Yhteenveto Suur-Leppävaaran yhdistysten vastauksista kaupunkisuunnittelun tietopyyntöön

2.3.2023

Suur-Leppävaaran kaupunginosayhdistykset ja muut toimijat vastaavat kaupunkisuunnittelukeskuksen tietopyyntöön koota suuralueen toiveita ja tavoitteita yleiskaavan 2060 valmisteluun liittyen. Yhteenvedon pohjaksi on kerätty yhdistysten vastauksia tietopyynnössä esitettyihin teemoihin ja kysymyksiin.

Yhteenvedon tuottamiseen ovat osallistuneet seuraavat kaupunginosayhdistykset ja muut toimijat: Jupperin Omakotiyhdistys ry, Karakallio-Seura ry, Kilo-Kera -seura ry, Laaksolahden Huvilayhdistys LHY ry, Leppävaara-seura ry, Lintuvaaran Omakotiyhdistys ry,  Lippajärveläiset ry, Perkkaa-Vermo ry, Rastaalan Omakotiyhdistys ry, Veinin Omakotiyhdistys ry, Viherlaaksolaiset ry, Asukkaiden Espoo ja Espoon palstaviljelijät.

Yhteenvedossa on kursiivilla sitaatteja yhdistysten vastauksista.

Suur-Leppävaaran tulevaisuuteen ja yleiskaavaan 2060 liittyvää aineistoa on koottu sivustolle Suur-Leppävaaran Visio 2060.

1. Tulevaisuuden skenaariot ja kasvu

1.1. Minkälaisia yleisiä tulevaisuuden näkymiä on suuralueellanne vuotta 2060 ajatellen?

Asukkaiden tavoitteena on, että Suur-Leppävaara kasvaa hallitusti nykyisiä laajoja viher- ja luontoalueita säilyttäen ja kehittäen. Alueen asuntokantaa ja muuta rakentamista tulee lisätä monipuolisesti. Asukkaiden palveluja ja liikennettä tulee parantaa niin, että hyvinvointi lisääntyy.

Suurin rakentamisen ja tiivistämisen paine kohdistuu kaupunkiradan, Raide-Jokerin sekä tulevien raitiotielinjojen ympäristöön, mutta tuntuu myös pientalovaltaisilla alueilla jo nykyisten kaavojen puitteissa. Alueita tulee täydennysrakentaa niiden luonteeseen sopivalla tavalla. Maltillinen täydennysrakentaminen nähdään tarpeelliseksi Viherlaaksossa lähipalvelujen turvaamiseksi. Karakalliossa sen sijaan täydennysrakentamiseen suhtaudutaan kriittisesti ja halutaan odottaa jo toteutuneen/toteutuvan massiivisen kaavoituksen vaikutuksia. Keran voimassa osayleiskaava-alue sisältyy muuttamattomana uuteen yleiskaavaan.

Suur-Leppävaara on jo pitkään vastannut noin neljänneksestä koko kaupungin kasvusta, 77 000 asukkaineen se on nyt Espoon väkirikkain alue. Väkiluku yli kaksinkertaistui neljän viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana ja yli nelinkertaistui suuralueen ytimessä (Kanta-Leppävaara).

Yleiskaavan tavoitteeksi on asetettu varautua 200 000 asukkaan kasvuun, mutta emme vielä tiedä kuinka suuri osa tästä kohdistuisi Suur-Leppävaaraan. Väistämättä näin suuri kasvu tuntuu myös Suur-Leppävaarassa keskeisen sijaintinsa vuoksi. Aiempaan 40 vuoden kehitykseen verrattuna moni asia on Suur-Leppävaarassa muuttunut:

• vapaata rakennusmaata ei enää ole läheskään samassa mitassa kuin aiemmin
• nykyiset viheralueet ja luonto ovat asukkaille entistä tärkeämpi henkireikä nopeasti kasvavalla alueella, ja ne tulee jättää rakentamisen ulkopuolelle
• aiemmasta nopeasta kasvusta on syntynyt runsaasti “palveluvelkaa”
• väestöennusteiden mukaan väestörakenne on yhä kansainvälisempää
• työvoima- ja osaajapula tulee rajoittamaan kasvun mahdollisuuksia
• ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luontokadon pysäyttäminen ovat isoja haasteita
• haasteet luoda puitteet vihreälle siirtymälle ovat myös suuria.

Asukkaat näkevät liian suuren kasvun uhkana, joka tuo mukanaan monia ongelmia: palvelut eivät pysy perässä, liikenne sakkaa, viheralueita nakerretaan, luonto kärsii ja syntyy slummeja.

