuttamistapoja asukkailla pitäisi olla?

Valtuutetut toivovat lisää kohtaamisia asukkaiden, luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken. Tähän erisetään erilaisia keinoja:

• vapaamuotoisia valtuutettujen tapaamisia säännöllisesti eri alueilla
• asukkaiden aktiivisempi osallistumien puolueiden järjestämiin tilaisuuksiin
• lisää kaavakävelyjä

Muita kehittämisehdotuksia:

• erilaisia osallistumismahdollisuuksia eri väestöryhmille, kuten maahanmuuttajat ja nuoret
• lisää viranhaltijoiden ja valtuutettujen asukastilaisuuksia
• sähköinen tiedotus- ja keskustelualusta
• kaupunginosavaltuustot suuralueille
• paikallisen tason vaikuttamismahdollisuuksia esim. luonnonhoitoon
• vaikuttamismahdollisuuksia koulu- ja päiväkotiverkon ja joukkoliikenteen suunnitteluun lähiluonnon hoitoon

5)      Mitä mahdollisuuksia tai uhkia näet asukkaiden suorassa osallistumisessa?

Osallistumisen ja vaikuttamisen edistämistä pidetään tärkeänä. Suora osallistuminen tarjoaa paljon mahdollisuuksia paremman kaupungin ja avoimen, sujuvan päätöksenteon kehittymiseen.

Moni valtuutettu koki uhaksi sen, että vain aktiiviset asukkaat osallistuvat ja vaikuttavat. On etsittävä keinoja, joilla kaikki asukasryhmät saadaan mukaan. Byrokraattiset rakenteet voiva uhka suoralle osallisuudelle, jos ne tekevät osallistumisen hankalaksi. Samoin uhkana pidettiin virkamiesvallan kasvamista ja asukkaiden toiminnan ohjaamista näennäisvaikuttamiseen. Kaavoituksessa aktiivisten paikallisten asukkaiden kanta korostuu tulevien asukkaiden, erityisryhmien ja lähiseudun asukkaiden kustannuksella.

Haasteena on asioiden esittäminen sellaisessa muodossa, että asukkaiden on mahdollista ottaa niihin kantaa siten, että asiaa tarkastellaan siihen liittyvän kokonaisuuden kannalta.

Mahdollisuutena pidettiin sitä, että muutokset ja päätökset saavat asukkailta paremmin tukea, jos he ovat päässeen osallistumaan jo prosessin aikaisessa vaiheessa.  Osallistuminen lisää yhteisöllisyyttä. Asukkaiden osallistuminen voi tukea päättäjien näkemyksiä valmistelussa ja päätöksenteossa.

6)      Muita kommentteja?

Valtuutetut esittivät muun muassa seuraavanlaisia kommentteja:

• Avoin, oikea-aikainen ja selkeä viestintä on tärkeä osa osallisuuden mahdollistamista.
• Asukkaita kuullaan usein näennäisen tuntuisesti. Mielipiteillä ei ole mitään vaikutusta.
• On tärkeää edistää asukkaiden laajasti kannattamia asioita kuten kestävää kehitystä, hyviä kirjastopalveluita, lähiluonnon suojelemista sekä parempaa terveydenhuoltoa.
• On mietittävä uusia keinoja tavoittaa eri väestöryhmät mukaan lukien nuoret ja vanhukset. Osallisuutta tulisi tehdä siten, että ikäryhmät, etniset taustat ja sosioekonominen tausta jne olisivat edustettuina samoissa määrin kuin kaupungin väestörakenteessa.
• Yhteistyöllä espoolaisten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia saadaan parannettua vaikuttavimmin. On tärkeää myös antaa ja saada hyvää palautetta asioista, jotka toimivat.
• Vaikuttamisen keinot muuttuvat ajassa ja teknologian kehittyessä, ja tässä kehityksessä on tärkeää olla mukana. Myös kasvokkain kohtaamista ja erilaisten ihmisryhmien kohtaamista tarvitaan yhteisen ymmärryksen ja luottamuksen lisäämiseksi.
• Netistä puuttuu kaupungin vanhemmat pöytäkirjat, jolloin päätöksistä on vaikea saada tietoa.
• Luottamushenkilöiden sähköpostiosoitteet ovat yhdessä hakemistossa ja niissä on puutteita. Viestin lähettäminen luottamuselinten jäsenille on aikaisempaa hankalampaa.
• Vieraskielinen aineisto puutteellista, joka rajoittaa maahanmuuttajataustaisten osallistumista.
• Yleiskaavaa valmisteltaessa on varmistettava, että yksittäisiin kaavamuistutuksiin laaditaan lain edellyttämät vastineet.

Asukkaiden Espoon toimintaa arvostetaan. Mukaan toivotaan laajempi joukko espoolaisia eri väestöryhmistä.

