Suur-Leppävaaran asukasfoorumi
Professori: Aurinko ja tuuli ohittavat hiilen, maakaasun ja ydinvoiman 20 vuodessa
Aalto-yliopiston professori Raimo Lovio toivoo, että Suomessa uusiutuvat energialähteet ohittavat uusiutumattomat sähköntuotannossa jo vuonna 2017.
Lähde: Professori: Aurinko ja tuuli ohittavat hiilen, maakaasun ja ydinvoiman 20 vuodessa
Suomen muuttuva ilmasto
Maailmanlaajuinen ilmaston lämpeneminen näkyy Suomessakin. Pitkät lämpötila-aikasarjat paljastavat Suomen ilmaston lämmenneen kaikkina vuodenaikoina. Viime vuosisadan eli 1900-luvun alusta tarkasteltuna lämpeneminen on ollut voimakkainta keväällä.
Lähde: Suomen muuttuva ilmasto – ilmasto-opas.fi
Suomi sijaitsee alueella, jossa lämpötilan nousun arvioidaan olevan selvästi voimakkaampaa kuin koko maapallon keskimääräinen lämpeneminen. Lisäksi muutokset näyttävät olevan suurempia talvella kuin kesällä. Lämpenemisen ohella sademäärien arvioidaan kasvavan.
Satasella kuukauden taksi-, juna- ja bussimatkat – suomalaisfirma haluaa mullistaa liikkumisen
Tulevaisuuden liikkumismuotoja testataan jo. Kun liikenne voidaan ostaa palveluna, ei tarvitse hankkia ajokorttia eikä autoa.
Nuori suomalaisyritys rakentaa palvelua, jossa liikkumisesta maksettaisiin kiinteää hintaa.
Maas Finlandin nimessä oleva ”maas” tulee englannin sanoista mobility as a service, liikenne palveluna. Liikenne on tietysti ollut aiemminkin palvelua, mutta maas-nimityksessä ideana on yhdistää eri liikennemuodot digitaalisuuden avulla. Esimerkiksi paikallisbussi-, juna- ja taksimatkan vaativan reissun voisi ostaa yhtenä pakettina.
Tulevaisuuden Espoo näyttää monimuotoiselta ja ekologiselta
Espoon kaupungin ja YIT:n keväällä 2015 teettämään tulevaisuustutkimukseen vastasi yli tuhat espoolaista. Asukkaat näkevät Espoon elävänä ja ekologisena kotien, työpaikkojen, kauppojen, palvelujen ja viheralueiden kaupunkina vuonna 2030.
YIT ja Espoon kaupunki toteuttavat yhteistyössä tutkimuksen, jossa pohditaan, miltä Espoo näyttää tulevaisuudessa. Mukaan ideointiin kutsuttiin espoolaisuuden parhaita asiantuntijoita eli asukkaita.
Tutkimuksessa pohdittiin hetki nykyisyyttä ja unohdettiin sen jälkeen tämän hetken rajoitukset. Kysymysten avulla hypättiin futuristisiin ajatuksiin pohtien, miten tekninen kehitys ja uudet ajattelutavat muuttavat asumista sekä kodin sisällä että ulkopuolella.
Kaupungin, rakennusliikkeen ja tutkimusyrityksen yhteistyöllä haetaan uudenlaisia näköaloja. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ideoina käytännön kaupunkisuunnittelussa.
Omistusmuodot uudistuvat ja ekologisuus korostuu
Tulevaisuustutkimuksen ensimmäinen vaihe on nyt valmistunut. Yli tuhat espoolaista kertoi visionsa Espoosta asuinympäristönä vuonna 2030.Vastausten mukaan asumisen omistusmuodot monimuotoistuvat. Yli 40 % vastaajista näkee osaomistusmuodon tarpeellisena.
Kuluttajat toivovat elinympäristöjen monimuotoisuutta sekä palveluja lähelle asuinpaikkoja. Suurin osa vastaajista haluaa käydä liikkeissä paikan päällä myös tulevaisuudessa. Noin 60 prosentin mielestä asuinalueella pitäisi olla erilaisia asumismuotoja.
Kysyttäessä mitä ihmiset haluavat rakennusten väleissä olevan, kaupat pop-up -mahdollisuuksineen, elävä katutila, parkkipaikat sekä rakennettu ympäristö saavat kukin yli 40 prosentin kannatuksen vastaajien keskuudessa. Viheralueita toivoo yli 70 % vastaajista.
Noin puolet vastaajista haluaa ekologisuutta asumiseen – joko mahdollisimman ekologisen asumiskokonaisuuden tai luonnonmukaisesti tehdyn asuinrakennuksen. Iän mukaan vastaajia luokiteltaessa asia on muita tärkeämpi 51–70 -vuotiaille.Yli puolet vastaajista näkee, että vuonna 2030 kotia voi ohjata puheella tai erilaisilla kosketuspinnoilla. Lähes puolet visioi, että kodinkoneet pystyvät viestimään sekä keskenään että niiden käyttäjille.
Etätyössäkin halutaan verkostoitua – yhteisölliset työtilat ovat nyt kysyttyjä
Etätyön uskotaan yleistyvän tulevaisuudessa entisestään. Helsingissä on vastikään avattu uusi etätyötoimisto.