Suur-Leppävaaran rakentamiskapasiteetin arvioimiseksi tulee huolellisesti inventoida ja määritellä rakentamisen ulkopuolelle jätettävät alueet.

“Alueella on mahdollisuus kehittyä tasapainoisesti luontoympäristöä kehittäen ja asuntokantaa lisäten niin että asukkaiden palvelut paranevat ja hyvinvointi lisääntyy.”

1.2. Minkälaista kaupunkiympäristöä tulisi luoda kasvun myötä?

Leppävaaran kaupunkikeskus tulee kehittää urbaaniksi, joukkoliikenteeseen ja kävelyalueisiin perustuvaksi kaupunkiympäristöksi. Kerrostalovaltaisten alueiden asuntotarjontaa tulee monipuolistaa myös townhouse- ja rivi-/paritalorakentamisella.

Täydennysrakentamisessa ja alueita tiivistettäessä tulee rakennusten väliin jättää riittävästi vapaata ja vihreää. Asukkaille tulee tarjota nykyistä enemmän palstaviljelymahdollisuuksia lähellä omaa kotia.

Viihtyisän kaupunkiympäristön tulee tukea asukkaiden turvallista ja sujuvaa arkea. Asukasrakenteen kansainvälistyminen tuo kaupunkiympäristöön eri kulttuureista peräisin olevia piirteitä ja elementtejä. Kaupunkikulttuuria tulee kehittää niin, että moninaisuus nähdään rikkautena ja eri kulttuuritaustan omaavat ihmiset oppivat arvostamaan toisiaan.

Pohjoinen ilmasto ja sääolot tulee ottaa huomioon kaupunki- ja palvelukeskustoissa (kattaminen, lumien läjitys yms.). Rakentamisessa tulee suosia värejä ja monimuotoisuutta. Julkisille paikoille tarvitaan taidetta. Julkisen ympäristön kunnossapitoon pitää satsata nykyistä paljon enemmän.

Jokaisessa kaupunginosassa ja -keskuksessa tulee olla tarjolla peruspalvelut ja puitteet asukkaiden omaehtoiselle toiminnalle. Seniorikansalaisten viihtyvyys ja esteettömyys (esim. tapaamis- ja harrastetilat) on otettava huomioon suunnittelussa. Ideaalitilanteessa yhteiset tilat muodostuvat paikoiksi, joissa syntyy positiivista vuoropuhelua eri-ikäisten asukkaiden kesken.

1.3. Minkälaisena oman suuralueeni ilme tulee säilymään tai muuttumaan?

Suuralue säilyy kokonaisuutena ilmeeltään aika samantyyppisenä kuin nyt, mutta rakentamistiheys kasvaa lähes joka puolella. Leppävaaran kaupunginosa kokonaan ja Kera osana Kilon kaupunginosaa ovat muita alueita urbaanimpia ja tiheämmin rakennettuja. Kerros- ja pientaloalueiden rajat halutaan pitkälle säilyttää nykyisellään. Suuralueen omaleimaisten ja eri aikakausien rakentamista edustavien asuntoalueiden luonnetta tulee vaalia täydennysrakentamisessa yleiskaavamerkinnöillä ja -määräyksillä. Näitä ovat mm. vanhat lähiöt Lähderanta, Karakallio, Perkkaa ja Viherlaakso sekä uudempina mm. Vallikallio ja Leppävaaran pohjoinen keskus

Eniten kaupunkikuva muuttuu uusilla tehokkaimmin rakennettavilla alueilla. Uudisrakentamisessa tulee suosia puurakentamista (Jyväskylä, Kuopio, Tampere, Tapiola esimerkkeinä).

Uhkakuvana nähdään joidenkin alueiden väestö- ja sosiaalirakenteen heikkeneminen. Jos asumisen, sosiaali- ja muiden palvelujen kehittämiseen ei panosteta riittävästi, niin levottomuus ja turvattomuus lisääntyvät. Taustalla ovat esim. nuorison jengiytyminen, nuorten mielenterveysongelmien lisääntyminen, syrjäytyminen yms. Leimautumista lisää huolestuttava kehityssuunta keskittää paljon pieniä vuokra-asuntoja yhdelle alueelle (Vermonniitty). Leimautuminen voi lisätä erityisesti lapsiperheiden poismuuttoa alueelta. Epäsuotuisan kehityksen katkaisemiseen tulee nopeasti puuttua moniammatillisella yhteistyöllä ennen kuin se johtaa alueiden pahenevaan eriarvoistumiseen.

