Vuorovaikutusasiantuntija Tuuli Aaltio kaupunkisuunnittelukeskuksesta kertoo, millaista vuorovaikutusta yleiskaavasta järjestettiin syksyn 2022 aikana ja miten siinä onnistuttiin.
Esko Uotila
Espoolaiset nostivat luonnon ykköseksi yleiskaavan aloituskyselyssä
Espoolaisille tärkeitä ovat metsä ja kaupunkiluonto lähellä kotia. Tämä selviää yleiskaavan aloituskyselystä, johon tuli yli 1400 vastausta.
Kolmen kärjessä olivat lähiluonto, luonnon monimuotoisuus ja merenrantojen virkistysmahdollisuudet.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään vuoteen 2060 tähtäävän yleiskaavan valmistelussa.
Lue lisää: Yleiskaavan aloituskysely
Espoossa visioidaan kaupungin tulevaisuutta yhdessä asukkaiden kanssa
Espoon yleiskaavaa uudistetaan, ja kaupunkilaisten näkemyksiä kerätään muun muassa Sitran Tulevaisuustaajuus-työpajojen avulla. Menetelmä auttaa ajattelemaan kauas ja kehittämään yhteisiä visioita.
Kaupunkisuunnittelun työohjelma 2023
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 8.12.2022 kaupunkisuunnittelun työohjelman vuodelle 2023. Työohjelman lähtökohtina ovat Espoo-tarinan tavoitteet liittyen kestävään kasvuun, eläviin keskustoihin, pientalorakentamisen edellytysten parantamiseen, työpaikkatonttien riittävyyteen ja hiilineutraaliuden saavuttamiseen.
Suur-Leppävaaran alueella ohjelmassa on muun muassa Leppävaaran vision päivittäminen ja kansainvälisen ideakilpailun järjestäminen, Leppävaaranaukion kaavamuutos, joka mahdollistaa Sellon liikekeskuksen laajentumisen bussiterminaalin päälle, Karapellon alueen kehittäminen uudeksi Keran kaupunkikeskukseksi, Karakallion keskustan kaavamuutos ostoskeskuksen alueella, Nihtisillan kehittämisen tavoitteiden ja periaatteiden määrittely sekä Viherlaakson pitkäntähtäimen kehittämisperiaatteiden määrittely.
Lue lisää: Kaupunkisuunnittelun työohjelma 2023
Espoon liikennekatsaus 2022
Kirjastopalveluverkko ja asiakasvaikuttavuus
Kulttuurilautakunta merkitsi kokouksessaan 20.9.2022 tiedoksi kaupunginkirjaston asiakasvaikuttavuus ja palveluverkko -selvityksen.
Konsulttiyritys FCG:n tuella kevään 2022 aikana tehty selvitys käsittelee kirjastopalveluiden vaikuttavuutta, tasapuolisuutta ja palvelutasoa ja on tarkoitettu päätöksenteon ja kirjastopalveluiden kehittämisen tueksi.
Asukasvaikuttavuuskyselyn (1942 vastausta) mukaan aineistojen lainaus, kirjaston rauhallisuus, helppo pääsy, kirjasuosittelut, tiedonhaku ja avun ja neuvonnan saaminen ovat tärkeimpiä kirjaston käytön syitä.
Kirjastojen vaikuttavuutta kuvataan selvityksessä indikaattoreilla, joita ovat palvelu-, talous-, saavutettavuus- ja vaikuttavuusindikaattorit. Niiden mukaan kirjastotoiminnan kannalta vähiten vaikuttavuutta on Otaniemen, Karhusuon ja Laaksolahden kirjastoilla. Palvelutason tehokkaan kirjastopalvelujen järjestämisen näkökulmasta nämä kirjastot ovat harkittavissa asiointikirjastoiksi.
Helsingin seudun visio 2050
Helsingin seudun kauppakamari on julkaisu kesäkuussa 2022 alueen vuoteen 2050 ulottuvan vision. Osaajapulan ratkaiseminen on keskeinen menestystekijä. Alueelle kaivataan investointeja, ja yrityksille on turvattava edellytykset harjoittaa menestyvää yritystoimintaa. Kaupunkirakenteen kehittämisen, kaavoituksen, liikennejärjestelmien ja energiaratkaisujen tulisi tukea seudun vetovoimaa.
Leppävaaran liikennekeskus vuonna 2050
Viherlaakson koulun 7F-luokka
TULEVAISUUDEN VISIOITA
Suur-Leppävaaran liikennekeskuksesta 2050
Tilastotietoa Suur-Leppävaaran väestöstä ja työpaikoista
Väestömäärä, työpaikat, asukkaiden ikärakenne ja keskitulo on koottu kartalle ja esitetty pienalueittain. Väestö on jakautunut alueelle melko tasaisesti, mutta työpaikat keskittyvät Kanta-Leppävaaran ja Kilo-Karakallion alueille.
Tilastotietoa Suur-Leppävaaran kartalla
Ruuhkamaksuista huolimatta Tukholma yhä Pohjoismaiden ruuhkaisin
TomTomin ruuhkaraportti kertoo Turun ja Helsingin ruuhkien pahentuneen viime vuonna.
Helsinki oli Pohjoismaiden kolmanneksi ruuhkaisin kaupunki, Turku sijalla kuusi.
