Yleiskaavasuunnittelun kysymyksiä
- Miten lähiluonto ja toisaalta laajat viheralueet näkyvät suuralueellanne?
- Missä virkistysverkostoa tulisi suuralueellanne kehittää ja miten?
- Miten luonnon monimuotoisuus tulisi huomioida suuralueellanne?
Muita kysymyksiä
- Miten alueen lähiluonnon ja viheralueiden säilyminen ja kehittäminen turvataan?
- Miten varaudutaan ilmastonmuutokseen?
Ympäristöarvot
Luonto ja ympäristö ovat espoolaisille tärkeitä hyvinvoinnin lähteitä. Ne tulee ottaa huomioon kaikessa kaupunkiympäristön kehittämisessä. Huoli lähiluonnon säilymisestä korostui Meidän Espoo 20X0 -tapahtumasarjan tuloksissa.
Ilmastonmuutos on otettava huomioon rakennusten ja liikenneväylien suunnittelussa ja rakentamisessa. Meren pinnan nousu vaikuttaa Vermon ja Perkkaan alueella. Sademäärien nousu ja rankkasateiden yleistyminen asettaa kasvavia vaatimuksia hulevesien viemäröinnille.
Luontoselvitykset Espoon Uusmäen–Karakallion alueilla vuonna 2021
Leppävaaran, Tapiolan ja Matinkylän suuralueiden virkistysvisiot 2050
Leppävaaran, Matinkylän ja Tapiolan suuralueille on valmisteltu virkistysvisiot, joiden tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa liikunta- ja virkistyspalveluiden tarpeesta ja varata virkistysalueille riittävästi tilaa maankäytön suunnittelussa. Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi virkistysvisiot tiedoksi kokouksessaan 1.3.2023.
Suur-Leppävaaran virkistysvisio 2050 raportti
Suur-Leppavaaran virkistysvisiokartta
Suur-Matinkylan virkistysvisio 2050 raportti
Suur-Matinkylan virkistysvisiokartta
Suur-Tapiola virkistysvisio 2050 raportti
Suur-Tapiola virkistysvisiokartta
Suur-Leppävaaran, Suur-Matinkylän ja Suur-Tapiolan virkistysvisiot 2050
Vuoteen 2050 tähtäävät virkistysvisiot kehittyvät ja muotoutuvat Espoon vuoteen 2060 tähtäävän yleiskaavatyön yhteydessä sekä tarkemmalla suunnittelutasolla. Yleiskaavatyössä virkistysnäkökulma yhteensovitetaan muiden yleiskaavan tavoitteiden ja näkökulmien kanssa. Esimerkiksi lähipuistojen, yksittäisten urheilulajien, kuntopolkujen tai pienten kaupunkiviljelmien sijainnit suunnitellaan tarkemmin asemakaavoituksessa ja yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa.
Järvet ja virtavedet
Suur-Leppävaarassa Pitkäjärvi ja Lippajärvi ovat asukkaille tärkeitä ympäristökohteita ja virkistysalueita. Järvien rannoille tulee toteuttaa ulkoilureittejä, ja uimarantoja pitää ylläpitää ja kehittää. Järvet ovat matalia ja herkkiä ravinnekuormitukselle. Järvien valuma-alueille tarvitaan tehokkaita ravinteiden suodatusjärjestelmiä.
Monikonpuro, Jääskelänoja ja Glimsinjoki ovat paikallisesti merkittäviä virtavesiä, joissa myös kalakantoja on onnistuttu elvyttämään.
Jätevesien ylivuodot mereen ja järviin, mm. Pitkäjärveen, ovat iso ongelma myös Espoossa. Suurin syy jäteveden laskemiseen vesistöihin ovat runsaat sateet, jotka saavat viemäriverkostot tulvimaan.