“Täysi slummi. Huono ilma. Puut kaadettu rakennusten tieltä. Liikaa ihmisiä. Huumekauppa rehottaa ja puukkoa tulee kylkeen myös satunnaisille ohikulkijoille. Räjähdyksiä. Poliisi ei uskalla puuttua. Se on tilanne jo nyt. Leppävaara kulkee Ruotsin tietä. Ns. inkluusio ei ole onnistunut missään.”

“Luonnon läheisyys on tärkeää myös tulevaisuudessa. Luonto on tärkeä ja virkistysalueita tulee olla jatkossakin asuinalueiden lähellä ja liian tiivistä täydennysrakentamista tulee välttää. Metsiä, varsinkin suojelumetsiä ei saa muuttaa asuinalueiksi.”

1.4. Minkälaisia ilmastonmuutoksen torjunnan ratkaisuja tulisi toteuttaa suuralueellanne?

Luontoympäristöjen hoito ja ennallistaminen

• hiilinielut tulee säilyttää (lähiviheralueet ja kaupunkimetsät)
• rakennuskohteisiin tulee liittää puuston istutusvelvoitteet
• viheralueita ja myös hoidettuja puistoja puineen tulee lisätä huomattavasti ja kehittää puistoja asukkaiden kohtaamis- ja seurustelupaikoiksi
• kattoviljelyä/-puutarhoja ja palstaviljelymahdollisuuksia kaupunkilaisille tulee lisätä
• pientaloalueilla jokaista autopaikkaa kohden tulee säilyttää tai istuttaa kaksi puuta
• tulvasuojelu kuntoon ja tulvahaittojen vähentämiseksi mm. urheilupuistossa, Pitkäjärven luusuassa ja muualla vesistöjen äärellä tarvitaan koko valuma-alueen kattavaa vesienhallinnan suunnittelua ja toimenpiteitä
• jatketaan toimia alueen vesistöjen hyvän ekologisen tilan saavuttamiseksi ja turvaamiseksi
• järvien valuma-alueiden viemäröinti ja taajamien hulevesien hallinta tulee saada pikaisesti kuntoon vesistöjen kuormituksen vähentämiseksi

Rakentaminen

• rakennetaan energiatehokkaasti
• rakennetaan talot kestämään 100 vuotta
• kehitetään asuntoalueilla vähähiilisiä viherkortteleita (sadepuutarha, minimetsät ym.)
• torialueiden ja katujen pinnoituksessa tulee suosia vettä läpäiseviä materiaaleja ja seurata alan kehitystä

Liikenne

• kehitetään joukkoliikennettä ja toimivat liityntäyhteydet solmukohtiin niin että myös poikittaisliikenne toimii
• hillitään yksityisautoilun kasvua
• lisätään raitiotieliikennettä
• sidotaan liityntä-/aluepysäköintimaksut henkilöauton päästöihin.
• rakennetaan riittävät ja turvalliset kevyenliikenteen väylät
• varataan riittävästi tilaa liityntäpysäköintiin asemilla ja joukkoliikenteen solmukohdissa
• päivittäispalvelut kotinurkilla vähentävät liikkumistarvetta
• itseohjautuvat robottiautot osaksi liikennejärjestelmää
• kehitetään sähköbussien syöttöverkko asemille ja/tai kiskoliikennepysäkeille

Energia

• siirrytään liikenteessä, asumisessa ja yrityksissä uusiutuvan energian käyttöön
• muutetaan kaukolämpö päästöttömäksi
• suositaan kiinteistökohtaista maalämpöä ja aurinkovoimaa
• kehitetään kiinteistöjen energian kierrätystä (mm. lämpimät pesuvedet ja hukkalämpö)
• lisätään kierrätysmahdollisuuksia, mm. lähikierrätys asuntoalueilla
• lopetetaan fossiilisten polttoaineiden käyttö
• kaikki autot ovat päästöttömiä
• asennetaan katuvaloihin liiketunnistimet

Asenteet

• kaikkiin uusiin ilmastotoimiin tulee suhtautua positiivisesti ja kannustaa asukkaita niiden toteuttamiseksi
• ilmastonmuutoksen torjunta on kaikkien vastuulla

2. Asuminen

2.1. Minkälaisia kerrostaloja ja pientaloja suuralueellenne tulisi rakentaa?

Kerrostalorakentamiseen sopivia alueita ovat Leppävaara, Kera, Karamalmi, Viherlaakson keskusta (Viherkallio) ja Karakallio vähäisessä määrin. Korkea kerrostalorakentaminen sopii Leppävaaran kaupunkikeskukseen ja Keraan, joka on valmiiksi suunniteltu osayleiskaavalla.  Monelle alueelle sopii tiivis ja matala rakentaminen. Samalla alueella voi olla sekä korkeita että matalampia kerrostaloja, kunhan ne on suunniteltu kokonaisuutena ja laadukkaasti ja niin, että lähiluonto säilyy. Kerrostalorakentamista tulee välttää nykyisillä pientaloalueilla. Vuokra- ja omistusasunnot tulee sijoittaa tasaisesti samoilla alueilla.

