Kaupunginhallitus hyväksyi maaliskuussa 2023 kaavalle tavoitteet. Nyt yleiskaavan suunnittelusta vastaavassa kaupunkisuunnittelukeskuksessa laaditaan tavoitteiden pohjalta kaavaluonnosta. Asukasyhdistyksille järjestetyssä keskusteluillassa suunnittelijat saivat paikallista arvokasta tietoa yleiskaavatyön tueksi.
Teksti: Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

Espoon yleiskaava 2060 on yleispiirteinen maankäytön ja liikenteen suunnitelma, jossa kaupunkia ja sen kehitystä tarkastellaan kokonaisuutena. Yleiskaava ohjaa yhdyskunnan eri toimintojen kuten asutuksen, palveluiden, virkistysalueiden, työpaikkojen ja virkistysalueiden sijoittumista ja yhteensovittamista.

-Kyseessä on ensimmäinen koko Espoota koskeva kaava, joka hahmottaa kaupungin kehitystä vuosikymmenien ajan. Siihen sisällytetään kaikki ajantasaiset nykyiset osayleiskaavat, kertoo Espoon yleiskaavapäällikkö Essi Leino.

Yleiskaavatyössä tavoitellaan toimivaa kokonaisuutta ohjaamalla ja varautumalla kaupungin kasvuun. Yleiskaava ohjaa asemakaavoituksen kaltaista tarkempaa ja lyhyemmän aikavälin suunnittelua.

-Kaupungin kasvun rinnalla suunnittelutyössä meitä haastavat erityisesti ilmastonmuutoksen vastainen työ ja siihen varautuminen sekä kaupunkiympäristön laadun korkeat tavoitteet, jatkaa Leino.

Yleiskaavatyö on pitkäjänteinen prosessi

Yleiskaavatyö käynnistyi syksyllä 2022, kun kaava kuulutettiin vireille. Kaupunginhallituksen maaliskuussa 2023 hyväksymissä tavoitteissa korostuvat kaupungin kestävä kasvu, ilmastoviisaus ja liikenneyhteyksien parantaminen sekä viihtyisyys ja luonnonläheisyys. Monen eri alan osaamista ja näkökulmien yhteensovittamista siis tarvitaan.

Yleiskaavan kaavaluonnos valmistuu 2024. Päättäjien, asukkaiden ja muiden sidosryhmien palautteen pohjalta kaavaluonnos muokataan kaavaehdotukseksi vuosina 2025–2026. Tavoitteena on, että yleiskaava hyväksytään vuonna 2027. Hyväksymisestä päättää lopulta kaupunginvaltuusto.

Asukasyhdistyksille järjestettiin oma keskusteluilta

Yleiskaavan suunnittelusta vastaava kaupunkisuunnittelukeskus järjesti asukasyhdistyksille keskusteluillan 14.3. Espoon yleiskaavan 2060 alueellisista näkökulmista. Tilaisuuteen kutsuttiin kaikki Espoon asukasyhdistykset ja paikalle saapui lähes 50 asukasyhdistysten edustajaa kaikilta Espoon suuralueilta.

Illan aikana asukasyhdistysten edustajat keskustelivat pienryhmissä omien suuralueidensa näkökulmista suunnittelijoiden kanssa. Keskustelujen pohjana olivat asukasyhdistysten yhdessä kokoamat näkemykset suuralueittain. Keskustelu oli vilkasta ja rakentavaa, tunnelma hyvä ja suunnittelijat saivat asukasyhdistyksiltä runsaasti paikallista arvokasta tietoa yleiskaavatyön tueksi.

Millaisia näkökulmia asukasyhdistykset nostivat esille?

Espoonlahden keskusteluissa nostettiin esille, että asukasennuste on liian suuri. Osallistujat toivoivat lisää lähipalveluja, enemmän työpaikkoja ja joustavia yritys- ja työskentelytiloja. Asukasyhdistysten edustajat korostivat, että pohjavesialueet eivät kestä lisärakentamista. Osallistujat pitivät myös lähiluontoa tärkeänä. Keskusteluissa toivottiin nykyisen kaupunkirakenteen säilymistä ja asukaslähtöistä täydennysrakentamista. Myös laadukkaita jalankulku- ja pyöräilyteitä pidettiin olennaisina tulevaisuuden Espoonlahdessa.

Leppävaaran ryhmässä osallistujat tunnistivat tärkeitä virkistysreittejä, järviympäristöjä, säilytettäviä näkymiä ja viljelypalstoja. Myös täydennysrakentamisen alueelliset rajat tarkennettiin ja tunnistettiin uusia paikkoja mahdollista täydennysrakentamista silmällä pitäen. Lisäksi osallistujat esittivät palvelutarpeita ja korostivat, että pitäisi olla myös paikkoja, joista löytyisi mukavaa yhdessä tekemistä asukkaille.