Asukkaiden Espoo on jatkanut toimintaansa asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi. Jo vuosia sitten päättyneelle asukasfoorumitoiminnalle ei edelleenkään ole saatu korvaajaa. Espoon asukastoiminnan malli hyväksyttiin kaupunginhallituksessa toukokuussa. Sen keskeistä sisältöä ovat asukasillat, aluekoordinaattorit, asukaspaneelit, osallistuva budjetointi ja uudet osallisuuden muodot. Käytännössä näiden toimeenpano ei edennyt merkittävästi vuoden aikana, eikä asukasosallisuus ole Espoossa muiden suurimpien kaupunkien tasolla. OmaEspoo-projektissa sähköisen osallisuusalustan hankinta etenee. Alusta tulee käyttöön vuoden 2024 alussa. Sähköisen asioinnin kokonaisuudessa otetaan aikalisä ja toteuttamisen aikataulua tarkastellaan uudelleen vuoden 2023 lopussa.

Kaupunkisuunnittelu on kehittänyt aktiivisesti omaa toimintaansa ja tiedottamistaan. Vuoden aikana toteutettiin laaja Meidän Espoo 20X0 -hanke, johon sisältyi lukuisia asukastilaisuuksia ja työpajoja. Asukkaiden osallistuminen olisi voinut olla aktiivisempaakin. Tuloksia tullaan käyttämään käynnissä olevassa yleiskaavan 2060 valmistelussa.

Kaupunki on toteuttanut uutiskirjeitä monilla toimialoilla. Niillä korvataan erilaisia sähköpostijakeluja ja täydennetään verkkosivuilla tehtävää tiedottamista. 

Asukkaiden Espoon sivuille avattiin tapahtumakalenteri, ja kaupungin verkkosivujen sisällöstä tuotetut Asukkaiden Espoon uutiskirjeet ovat auttaneet kaupungin uutisten seuraamista. Kaupunki on aloittanut useiden toimitettujen uutiskirjeiden jakelun eri aihepiireistä.

Asukkaiden Espoon Facebook-ryhmä kasvaa tasaisesti. Mukana on jo lähes 1700 jäsentä. Vuoden aikana ryhmässä keskusteltiin rakentavasti muun muassa Espoon asemakaavoituksesta, rakentamisesta, ympäristöstä, liikenteestä, asukastoiminnan mallista, yleiskaavasta 2060, hyvinvointialueesta, kaupungin kasvusta ja energiakriisistä.

Esko Uotila

Talvi on ollut kaunis ja luminen, mutta sen varjopuoleksi ovat muodostuneet hengenvaarallisen liukkaat ja jäiset jalkakäytävät sekä jääpolanteiset ja kuoppaiset kadut. Siihen ongelmakenttään liittyy kunnossapidon paha laiminlyönti. Tämä koskee sekä Espoon kaupunkia että monien kiinteistöjen yksityisiä aura- ja hiekotusyrityksiä niin autokaduilla kuin kävely- ja pyöräteillä. Myös bussipysäkeillä on liukasta ja vaikeaa.

Espoon strategia korostaa asukkaiden merkitystä, mutta toimenpiteet puhuvat aivan toista. Tämäntapaisia lumisia talvia, jolloin päivällä on lämmintä tai sataa ja yöllä on pakkasta, on nyt ollut monena vuonna. Olisi jo ollut aikaa budjetoida ja valmistautua toimivaan kunnossapitoon. Hiihtoladut hoidetaan – kiitos siitä – mutta muu on pahasti rempallaan.

Missä ovat hiekotusautot ja tiekarhut?

Ongelma on suuri myös kaupungin kiinteistöillä, jotka on yhtiöitetty. Niiden kunnossapito on kilpailutettu ilmeisesti minimihoito tavoitteena. Ei aurausta, ei hiekkaa eli annetaan kevään hoitaa.

Miten kaupunki valvoo omistuksiensa hoitoa ja laatua esimerkkeinä sairaalat, uimahallit ja koulut? Myös siellä tulee asiakkaiden voida liikkua turvallisesti.

Jos ihminen kaatuu, niin sairaala paikkaa luut. Liukkaus antaa hyvin töitä myös autokorjaamoille. Metrolle tai bussille ei pääse kulkematta ensin ulkona.

Voisiko kaupunki alkaa raportoida kunnossapidosta ja laadusta ajantasaisesti nettisivuilla? Voisiko kaupunki tarkistaa kunnossapidon määrärahoja vielä tälle vuodelle ja lisätä määrärahoja ja toimenpiteitä ensi vuodelle?

Voisiko kaupunki arvioida tämän talven kunnossapitoa ja raportoida julkisesti, miksi on epäonnistuttu?

Voisiko kaupunki pistää nyt heti töihin kunnossapitokaluston ja hiekka-autot – omat ja alihankkijat, sillä talvi ja liukkaudet vielä jatkuvat!

Kari Sipilä
Vanha-Espoon Asukasfoorumin entinen puheenjohtaja

Mielipidekirjoitus julkaistu Länsiväylässä 9.3.2022