Kerrostalorakentamisessakin tulisi suosia puurakentamista betonikolossien sijaan. Tilaa ja viheralueita tulee jättää nykyisen tiiviin rakentamisen väliin. Täydennysrakentaminen pitää sovittaa alueen muuhun tehokkuuteen ja säilyttää alueiden omaleimaisuus.

Leppävaaran suuralueella tarvitaan lisää omistus- ja asumisoikeusasumista sekä suurempia perheasuntoja asukasrakenteen kokonaistasapainon ylläpitämiseksi. Kerrostalorakentamisen tulee vastata erilaisiin elämäntilanteisiin ja tarjota erikokoisia ja hallintamuodoiltaan erilaisia asuntoja niin, että esimerkiksi asukkailla on mahdollisuus pysyä omalla tutulla alueella myös ikääntyessä. Myös ikäihmisille sopivia asuntoja tarvitaan lisää.

Asuntorakentamisessa tulee ottaa huomioon lentomelu mm. Laaksolahden, Viherlaakson ja Lintuvaaran alueilla.

Autoliikenteen melu on myös otettava huomioon.

2.2. Mitkä alueet voisivat täydennysrakentua? Entä missä olisi uusia asuinalueita suuralueellanne?

Kaikki rakentaminen Suur-Leppävaarassa on jo pidempään ollut ennestään rakennettujen alueiden täydennysrakentamista tai alun perin muuhun käyttöön suunniteltujen alueiden ottamista uuteen käyttöön. Uusia raakamaa-alueita ei ole.

Merkittäviä uusia projektialueita ovat Pohjois-Leppävaaran uusi kaupunkikeskus (Lepuski 2.O) ja alustavasti visioitu Turuntien varren kehittäminen välillä Pitäjänmäen raja Leppävaaran keskus. Lepuski 2.O -projektista odotetaan kansainvälisen ideakilpailun ensimmäisen vaiheen tuloksia keväällä 2023. Molempien alueiden tarkemmasta suunnittelusta tulee keskustella yhdessä asukkaiden kanssa, samaan tapaan kuin nyt on tehty esim. Viherlaakson kehittämisessä. Vermon raviradan alueen ottamista asuntokäyttöön on myös väläytetty tilanteessa, jossa Helsinki irtisanoo vuokrasopimuksen. Asukkaat suhtautuvat tähän ristiriitaisesti.

Kerrostalojen täydennysrakentamisen mahdollisuuksia löytyy Leppävaarasta, Kilosta ja Viherlaaksosta jo rakentuneille alueille.  Nykyisiltä pientaloalueilta löytyy jo voimassa olevien kaavojen puitteissa jonkin verran tilaa täydennysrakentamiselle.

Uusien laajojen pientaloalueiden rakentamiselle tai uusien kerrostaloalueiden avaamiselle ei Suur-Leppävaarassa ole enää tilaa.

2.3. Minkälaisia asuinalueita suuralueellanne tulisi tulevaisuudessa olla?

Suuralueella tulee olla tarjolla monimuotoista ja omaleimaista asumista: sekä tiiviitä kerrostaloalueita että laajoja pientaloalueita. Asuntojen tulee myös olla omistusmuodoltaan monipuolisia. Täydennysrakentamisessa avainsanoja ovat matala, viihtyisät pihapiirit, yhteisöllisyys, esteettömyys, esteettisyys, sopusointuisuus ja vihreä kaupunkiympäristö. Kaavoitettavat kerrosneliöt tulisi suunnitella niin, että kaupunki- ja luontovihreä säilyy ja jopa lisääntyy.

Suunnittelussa tulee suosia mm. Community-ajattelua edistämään pienten itseään kannattelevien/kehittävien asuinyhteisöjen synnyttämistä. Asuntoalueilla tulee olla kohtaamispaikkoja ja kokoontumistiloja asukkaiden, yhdistysten ja yhteisöjen järjestämille tapahtumille (kaupunginosatapahtumat, markkinat, kierrätystapahtumat ym.).

