↓
 

Suur-Leppävaaran Visio 2060

Näkökulmia kotikaupungin tulevaisuuteen

  • Väestö
  • Asuminen
  • Liikenne
  • Ympäristö
  • Palvelut
    • Hyvinvointi
    • Kulttuuri
    • Liikunta ja urheilu
    • Kaupalliset palvelut
  • Koulutus
  • Työ ja yritykset
  • Artikkelit
  • Etusivu
  • Visio 2060
  • Yleiskaava 2060
    • Tietoa Suur-Leppävaarasta
    • Espoo-tarina
    • MAL-sopimus 2023
    • Uusimaa-kaava 2050
    • Espoon eteläosien yleiskaava 2030 vuodelta 2008
    • Suur-Leppävaaran virkistysvisio 2050

Kategoria arkistot: Liikenne

Artikkelin navigointi

<< 1 2 3 >>

Espoolaiset nostivat luonnon ykköseksi yleiskaavan aloituskyselyssä

Suur-Leppävaaran Visio 2060 Posted on 16.12.2022 by Esko Uotila16.12.2022

Espoolaisille tärkeitä ovat metsä ja kaupunkiluonto lähellä kotia. Tämä selviää yleiskaavan aloituskyselystä, johon tuli yli 1400 vastausta.

Kolmen kärjessä olivat lähiluonto, luonnon monimuotoisuus ja merenrantojen virkistysmahdollisuudet.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään vuoteen 2060 tähtäävän yleiskaavan valmistelussa.

Lue lisää: Yleiskaavan aloituskysely

Julkaistu Asuminen, Koulutus, Liikenne, Palvelut, Yleinen, Yleiskaava 2060, Ympäristö

Kaupunkisuunnittelun työohjelma 2023

Suur-Leppävaaran Visio 2060 Posted on 8.12.2022 by Esko Uotila9.12.2022

Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi kokouksessaan 8.12.2022 kaupunkisuunnittelun työohjelman vuodelle 2023. Työohjelman lähtökohtina ovat Espoo-tarinan tavoitteet liittyen kestävään kasvuun, eläviin keskustoihin, pientalorakentamisen edellytysten parantamiseen, työpaikkatonttien riittävyyteen ja hiilineutraaliuden saavuttamiseen.

Suur-Leppävaaran alueella ohjelmassa on muun muassa Leppävaaran vision päivittäminen ja kansainvälisen ideakilpailun järjestäminen, Leppävaaranaukion kaavamuutos, joka mahdollistaa Sellon liikekeskuksen laajentumisen bussiterminaalin päälle, Karapellon alueen kehittäminen uudeksi Keran kaupunkikeskukseksi, Karakallion keskustan kaavamuutos ostoskeskuksen alueella, Nihtisillan kehittämisen tavoitteiden ja periaatteiden määrittely sekä Viherlaakson pitkäntähtäimen kehittämisperiaatteiden määrittely.

Lue lisää: Kaupunkisuunnittelun työohjelma 2023

Julkaistu Asuminen, Liikenne, Yleinen, Ympäristö

Espoon liikennekatsaus 2022

Suur-Leppävaaran Visio 2060 Posted on 25.11.2022 by Esko Uotila25.11.2022

Julkaistu Liikenne

Helsingin seudun visio 2050

Suur-Leppävaaran Visio 2060 Posted on 10.6.2022 by Esko Uotila12.12.2022

Helsingin seudun kauppakamari on julkaisu kesäkuussa 2022 alueen vuoteen 2050 ulottuvan vision. Osaajapulan ratkaiseminen on keskeinen menestystekijä. Alueelle kaivataan investointeja, ja yrityksille on turvattava edellytykset harjoittaa menestyvää yritystoimintaa. Kaupunkirakenteen kehittämisen, kaavoituksen, liikennejärjestelmien ja energiaratkaisujen tulisi tukea seudun vetovoimaa.

Helsingin seudun visio 2050 (Helsingin seudun kauppakamari)

Julkaistu Koulutus, Liikenne, Palvelut, Työ ja yritykset, Yleinen, Yleiskaava 2060, Ympäristö

Leppävaaran liikennekeskus vuonna 2050

Suur-Leppävaaran Visio 2060 Posted on 28.4.2016 by Esko Uotila26.11.2022
Viherlaakson koulun 7F-luokka

TULEVAISUUDEN VISIOITA
Suur-Leppävaaran liikennekeskuksesta 2050

 

Julkaistu Koulutus, Liikenne, Yleinen

Viherlaakson koulun työpajojen antia 1.4.2016 – Leppävaaran asematunnelin ehostaminen

Suur-Leppävaaran Visio 2060 Posted on 2.4.2016 by Viherlaakson koulu26.11.2022

Viherlaakson koulun työpajapäivänä 1.4.2016 kahden työpajan aiheena oli Leppävaaran asematunnelin ehostaminen viihtyisäksi ja toimivaksi. Kuvataideopettaja Birgitta Nurmen johdolla oppilaat kehittivät runsaasti hienoja ehdotuksia valaistuksesta, värimaailmasta, tilataiteesta ja tilankäytöstä. Aineisto tulee käyttöön kaupungin käynnistämässä suunnittelutyössä.

