Tavoitteet

Yleiskaavassa varauduttiin 300 000 asukkaaseen koko Espoossa vuonna 2030, ja työpaikka-alueita varattiin 100 %:n työpaikkaomavaraisuuden mukaan.

Espoon kaupunkirakenne on lähtökohdissaan verkostomainen. Espoossa on viisi kaupunkikeskusta,
Espoon keskus, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti sekä kaksi paikalliskeskusta Kauklahti ja Pohjois-Espoossa sijaitseva Kalajärvi.

Kaupunkikeskuksia yhdistäviä kasvuakseleita vahvistetaan lisäämällä työpaikkarakentamista ja asumista näiden tuntumaan. Asuminen kytketään olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Viheralueet muodostavat rakennettuun ympäristöön lomittuvan verkon, jonka kautta asukkaat voivat nauttia Espoon merellisyydestä ja laajoista kaupunkimetsistä ja puistoista.

Elinkeinoelämän alueet sijoittuvat tehokkaimpina kaupunkikeskusten läheisyyteen ja pääväylien varelle (Kehä I – Kehä II – Turunväylä – Länsiväylä). Liikennealueiden päälle rakennettavilla alueilla ja kaupunkikeskusten lähialueilla on suurimmat tehokkuudet.

Opetus-, tiede-, tutkimus- ja yritystoiminnan keskittymä sijoittuu Tapiolan suuralueelle Otaniemeen ja Keilaniemeen.

Liikennejärjestelmä

Yleiskaavan pohjana oli pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma vuodelta 2003, jossa Espoon kannalta tärkeimpiä joukkoliikennehankkeita olivat Espoon kaupunkiradan jatkaminen Leppävaarasta Espoon keskukseen, metro/raideyhteys Ruoholahti – Matinkylä, Raide-Jokeri ja muut pikaraitiotiehankkeet.

Liikennejärjestelmäsuunnitelmassa autoliikenteen verkkoa kehittävistä hankkeista Espoon kannalta merkittävimpiä olivat Kehä II:n jatko Turuntieltä Hämeenlinnanväylälle, Kehä I:n parantaminen Leppävaarassa sekä välillä Länsiväylä – Turunväylä ja Kehä III:n parantaminen välillä Muurala – Mankki. Myöhempiä hankkeita olivat Turuntien parantaminen välillä Leppävaara – Bemböle, sekä Kehä III:n parantaminen välillä Vanhakartano – Vantaankoski.

Kaupunginvaltuusto päätti 25.9.2006 valita Etelä-Espoon joukkoliikennejärjestelmäksi Kivenlahteen
ulottuvan metron.

Yleiskaavan mukaan kaupunkirata Espoon keskukseen on tärkeä joukkoliikenteen runkoyhteys. Myöhemmin kaupunkirataa on mahdollista jatkaa. Helsingistä Lohjan kautta Turkuun kulkevalle radalle on esitetty yhteystarve, joka erkanee rantaradasta Espoon ja Kauklahden asemien välillä.

Yleiskaavassa varauduttiin myös pikaraitiotielinjojen toteuttamiseen välillä Matinkylä–Kera sekä
Jokeri-linjan muuttamiseen pikaraitiotieksi.