Koulu-, päiväkoti- ja muu palveluympäristö tulee toteuttaa samanaikaisesti asuntojen rakentamisen kanssa.

“Esikuvaksi voisi ottaa 1950-luvun aluerakentamisen Länsi-Herttoniemessä ja Roihuvuoressa. Korkeiden ja matalampien kerrostalojen lomassa on pien- ja rivitaloja ja lähiluontoa. Leppävaaraan siirrettynä rakenne voisi olla esikuvaa jonkin verran tiiviimpää.”

3. Liikennejärjestelmä

3.1. Miten liikennejärjestelmää tulisi kokonaisuutena kehittää suuralueellanne? Entä koko Espoossa?

Joukkoliikennejärjestelmän runkona on raideliikenne sekä sujuva syöttöliikenne asemille ja pysäkeille sekä poikittaislinjoille. Aikatauluissa tulee ottaa huomioon yhteys juna-asemille ja integraatio länsimetroon ja Raide-Jokeriin. Myös bussiliikennettä suuralueella ja suoraan pääkaupunkiin pitää parantaa/säilyttää. Liikenteen automaatio sekä uudet palvelu- ja yhteiskäyttöjärjestelmät tulee myös ottaa huomioon.

Järjestelmää tulee täydentää uusilla pikaraitiotielinjoilla. Rakennettaessa tulee ottaa huomioon maisemallisesti arvokkaat ympäristöt.

Keskeisiä ovat myös esteetön pyöräilyverkosto ja jalankulun priorisointi asuinalueiden sisällä. Baana-tyyppisiä jalankulku-pyöräreittejä tarvitaan turvallisempaan ja viihtyisämpään liikkumiseen. Kevyenliikenteen väylien kehittämisessä tulee ottaa huomioon uusien sähköisten kulkuvälineiden vaatima tila.

Katuverkkoa tulee ylläpitää ja kehittää liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden vaatimalla tavalla.  Keskuksissa ja asuntoalueilla on turvattava riittävät asiointi- ja vieraspysäköintipaikat. Tarvitaan joustavia autoilun yhteiskäyttöratkaisuja, jotka eivät ole sidottuja ennalta asetettuihin aikatauluihin. Sähköautojen ja muilla uusilla käyttövoimilla, kuten vedyllä, liikkuvien ajoneuvojen julkinen latausverkosto tehdään kattavaksi koko alueella yritysten ja kaupungin yhteistyönä. Pientaloalueille tulee myös järjestää yhteiskäyttöautojen sijaintipaikka tai -paikkoja, etenkin kun on odotettavissa robottiautojen kehittyminen.

Kehä II jatko Turuntieltä Vantaalle lienee jo kuopattu.

3.2. Miten suuralueellanne tulisi kehittää joukkoliikennettä? Kävelyn ja pyöräilyn vaivattomuutta? Entä tulevaisuuden?

Suuria investointeja vaatineiden raidehankkeiden jälkeen tulee keskittyä uusien ja nykyistä joustavampien liikkumisratkaisujen kehittämiseen. Tämä koskee sekä liityntäliikennettä että -pysäköintiä kaupunkiradan asemilla ja vaihtopaikoilla liikennevälineestä toiseen.

Tulevaisuuden liikkumisen muodot voivat olla hyvin erilaisia siihen verrattuna, mihin tähän mennessä on totuttu. Liikkumisen vaivattomuutta tulee lisätä mm.:

• kehittämällä nykyistä bussiliikennettä joustavampia kutsu- ja automaatioratkaisuja ja muita ratkaisuja edistämään autojen yhteiskäyttöä
• uusien liikkumispalvelujen kehittäminen vähentää nykymuotoisen joukkoliikenteen tarvetta
• nykyisille kevyen liikenteen väylille tarvitaan lisää tilaa ja koordinointia, kun käyttöön tulee erilaisia uusia välineitä (sähköpotkulautojen ja henkilöauton välimaastoon), jotka kulkevat näillä väylillä
• maksuttomalla joukkoliikenteellä koko Helsingin seudulla
• maanalaisia ja kohtuuhintaisia pysäköintipaikkoja lisäämällä, jotta pyöräily- ja kävely-ympäristöt olisivat nykyistä miellyttävämpiä
• maantasopysäköinnistä tiiviisti rakennetuilla alueilla on luovuttu kokonaan
• pyöräilyreittejä tulee kehittää toteuttamalla Länsibaana ja seudulliset pääreitit ja parantamalla alueen pyöräteitä, ja talvikunnossapidon pitää mahdollistaa ympärivuotinen pyöräily.