Kuvasatoa työpajan työskentelystä ja tuloksista

IMG_0007
IMG_0009
IMG_0031
IMG_0030
IMG_0022
IMG_0024
IMG_0013
IMG_0020
IMG_0015
IMG_0012
IMG_0025
IMG_0006
IMG_0005
IMG_0003
IMG_0002
IMG_0000
IMG_0001
IMG_0029

Julkaistu Koulutus, Liikenne

Ruuhkamaksuista huolimatta Tukholma yhä Pohjoismaiden ruuhkaisin

Suur-Leppävaaran Visio 2060 Posted on 22.3.2016 by Esko Uotila22.3.2016

TomTomin ruuhkaraportti kertoo Turun ja Helsingin ruuhkien pahentuneen viime vuonna. 
Helsinki oli Pohjoismaiden kolmanneksi ruuhkaisin kaupunki, Turku sijalla kuusi. 
Autoliiton mukaan vaihtoehtoisen reitin valinta vaatii luotettavaa ja reaaliaikaista ruuhkatietoa.

TomTom on julkaissut uuden, entistä laajemman TomTom Traffic Index 2016 -ruuhkaraportin. Viidettä kertaa julkaistava raportti kattaa 295 kaupunkia 38 maasta ja kertoo, että kansainvälinen ruuhkatilanne on pahentunut.

Tukholma on yhä, ruuhkamaksuista huolimatta, Pohjoismaiden selvästi ruuhkaisin kaupunki. Siellä ruuhkat pidentävät automatkoja keskimäärin 29 prosenttia*. Toisella sijalla on niin ikään ruuhkamaksuja käyttävä Oslo.

Helsingissä ruuhka-ajat pitenivät prosentilla ja kaupunki nousi Pohjoismaiden kolmanneksi ruuhkaisimmaksi. Samoin Turussa ruuhkatilanne heikkeni prosentilla. Tampere oli jälleen vertailukaupungeista Pohjoismaiden ruuhkattomin.

Pohjoismaiden ruuhkaisimmat kaupungit vuonna 2015 (suluissa sijoitus v. 2014):

1. Tukholma 29 % (1.)
2. Oslo 25 % (3.)
3. Helsinki 23 % (4.)
4. Stavanger 23 % (2.)
5. Uppsala 23 % (9.)
6. Turku 23 % (5.)
7. Kööpenhamina 21% (7.)
8. Aarhus 21 % (6.)
9. Bergen 20 % (8.)
10. Göteborg 20 % (10.)
14. Tampere 13 % (14.)

Maailman pahimmat ruuhkat löytyvät Mexico Citystä, Bangkokista ja Istanbulista. Näissä kaikissa ruuhkat pidentävät ajoaikoja jopa yli 50 prosenttia.

Maailman ruuhkaisimmat suurkaupungit vuonna 2015 (yli 800 000 asukasta):

1. Mexico City 59 %
2. Bangkok 57 %
3. Istanbul 50 %
4. Rio de Janeiro 47 %
5. Moskova 44 %
6. Bukarest 43 %
7. Salvador 43 %
8. Recife 43 %
9. Chengdu 41 %
10. Los Angeles 41 %

Viime vuonna Mexico Cityssä ajaminen ruuhka-aikana pidensi päivittäistä matka-aikaa** 57 minuuttia verrattuna ruuhkattomaan aikaan. Helsingissä ruuhkien vaikutus oli 24 minuuttia, ja Tampereella vain puolet tästä eli 12 minuuttia.

Maailmanlaajuisesti liikenne on kahdeksan vuoden aikana ruuhkautunut 13 prosenttia. Kaupunkien ja maanosien välillä on kuitenkin suuria eroja. Pohjois-Amerikassa liikenne on 17 prosenttia tukkoisempaa, kun taas Euroopassa ruuhkat ovat pahentuneet vain kaksi prosenttia ajanjakson aikana.

TomTomin liikennetiedot auttavat kaupunkien viranhaltijoita ja liikennealan sidosryhmiä hallitsemaan ruuhkaliikennettä. Yritykset ja yksityishenkilöt voivat liikennetiedon avulla suunnitella työ- ja matka-aikansa sekä reittinsä paremmin.

”Liikenteen sujuvoittaminen vaatii meidän kaikkien yhteispeliä. Jos vain viisi prosenttia autoilijoista muuttaisi liikkumistottumuksiaan, se lyhentäisi matka-aikoja isoilla teillä peräti 30 prosenttia”, sanoo TomTomin liikenneyksiköstä vastaava johtaja Ralf-Peter Schaefer.