Kuva: Antti Kolppo, YLE
Megatrendit 2016 | Sitra
Sitran megatrendilista valottaa vuosittain eri näkökulmista niitä ilmiöitä, joiden uskomme jo tällä hetkellä vaikuttavan yhteiskuntaan ja erityisesti tulevaisuuteemme. Vuonna 2016 listassa käsitellään kolmea suurta muutosvoimaa: kiihtyvällä tahdilla kehittyvää teknologiaa, keskinäisriippuvaista ja jännitteistä maailmaa sekä globaalia luonnonvaroihin ja ilmastonmuutokseen liittyvä kestävyyskriisiä. Kaikkia ilmiöitä lähestytään paitsi niihin liittyvien haasteiden, myös ratkaisujen ja mahdollisuuksien kautta.
https://www.sitra.fi/julkaisut/Muut/Megatrendit_2016.pdf
Lähde: Megatrendit 2016 | Sitra
Espoon liikenneverkon kehittämisohjelma
Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kokouksessaan 3.2.2016 Espoon liikenneverkon kehittämisohjelman. Seuraavassa poimintoja asian selostuksesta.
Espoon liikenneverkon kehittämisohjelman lähtökohtina ovat olleet mm. 2014 valmistunut Espoon liikenneverkkovisio ja maaliskuussa 2015 valmistunut Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015. HLJ 2015-suunnitelmassa on ohjelmoitu seudun pääliikenneverkon kehittämishankkeet ja esitetty muita liikennejärjestelmän kehittämistoimia.
Noin 15 vuoden päästä Espoon joukkoliikenteen rungon muodostavat Länsimetro Kivenlahteen, Rantarata Espoon kaupunkiradalla täydennettynä ja Raide-Jokeri Itäkeskuksesta Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Vuonna 2017 uudistuu nykyinen joukkoliikennelippujen vyöhykejako, joka mahdollistaa itäisen Espoon kuulumisen samaan vyöhykkeeseen Helsingin keskustan kanssa. Suur-Leppävaaran alue tulee kuulumaan B-vyöhykkeeseen, jolloin samalla lipulla pääsee niin vyöhykkeen sisällä kuin Helsingin keskustaan.
Bussilinjaston kehittämistarpeita ovat linjastorakenteen selkeyttäminen, sujuviin vaihtopaikkoihin panostaminen sekä poikittaisten ja diagonaalisten yhteyksien vahvistaminen. Raideliikennejärjestelmän laajeneminen ja aiempaa liityntäpainotteisempi bussilinjasto tuovat erityisvaatimuksia terminaalien ja vaihtopaikkojen laatutasolle.
Espoon kaupunkiliikenne tukeutuu tulevaisuudessa vahvasti raideliikenteeseen, jolloin on tärkeää vahvistaa pyöräilyn roolia yhtenä matkaketjun osana. Pyöräilyn suosio kasvaa erityisen voimakkaasti Länsimetron liikennekäytävässä, jossa kaupunkikeskustojen ja niiden välisten yhteyksien olosuhteita tulee kehittää pyöräilyn edistämisohjelman ja metroasemien pyöräilykaupunkiselvitysten periaatteiden mukaisesti.
Painopisteet
Ensimmäisessä vaiheessa 2015–2025 liikenneverkon kehittämisen painopiste on vahvasti seudullisten raideyhteyksien sekä pyöräilyn kehittämisessä. Liikenneverkon kehittämisellä luodaan edellytyksiä kestävään liikkumiseen perustuvien uusien asuin- ja työpaikka-alueiden synnylle, mikä yhdessä liikenteen hinnoittelussa näköpiirissä olevien muutosten kanssa ohjaa liikenteen kasvua autoliikenteestä joukko- ja kevytliikenteeseen.
Pidemmällä aikajänteellä (2025-) painopiste siirtyy Espoon sisäisten liikenneyhteyksien kehittämiseen. Joukkoliikenteen runkoyhteyksiä rakennetaan vaiheittain pikaraitioteiksi, ja toisaalta Espoon sisäistä tie- ja pääkatuverkkoa kehitetään vastaamaan kasvavan maankäytön synnyttämää joukkoliikenteen, pyöräilyn, kävelyn ja autoliikenteen kysyntää.
Liikenneverkon toimenpideohjelma 2015–2025
Espoon joukkoliikennejärjestelmä uudistuu voimakkaasti erityisesti raideliikenteen kehityksen ansiosta. Tällä jaksolla toteutuvat Metro Matinkylään ja edelleen Kivenlahteen, Kaupunkirata Espoon keskukseen ja Raide-Jokeri. Näiden lisäksi tavoitellaan joukkoliikennekadun toteuttamista Suurpellosta Kuurinniittyyn.
Pyöräilyn laatukäytäviä toteutetaan mm. Kaupunkiradan yhteydessä Leppävaarasta Espoon keskukseen ja muita laatukäytäviä 15 miljoonalla eurolla.
Ajaminen siirtyy kuljettajalta autolle vaiheittain – HS 31.1.2016
Pariisin ilmastosopimus
Pariisin ilmastokokouksessa solmittiin 12.12.2015 uusi, kattava ja oikeudellisesti sitova ilmastosopimus, jolla päästöjä vähennetään maailmanlaajuisesti vuodesta 2020 alkaen. Sopimuksen myötä ensimmäistä kertaa lähes kaikki maailman maat ovat kertoneet olevansa valmiita toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