Autoliiton mukaan vaihtoehtoisen reitin valinta vaatii luotettavaa ja reaaliaikaista ruuhkatietoa.
TomTom on julkaissut uuden, entistä laajemman TomTom Traffic Index 2016 -ruuhkaraportin. Viidettä kertaa julkaistava raportti kattaa 295 kaupunkia 38 maasta ja kertoo, että kansainvälinen ruuhkatilanne on pahentunut.
Tukholma on yhä, ruuhkamaksuista huolimatta, Pohjoismaiden selvästi ruuhkaisin kaupunki. Siellä ruuhkat pidentävät automatkoja keskimäärin 29 prosenttia*. Toisella sijalla on niin ikään ruuhkamaksuja käyttävä Oslo.
Helsingissä ruuhka-ajat pitenivät prosentilla ja kaupunki nousi Pohjoismaiden kolmanneksi ruuhkaisimmaksi. Samoin Turussa ruuhkatilanne heikkeni prosentilla. Tampere oli jälleen vertailukaupungeista Pohjoismaiden ruuhkattomin.
Pohjoismaiden ruuhkaisimmat kaupungit vuonna 2015 (suluissa sijoitus v. 2014):
1. Tukholma 29 % (1.)
2. Oslo 25 % (3.)
3. Helsinki 23 % (4.)
4. Stavanger 23 % (2.)
5. Uppsala 23 % (9.)
6. Turku 23 % (5.)
7. Kööpenhamina 21% (7.)
8. Aarhus 21 % (6.)
9. Bergen 20 % (8.)
10. Göteborg 20 % (10.)
14. Tampere 13 % (14.)
Maailman pahimmat ruuhkat löytyvät Mexico Citystä, Bangkokista ja Istanbulista. Näissä kaikissa ruuhkat pidentävät ajoaikoja jopa yli 50 prosenttia.
Maailman ruuhkaisimmat suurkaupungit vuonna 2015 (yli 800 000 asukasta):
1. Mexico City 59 %
2. Bangkok 57 %
3. Istanbul 50 %
4. Rio de Janeiro 47 %
5. Moskova 44 %
6. Bukarest 43 %
7. Salvador 43 %
8. Recife 43 %
9. Chengdu 41 %
10. Los Angeles 41 %
Viime vuonna Mexico Cityssä ajaminen ruuhka-aikana pidensi päivittäistä matka-aikaa** 57 minuuttia verrattuna ruuhkattomaan aikaan. Helsingissä ruuhkien vaikutus oli 24 minuuttia, ja Tampereella vain puolet tästä eli 12 minuuttia.
Maailmanlaajuisesti liikenne on kahdeksan vuoden aikana ruuhkautunut 13 prosenttia. Kaupunkien ja maanosien välillä on kuitenkin suuria eroja. Pohjois-Amerikassa liikenne on 17 prosenttia tukkoisempaa, kun taas Euroopassa ruuhkat ovat pahentuneet vain kaksi prosenttia ajanjakson aikana.
TomTomin liikennetiedot auttavat kaupunkien viranhaltijoita ja liikennealan sidosryhmiä hallitsemaan ruuhkaliikennettä. Yritykset ja yksityishenkilöt voivat liikennetiedon avulla suunnitella työ- ja matka-aikansa sekä reittinsä paremmin.
“Liikenteen sujuvoittaminen vaatii meidän kaikkien yhteispeliä. Jos vain viisi prosenttia autoilijoista muuttaisi liikkumistottumuksiaan, se lyhentäisi matka-aikoja isoilla teillä peräti 30 prosenttia”, sanoo TomTomin liikenneyksiköstä vastaava johtaja Ralf-Peter Schaefer.
Autoliitto katsoo, että tulevaisuudessa kuljettajat voivat suunnitella aikataulujaan paremmin.
“Kasvavilla kaupunkialueilla väestö ja liikenne lisääntyvät ja siksi on normaalia, että työmatkaliikenne ruuhkautuu aamulla ja iltapäivällä. Kaikki autoilijat eivät voi vaikuttaa matkustusajankohtaan, mutta jotkut voivat. Haasteena on ollut myös riittävän luotettavan reaaliaikaisen ruuhkatiedon saatavuus. Tilanne on tänä päivänä onneksi parempi, mikä mahdollistaa vaihtoehtoisen reitin valinnan”, sanoo Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.
TomTom Traffic Index on vuosittainen ruuhkaraportti, joka paljastaa maailman kaupunkien ruuhkatilanteen kehityksen. Laskelmat perustuvat TomTomin navigaatiolaitteista ja -sovelluksista kerättyyn informaatioon, jota on kahdeksassa vuodessa kertynyt 14 biljoonaa sijaintitietoa.
Koko ruuhkaraportti, TomTomin neuvot ruuhkien välttämiseen sekä liikenneasiantuntijoiden analyysit löytyvät osoitteesta www.tomtom.com/trafficindex.
Lisäksi raportista selviää, mitkä olivat kaupunkien ruuhkaisimmat päivät vuonna 2015 (Helsinki 12.1, Turku ja Tampere 13.1.).
* Prosenttiluku ilmaisee keskimääräiseen matkaan käytetyn ajan pitenemistä verrattuna tilanteeseen, jossa ruuhkia ei ole.
** Päivittäistä matka-ajan lisäystä laskettaessa oletuksena on tunnin edestakainen matka-aika.