Autoliitto katsoo, että tulevaisuudessa kuljettajat voivat suunnitella aikataulujaan paremmin.

”Kasvavilla kaupunkialueilla väestö ja liikenne lisääntyvät ja siksi on normaalia, että työmatkaliikenne ruuhkautuu aamulla ja iltapäivällä. Kaikki autoilijat eivät voi vaikuttaa matkustusajankohtaan, mutta jotkut voivat. Haasteena on ollut myös riittävän luotettavan reaaliaikaisen ruuhkatiedon saatavuus. Tilanne on tänä päivänä onneksi parempi, mikä mahdollistaa vaihtoehtoisen reitin valinnan”, sanoo Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.

TomTom Traffic Index on vuosittainen ruuhkaraportti, joka paljastaa maailman kaupunkien ruuhkatilanteen kehityksen. Laskelmat perustuvat TomTomin navigaatiolaitteista ja -sovelluksista kerättyyn informaatioon, jota on kahdeksassa vuodessa kertynyt 14 biljoonaa sijaintitietoa.

Koko ruuhkaraportti, TomTomin neuvot ruuhkien välttämiseen sekä liikenneasiantuntijoiden analyysit löytyvät osoitteesta www.tomtom.com/trafficindex.

Lisäksi raportista selviää, mitkä olivat kaupunkien ruuhkaisimmat päivät vuonna 2015 (Helsinki 12.1, Turku ja Tampere 13.1.).

* Prosenttiluku ilmaisee keskimääräiseen matkaan käytetyn ajan pitenemistä verrattuna tilanteeseen, jossa ruuhkia ei ole.
** Päivittäistä matka-ajan lisäystä laskettaessa oletuksena on tunnin edestakainen matka-aika.

Julkaistu Liikenne

Kotimaisista sähköbusseista liikkuvia kokeilualustoja pääkaupunkiseudulle | HSL

Suur-Leppävaaran Visio 2060 Posted on 10.3.2016 by Arja Salmi25.11.2022

Älykkäiden liikkumispalvelujen kehittäminen on päivän sana juuri nyt. Kotimaiset sähköbussit toimivat pianpääkaupunkiseudulla älykkäiden liikkumispalvelujen kehitysalustana, jolla vauhditetaan uusien käyttäjäkeskeisten liikkumispalveluiden syntymistä ja yritysten tuotekehitystä.

Lähde: Kotimaisista sähköbusseista liikkuvia kokeilualustoja pääkaupunkiseudulle | HSL

Julkaistu Liikenne

Bloomberg: Sähköautojen yleistyminen voi aiheuttaa mullistuksen

Suur-Leppävaaran Visio 2060 Posted on 28.2.2016 by Esko Uotila25.11.2022

Bloombergin mukaan teknologian tähänastisesta kehityksestä päätellen sähköautot leviäisivät laajasti ensi vuosikymmenen aikana.Ennuste perustuu muun muassa akkujen hintakehitykseen. Uutistoimiston mukaan akkujen hinnat putosivat 35 prosenttia viime vuoden aikana, ja jos hintojen lasku jatkuu, sähköautot voivat kuudessa vuodessa olla hintakilpailukykyisiä vastaavien bensa-autojen kanssa. Se taas olisi käänne, joka voisi käynnistää sähköautojen laajan yleistymisen liikenteessä.

Lähde: Bloomberg: Sähköautojen yleistyminen voi aiheuttaa mullistuksen – ”Jollekin jää barreli käteen” | Kauppalehti

Julkaistu Liikenne, Ympäristö

Satasella kuukauden taksi-, juna- ja bussimatkat – suomalaisfirma haluaa mullistaa liikkumisen

Suur-Leppävaaran Visio 2060 Posted on 9.2.2016 by Suur-Leppävaaran asukasfoorumi25.11.2022

Tulevaisuuden liikkumismuotoja testataan jo. Kun liikenne voidaan ostaa palveluna, ei tarvitse hankkia ajokorttia eikä autoa.

Nuori suomalaisyritys rakentaa palvelua, jossa liikkumisesta maksettaisiin kiinteää hintaa.

Maas Finlandin nimessä oleva ”maas” tulee englannin sanoista mobility as a service, liikenne palveluna. Liikenne on tietysti ollut aiemminkin palvelua, mutta maas-nimityksessä ideana on yhdistää eri liikennemuodot digitaalisuuden avulla. Esimerkiksi paikallisbussi-, juna- ja taksimatkan vaativan reissun voisi ostaa yhtenä pakettina.

 

Julkaistu Liikenne

Artikkelin navigointi

<< 1 2 3 >>
© Esko Uotila
↑