3.3. Minkä paikkojen välillä ja millä kulkumuodolla tulisi yhteyksiä kehittää suuralueellanne?

Leppävaaran keskus on julkisen liikenteen solmukohta, josta jo on hyvät seudulliset yhteydet. Suurimmat kehittämistarpeet ovat Espoon sisäisen joukkoliikenteen kehittämisessä. Yleiskaavan pohjaksi tulee tehdä liikkumistutkimus siitä, mistä mihin ja millä välineellä ihmiset liikkuvat töihin, palveluihin, harrastuksiin yms. Joukkoliikenteen parantamiseksi on esitetty mm. seuraavia yhteystoiveita:

• Meilahden ja Jorvin suunta
• ulkoilualueille Pohjois-Espooseen
• Leppävaaran ja Tapiolan välillä
• asemien syöttöliikenteeseen joka suuntaan
• yleensäkin hyvät yhteydet tärkeimpiin peruspalveluihin kuten terveyskeskuksiin
• sairaaloihin, kauppoihin, kirjastoon, päiväkoteihin sekä työpaikoille
• yhteydet myös illan myöhäisinä tunteina
• nykyisen linjan 321 viikonloppuvuorot takaisin tai korvaaminen kutsubusseilla
• ratikka Pohjois-Espoosta Leppävaaran tai Jorvin kautta Tapiolaan ja Kivenlahteen
• ratikka Leppävaarasta Tapiolan kautta Matinkylään ja Kivenlahteen
• ratikka Röylän, Gumbölen ja Pitkäjärven suunnista Leppävaaraan
• vaihtopysäkit ratikasta toiset
• vähemmän kulkuvälineiden vaihtoja kuin nyt
• uusi bussiyhteys Viherlaaksosta ja Karakalliosta Kehä II pitkin Matinkylään metrolle siksi aikaa kunnes saadaan ratikkayhteys.

4. Keskusverkko ja elävät keskusta-alueet

4.1. Miten suuralueenne kaupunkikeskusta/paikalliskeskusta tulisi kehittää?

Suuralueella tarvitaan vahva kaupunkikeskus (Leppävaara), elävä paikalliskeskus (Kera) sekä riittävät lähipalvelut tarjoavia pienempiä keskuksia (kuten Viherlaakso, Karakallio, Lähderanta ja Lintuvaara). Karakallion ostoskeskuksen uusi asemakaava tekee mahdolliseksi palvelujen kehittämisen. Keskuksissa tarvitaan myös asumista, puistoja ja kokoontumistiloja sekä yhteisöllisiä työtiloja.

Leppävaaran kaupunkikeskuksen tulee tarjota kattavat koulutus-, terveys-, kulttuuri-, liikunta- ja kauppakeskuspalvelut sekä työpaikkoja. Keran paikalliskeskuksen palvelut liittyvät osayleiskaavaan, jonka vaikutuksia ei tässä käsitellä. Muissa keskuksissa pitää säilyttää lähipalvelut, kuten päiväkodit, koulut, kirjastot, liikuntatilat ja lähikaupat. Keskustoissa tulee olla myös kivijalkaliikkeitä, pelkkä iso kauppakeskus ei tee siitä viihtyisää. Leppävaaran uuteen  pohjoiseen keskukseen toivotaan omaleimaista “keskuspuistoa”.

“Leppävaara on jo nyt aika hyvä 15 minuutin kaupunki.”

4.2 Mitä eri toimintoja suuralueenne kaupunkikeskus/paikalliskeskus tulisi pitää sisällään ja miten se eroaa suuralueenne muista keskuksista?

Leppävaaran kaupunkikeskus on merkittävä liikenteen solmukohta, maan kolmanneksi vilkkain Helsingin keskustan ja Pasilan jälkeen. Keskuksessa tarvitaan hyvät ja sujuvat vaihtoyhteydet eri liikennemuotojen välille ja miellyttävä ympäristö myös jalankulkijoille. Yhteydet Leppävaaran keskukseen tulee säilyttää sujuvina eri liikennevälineillä. Liityntäpysäköintipaikkoja tulee olla riittävästi.

Kerasta on muodostumassa toinen merkittävä joukkoliikenteeseen tukeutuva, urbaani ja kerrostalovaltainen paikalliskeskus, jossa on myös paljon työpaikkoja. Alueen palveluja pitää kehittää väkimäärän kasvun mukaisesti.