Espoosta ja Helsingistä lorotetaan valtavia määriä jätevesiä mereen – tuhansia säiliöautollisia vuodessa | Paikalliset | Länsiväylä (lansivayla.fi)
Viljelypalstat
Espoon kaupunki vuokraa viljelypalstoja Rastaalassa kahdella alueella ja Leppäsillassa. Lisäksi Perkkaa-Vermo ry ylläpitää viljelypalsta-aluetta Perkkaalla. Espoon kaupunkiviljelyohjelma 2018-2027
Luonnonsuojelualueet
Suur-Leppävaaran alueella on seuraavat luonnonsuojelualueet
- Monikonpuron luonnonsuojelualue
- Träskändan kartanon puistoalue
- Lippajärven luonnonsuojelualue
- Jahtimetsän lehtopurolaakso
- Ingaksenmetsä
Pitkäjärven lounaispäähän ehdotetaan perustettavaksi Pitkäjärven luonnonarvopuisto.
Luonnonsuojelun toimenpiteet 2021-2030 | Espoon kaupunki
Espoon kulttuuriympäristöt
Espoon kulttuuriympäristöohjelma ESKO | Espoon kaupunki
Espoon arvokkaat kulttuuriympäristöt (maptionnaire.com)
Kartalle on rajattu arvokkaiksi määriteltyjä espoolaisia kulttuuriympäristöjä.
Suur-Leppävaaran alueen kulttuuriympäristöjä:
- Kilon kartano, kartanomaisema
- Kilon viljelyaukeat ja huvila-asutus
- Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet
- Espoonjokilaakson maisema-alue
- Träskanda, kartanomaisema
- Träskändan kartano
- Kvarnby, kylämaisema
- Dalsvik, kartanoalue
- Klobbskog, kylämaisema
- Smedsby – Hemtans – Dåvitsby, maisemakokonaisuus (pääosin Suur-Matinkylän alueella)
Espoon maankäyttö 2018
Espoon asukasyhdistykset kertoivat näkökulmistaan yleiskaavaa 2060 varten
Kaupunkisuunnittelukeskus järjesti asukasyhdistyksille keskusteluillan Espoon yleiskaavan 2060 alueellisista näkökulmista 14.3.2023. Tilaisuuteen saapui lähes 50 asukasyhdistysten edustajaa kaikilta Espoon suuralueilta. Illan aikana asukasyhdistysten edustajat ja suunnittelijat kävivät hyvää ja antoisaa keskustelua siitä, mitä jokaisella suuralueella tulisi huomioida. Lue lisää: Espoon asukasyhdistykset … Jatka lukemista →
Suur-Leppävaaran virkistysvisio 2050
Leppävaaran, Matinkylän ja Tapiolan suuralueille on valmisteltu virkistysvisiot, joiden tavoitteena on luoda kokonaiskuvaa liikunta- ja virkistyspalveluiden tarpeesta ja varata virkistysalueille riittävästi tilaa maankäytön suunnittelussa. Virkistysvisiot annetaan tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle 15.2.2023 ja käsitellään kokouksessa 1.3.2023. Dynasty tietopalvelu : Espoon kaupunki (oncloudos.com) Vuoteen … Jatka lukemista →
Yleiskaavan 2060 tavoitteet
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kokouksessaan 18.1. Espoon yleiskaavan 2060 tavoitteita. Kokousaineisto sisältää lisäksi yhteenvedot syksyn 2022 asukastilaisuuksista ja Mun Espoo kartalla -kyselystä sekä nykytilanteen kuvauksen ja toimintaympäristöanalyysin. Yleiskaavan tavoitteet: Espoo kasvaa ja tiivistyy kestävästi • Varaudutaan kaupungin kasvuun • Ohjataan uusi rakentaminen … Jatka lukemista →
Uutta yleiskaavaa tehdään asukkailta kerätyn tiedon pohjalta
