Tuore raportti esittelee Meidän Espoo 20X0 -tapahtumasarjan tulokset ja kiteyttää, mitä asukkaat haluavat Espoon ja sen suuralueiden tulevaisuudelta. Tuloksia hyödynnetään muun muassa vuoteen 2060 tähtäävän Espoon yleiskaavan valmistelussa.
Lue raportti Meidän Espoo 20X0 -tapahtumien teemoista ja eri suuralueiden keskusteluista
Kaupungin tiedote Luonto, yhteisöllisyys ja ihmisen kokoinen kaupunki – näitä espoolaiset toivovat kaupunkisuunnittelulta
Espoolaisille tärkeitä ovat metsä ja kaupunkiluonto lähellä kotia. Tämä selviää yleiskaavan aloituskyselystä, johon tuli yli 1400 vastausta.
Kolmen kärjessä olivat lähiluonto, luonnon monimuotoisuus ja merenrantojen virkistysmahdollisuudet.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään vuoteen 2060 tähtäävän yleiskaavan valmistelussa.
Lue lisää: Yleiskaavan aloituskysely
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 8.12.2022 kaupunkisuunnittelun työohjelman vuodelle 2023. Työohjelman lähtökohtina ovat Espoo-tarinan tavoitteet liittyen kestävään kasvuun, eläviin keskustoihin, pientalorakentamisen edellytysten parantamiseen, työpaikkatonttien riittävyyteen ja hiilineutraaliuden saavuttamiseen.
Suur-Leppävaaran alueella ohjelmassa on muun muassa Leppävaaran vision päivittäminen ja kansainvälisen ideakilpailun järjestäminen, Leppävaaranaukion kaavamuutos, joka mahdollistaa Sellon liikekeskuksen laajentumisen bussiterminaalin päälle, Karapellon alueen kehittäminen uudeksi Keran kaupunkikeskukseksi, Karakallion keskustan kaavamuutos ostoskeskuksen alueella, Nihtisillan kehittämisen tavoitteiden ja periaatteiden määrittely sekä Viherlaakson pitkäntähtäimen kehittämisperiaatteiden määrittely.
Lue lisää: Kaupunkisuunnittelun työohjelma 2023
Väestömäärä, työpaikat, asukkaiden ikärakenne ja keskitulo on koottu kartalle ja esitetty pienalueittain. Väestö on jakautunut alueelle melko tasaisesti, mutta työpaikat keskittyvät Kanta-Leppävaaran ja Kilo-Karakallion alueille.
Espoon kaupungin ja YIT:n keväällä 2015 teettämään tulevaisuustutkimukseen vastasi yli tuhat espoolaista. Asukkaat näkevät Espoon elävänä ja ekologisena kotien, työpaikkojen, kauppojen, palvelujen ja viheralueiden kaupunkina vuonna 2030.
YIT ja Espoon kaupunki toteuttavat yhteistyössä tutkimuksen, jossa pohditaan, miltä Espoo näyttää tulevaisuudessa. Mukaan ideointiin kutsuttiin espoolaisuuden parhaita asiantuntijoita eli asukkaita.
Tutkimuksessa pohdittiin hetki nykyisyyttä ja unohdettiin sen jälkeen tämän hetken rajoitukset. Kysymysten avulla hypättiin futuristisiin ajatuksiin pohtien, miten tekninen kehitys ja uudet ajattelutavat muuttavat asumista sekä kodin sisällä että ulkopuolella.
Kaupungin, rakennusliikkeen ja tutkimusyrityksen yhteistyöllä haetaan uudenlaisia näköaloja. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ideoina käytännön kaupunkisuunnittelussa.
Omistusmuodot uudistuvat ja ekologisuus korostuu
Tulevaisuustutkimuksen ensimmäinen vaihe on nyt valmistunut. Yli tuhat espoolaista kertoi visionsa Espoosta asuinympäristönä vuonna 2030.Vastausten mukaan asumisen omistusmuodot monimuotoistuvat. Yli 40 % vastaajista näkee osaomistusmuodon tarpeellisena.
Kuluttajat toivovat elinympäristöjen monimuotoisuutta sekä palveluja lähelle asuinpaikkoja. Suurin osa vastaajista haluaa käydä liikkeissä paikan päällä myös tulevaisuudessa. Noin 60 prosentin mielestä asuinalueella pitäisi olla erilaisia asumismuotoja.
Kysyttäessä mitä ihmiset haluavat rakennusten väleissä olevan, kaupat pop-up -mahdollisuuksineen, elävä katutila, parkkipaikat sekä rakennettu ympäristö saavat kukin yli 40 prosentin kannatuksen vastaajien keskuudessa. Viheralueita toivoo yli 70 % vastaajista.
Noin puolet vastaajista haluaa ekologisuutta asumiseen – joko mahdollisimman ekologisen asumiskokonaisuuden tai luonnonmukaisesti tehdyn asuinrakennuksen. Iän mukaan vastaajia luokiteltaessa asia on muita tärkeämpi 51–70 -vuotiaille.Yli puolet vastaajista näkee, että vuonna 2030 kotia voi ohjata puheella tai erilaisilla kosketuspinnoilla. Lähes puolet visioi, että kodinkoneet pystyvät viestimään sekä keskenään että niiden käyttäjille.