Suuralueen eri osissa tulee luoda ja ylläpitää riittävät edellytykset tarjota kaupallisia palveluja asukasmäärän ja palvelutarpeen mukaisesti. Kaupunkiympäristön tulee tukea esteetöntä asiointia ja tarjota yrittäjille menestymisen edellytyksiä tuottaa kahvila- ja ravintola- ja kulttuuripalveluita lähialueilla.

“Leppävaaran juna-asema viihtyisimmäksi asemaksi koko Suomessa (nyt se on epäviihtyisin)!”

”Keraan tarvitaan urbaani puistikko grilleineen ottaen esimerkkiä Helsingin Teurastamosta.”

”Espoon ravintolaelämä on köyhää. Ruokaravintolat sijaitsevat pitkälti kauppakeskuksissa.”

4.3. Mitkä palvelut ovat oleellisia kaupunkikeskuksissa/paikalliskeskuksissa? Entä suuralueenne muissa keskuksissa?

Leppävaaran kaupunkikeskus palvelee koko suuraluetta ja sitä on jatkuvasti kehitettävä vastaamaan asukkaiden muuttuvia tarpeita. Keskeisiä palveluja ovat:

• Kauppakeskus Sello
• muut kaupalliset palvelut
• julkiset ja yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut
• Sellon kirjasto
• Sellosali ja sen kulttuuripalvelut
• päiväkodit ja peruskoulut
• keskiasteen koulutus
• ammattikorkeakoulut
• asukaspuistot
• Leppävaaran urheilupuisto
• muut liikunta- ja urheilupaikat
• joukkoliikenneyhteydet
• asukastilat
• väestösuojat
• Leppävaaran kirkko.

Paikallisten keskusten tärkeimpiä palveluja ovat:

• Viherlaakson ostoskeskus
• Karakallion ostoskeskus toreineen
• Lähderannan ostoskeskus
• päiväkodit ja peruskoulut
• Viherlaakson lukio
• Karatalo
• muut asukastilat
• Viherlaakson ja Laaksolahden kirjastot
• asukaspuistot
• Laaksolahden urheilupuisto
• muut liikunta- ja urheilupaikat
• Kilon terveysasema
• hoivapalvelut
• lähikaupat ja -palvelut
• kappelit.

Asuntoalueiden lähipalvelujen kuten koulujen, päiväkotien, kauppojen ja muiden palvelujen säilyttäminen tulee myös turvata.

4.4. Miten keskustoista löytyy kauppoja ja viihtyisää kaupunkitilaa jatkossakin?

Keskustojen viihtyisyys edellyttää laadukasta ympäristöä istutuksineen ja myös panostusta kunnossapitoon ja turvallisuuteen. Kivijalkakaupat elävöittävät kaupunkitilaa. Tiloja tarvitaan myös asukkaiden, yhdistysten ja muiden toimijoiden toiminnalle ja torimyyntimahdollisuuksia lähituottajille.

Liiketilat tulee sijoittaa ihmisten käyttämille reiteille. Suomen sääoloissa tulisi suosia katettuja kulkureittejä. Liiketilat tulee rakentaa eri tarpeisiin muuntuviksi.

Paikallisissa keskuksissa, kuten Perkkaa-Vermossa, Karakalliossa, Viherlaaksossa, Lähderannassa ja Lintuvaarassa, tulee turvata mahdollisuudet tuottaa ja kehittää paikallisia palveluja alueiden asukkaille. Keskukset on säilytettävä elinvoimaisina palvelukeskittyminä ja asuinympäristöinä.

Yleiskaavassa on otettava huomioon nykyinen yhdyskuntarakenne, asumisen tarpeet sekä palvelujen saatavuus ja elinkeinoelämän toimintaedellytykset.

“Kaupunkikeskuksessa tarvitaan kattavat terveyspalvelut 7 päivänä viikossa, monipuoliset sosiaalipuolen palvelut, kirjasto, kulttuurisalit ym harrastustilat, kaupat, ravintolat jne. Pienemmissä keskuksissa tarvitaan neuvolat, koulu, lähikauppa, kampaaja- ym. jokapäiväiset palvelut ja harrastustilat”

5. Virkistysverkosto ja luonnon monimuotoisuus

5.1. Miten lähiluonto ja toisaalta laajat viheralueet näkyvät suuralueellanne? 

Valttina on suuralueen monipuolisuus: on järviä, jokia, puroja, metsiä, niittyjä ja soita, ja meren rantakin on lähellä, tosin Tapiolan suuralueen puolella. Monipuolisuutta lisäävät kartanoiden alueet, niihin liittyvät pellot, hevostallit sekä viljelypalsta-alueet.  Alueet ovat helposti saavutettavissa.