Kaupunkiympäristön laatuun toivottiin kiinnitettävän huomiota ja asuntokannasta toivottiin monipuolista. Osallistujat toivat esille, että suuralueella on säilytettäviä arvo- ja pientaloalueita. Asukasyhdistysten edustajat kokivat, ettei Kehä II:sta ole tarpeellista jatkaa. Melunsuojaustarpeet, joukkoliikenteen parantaminen sekä Sellon ja Kilon asemien turvattomuuden tunne nousivat myös esille keskusteluissa.

Tapiolan suuralueella täydennysrakentaminen huoletti asukasyhdistysten edustajia. Kaupunkia tiivistäessä tulee osallistujien mielestä huolehtia pienipiirteisestä rakentamisesta ja suuralueen identiteetistä. Osallistujat pohtivat, että viheralueiden merkitys korostuu kaupunkiympäristössä entistäkin enemmän tulevaisuudessa, ja siksi niitä voisi olla Tapiolan suuralueella enemmän. Eri alueiden väliset yhteydet koettiin tärkeiksi. Myös jalankulun ja pyöräilyn yhteyksiä toivottiin lisää. Osallistujat korostivat lasten ja vanhusten liikkumiselle sopivaa kaupunkia, ”5 minuutin kaupunkia”, missä kaikki tarpeelliset palvelut ja toiminnot ovat saavutettavissa viidessä minuutissa.

Matinkylässä osallistujat toivoivat suuralueen kehittämistä kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Osallistujat kannattivat viheralueiden ja viheryhteyksien vahvistamista sekä toivoivat alueelle lisää rakennettuja puistoja. Asuntorakenne haluttiin pitää korkeatasoisena ja monipuolisena. Asumisen mittakaavaa ei pitäisi muuttaa. Henttaan ja Friisilän pientaloalueet tulee säilyttää.

Asukasyhdistysten edustajat haluavat vahvistaa työpaikkaomavaraisuutta ja työpaikkoja toivotaankin erityisesti Suurpeltoon parantamaan palveluja. Kuitinmäen ostoskeskus on asukkaille tärkeä paikka, jonka kehittämistä osallistujat pitivät olennaisena.

Asukkaat odottavat ratikkaa innolla ja toiveena olisi, että se ulottusi Matinkylän rantaan saakka. Liikenteen rauhoittamiseksi ehdotettiin Kuunkadun läpikulun rauhoittamista Olarissa sekä työpaikkarakentamista suojaamaan Suurpeltoa Kehä II:n melulta.

Kauklahden ja Vanha-Espoon suuralueilla toivotaan maltillista tiivistämistä, asemaseuduilla voi olla mittavampaakin. Rakentamismahdollisuuksia kaivataan koko alueelle. Osallistujat tunnistivat palvelutarpeita ja he näkivät että, mm. Histan ESA-rataan liittyvä uusi asemaseutu tarjoaa paremmat mahdollisuudet monipuolisille palveluille myös ympäröiville alueille. Työpaikka-alueita voisi rakentaa väylien varsille meluesteeksi. Kauklahteen osallistujat kaipaavat pienyrittäjiä.

Osallistujat kokivat, että Vanha-Espoon seudullisesti merkittävät virkistys- ja luontoalueet ovat saavutettavissa lähtökohtaisesti autolla. Osallistujat toivovatkin julkisen liikenteen kehittämistä vähentämään lisääntynyttä autoilua. He toivoivat raideliikenneyhteyksiä Vantaalle Vihdintietä ja Kehä III:sta pitkin.

Pohjois-Espoossa alueen vetovoimana nähtiin väljyys ja ympärillä oleva luonto. Alueen toivottiin säilyvän tulevaisuudessakin omakotitalomaisena asuinalueena. Tiivis, korkea ja sekoittunut rakenne sopisi kuitenkin Kalajärven ja Viiskorven paikalliskeskuksiin. Osallistujat tunnistivat tärkeitä virkistysreittejä erityisesti järvien ympärillä. Laajat viheralueet ovat asukkaiden mielestä arvokkaita, ja niitä tulee säilyttää.

Mitä Espoon kaupunkisuunnittelussa tapahtuu nyt?

Tilaamalla Vaikuta nyt -uutiskirjeen saat tiedon, mitä lähialueellasi tapahtuu ja mihin hankkeisiin voit juuri nyt vaikuttaa. Lisäksi saat tiedon tulevista asukastilaisuuksista. Uutiskirje ilmestyy kahden viikon välein ja se on helppo tilata Espoon kaupungin verkkosivujen pääsivulta osoitteesta espoo.fi kirjoittamalla siniseen hakukenttään sana uutiskirje.

Tutustu ja osallistu kaupunkisuunnitteluun -sivustolta voi lukea tarkemmin muun muassa osallistumisesta ja kaavoituksen eri vaiheista sekä mielenkiintoisista kaupunkisuunnittelun teemoista kuten esimerkiksi nimistö, kulttuuriympäristöt ja ilmastoviisas kaupunkisuunnittelu.

Yleiskaavan omilla sivuilla osoitteessa Espoon yleiskaava – tutustu ja osallistu on runsaasti tietoa yleiskaavan taustoista, valmistelusta ja osallistumisesta.