Yleiskaavan 2060 valmistelun ja päätöksenteon avuksi kaupunkilaisilta on kerätty monenlaista tietoa: karttamerkintöjä itselle tärkeistä paikoista ja kulkutavoista, näkemyksiä oman lähiympäristön nykyisestä tilasta, toiveita ja huolia tulevaisuuden Espoosta. Meidän Espoo 20X0 -tapahtumasarja, kyselyt ja asukastilaisuudet tuottivat aineistoa yleiskaavan valmistelussa hyödynnettäväksi. Uuden … Jatka lukemista →
Espoon Pitkäjärven valuma-alueen vesienhallintaan ja ravinnekuormaan haetaan uudenlaisia ratkaisuja
Vantaan ja Espoon kaupungit yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa selvittävät ratkaisuja Pitkäjärven valuma-alueen tilan kohentamiseen pilottihankkeessa. Hankkeen tuotoksena on koko valuma-alueen yhteinen vesienhallintasuunnitelma maa- ja metsätalousalueiden sekä rakennetun ympäristön vesienhallinnan toteuttamiseksi. Hankkeessa kehitetään myös kaupunkien ja maa- ja metsätaloustoimijoiden välistä yhteistyötä … Jatka lukemista →
EU-asetus vaikuttaa rakentamiseen Espoossa
Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa ehdotuksen ennallistamisasetuksesta, jonka tavoitteena on parantaa luonnon tilaa ja monimuotoisuutta. Se koskee Suomessa 13 kaupunkia tai kuntaa, joiden joukossa ovat Espoo, Helsinki ja Vantaa. Näiden kaupunkien latvuspeitteisyys eli käytännössä toisiinsa kiinni ulottuvien puiden määrä ei saisi … Jatka lukemista →
Meidän Espoo 20X0 -hankkeen loppuraportti
Tuore raportti esittelee Meidän Espoo 20X0 -tapahtumasarjan tulokset ja kiteyttää, mitä asukkaat haluavat Espoon ja sen suuralueiden tulevaisuudelta. Tuloksia hyödynnetään muun muassa vuoteen 2060 tähtäävän Espoon yleiskaavan valmistelussa. Lue raportti Meidän Espoo 20X0 -tapahtumien teemoista ja eri suuralueiden keskusteluista Kaupungin … Jatka lukemista →
Espoolaiset nostivat luonnon ykköseksi yleiskaavan aloituskyselyssä
Espoolaisille tärkeitä ovat metsä ja kaupunkiluonto lähellä kotia. Tämä selviää yleiskaavan aloituskyselystä, johon tuli yli 1400 vastausta. Kolmen kärjessä olivat lähiluonto, luonnon monimuotoisuus ja merenrantojen virkistysmahdollisuudet. Kyselyn tuloksia hyödynnetään vuoteen 2060 tähtäävän yleiskaavan valmistelussa. Lue lisää: Yleiskaavan aloituskysely
Jatka lukemista →Kaupunkisuunnittelun työohjelma 2023
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 8.12.2022 kaupunkisuunnittelun työohjelman vuodelle 2023. Työohjelman lähtökohtina ovat Espoo-tarinan tavoitteet liittyen kestävään kasvuun, eläviin keskustoihin, pientalorakentamisen edellytysten parantamiseen, työpaikkatonttien riittävyyteen ja hiilineutraaliuden saavuttamiseen. Suur-Leppävaaran alueella ohjelmassa on muun muassa Leppävaaran vision päivittäminen ja kansainvälisen ideakilpailun järjestäminen, Leppävaaranaukion … Jatka lukemista →
Helsingin seudun visio 2050
Helsingin seudun kauppakamari on julkaisu kesäkuussa 2022 alueen vuoteen 2050 ulottuvan vision. Osaajapulan ratkaiseminen on keskeinen menestystekijä. Alueelle kaivataan investointeja, ja yrityksille on turvattava edellytykset harjoittaa menestyvää yritystoimintaa. Kaupunkirakenteen kehittämisen, kaavoituksen, liikennejärjestelmien ja energiaratkaisujen tulisi tukea seudun vetovoimaa. Helsingin seudun … Jatka lukemista →