Nykyiset luontoalueet ovat monipuolisia ja ulkoilureittejä riittää. Leppävaaran laajat metsäalueet ovat alueen keuhkot. Ulkoilumaastoina ne palvelevat omaa suuraluetta laajempaa käyttäjäkuntaa. Viime vuosina lähiluontoa on nakerrettu jatkuvalla urheilu- ja muulla rakentamisella (kaapelitöillä).

Suuralueen kulttuuriympäristöjä ja -kohteita tulee vaalia Espoon kulttuuriympäristöohjelman mukaisesti. Merkittäviä kohteita ovat mm.

• Albergan kartano, Kartanonpuisto ja Vanhan Albergan puutarha
• Leppävaaran kartano, kartanomaisema ja peltoalueet
• Kilon kartano, kartanomaisema
• Kilon viljelyaukeat, huvila-asutus ja vanha paloasema
• Kavallinmäki
• Pääkaupunkiseudun I maailmansodan linnoitteet
• Espoonjokilaakson maisema-alue
• Träskända, kartanomaisema
• Träskändan kartano
• Kvarnby, kylämaisema
• Dalsvik, kartanoalue
• Klobbskog, kylämaisema.

Viherlaakson ja Karakallion välillä oleva metsä on säilytettävä lähialueiden virkistysalueena. Mikäli Kehä II jatketaan Helsingin puolelle, sen on kuljettava tunnelissa metsän ja Karakallion korpilehdon alueella. Jo suojellut alueet on jätettävä rakentamatta.  Kavallinpelto / Kavallinpuiston suojelualue on säilytettävä. Kehä II laitaan (Logen) on jätettävä vapaata puistoaluetta, eikä sinne pidä rakentaa kerrostaloja.

Myös muiden alueiden lähivirkistysalueina säilyneet pienet lähimetsät ovat tärkeitä asukkaiden hyvinvoinnin sekä koulujen ja päiväkotien toiminnan vuoksi, eikä niitä tulisi enää nykyisestään vähentää. Esim. Jupperin alueen Kaipionmetsään on rakennettu ja juuri kunnostettu  opastettu luontopolku.

Suuralueen pohjoisosassa yhteys Vantaan kaupungin viher- ja suojelualueisiin on tärkeä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös kuntarajat ylittävä yhteys ja viheralueverkosto.

Suuralueella on kartoitettu useita erityisesti suojeltujen lajien elinympäristöjä, joita tulee kaavoituksen keinoin säilyttää. Kaupunkimetsien säilyttäminen turvaa myös tätä ja vältytään pitkiltä luonnonsuojelulain edellyttämiltä lupa- ja valituskierteiltä. Vieraslajien leviäminen sekä kaupungin puistoalueilla että kiinteistöjen tonteilla tulee estää.

Myös kattotiloja tulee hyödyntää viherrakentamiseen (kahvilat, puutarhat, viljely).

5.2. Missä virkistysverkostoa tulisi suuralueellanne kehittää ja miten?

Kehä II:n jatkeelle suunniteltu linjaus Hämeenlinnanväylälle tulee purkaa ja muuttaa viheralueeksi, jolle voidaan toteuttaa ulkoilureittejä, ulkoliikuntapaikkoja ja palstaviljelyalueita.

Kiistanalainen Lintulaaksontien jatke pirstaloi yhtenäisen metsäalueen.

Laajalahden, Lippajärven ja Laaksolahden Pitkäjärven veden laatua tulee valvoa ja parantaa. Vesistöjen puhtautta tulee ylläpitää rehevöitymisen estämiseksi. Pitkäjärvi ja Lippajärvi tulee kunnostaa ja niiden tilaa ylläpitää virkistyskäytön vaatimusten mukaisesti. Linnuston luonnonsuojelualueista on pidettävä huolta.

Pitkäjärven ja Lippajärven ympärille pitää toteuttaa ulkoilureittien verkosto, ja rannoille tulisi avata lisää uimarantoja ja venepaikkoja luontoarvoja ja luonnon monimuotoisuutta vaalien.

5.3. Miten luonnon monimuotoisuus tulisi huomioida suuralueellanne?

Luonnon monimuotoisuuden suojeluun tulee kiinnittää huomiota. Nykyisen yhtenäiset metsäalueet tulee säilyttää koskemattomina ja avoimet pelto- ja niittymaisemat suojella. Puistomaista kaupunkiympäristöä tulee rakentaa asunto- ja työpaikka-alueiden yhteyteen.

Maakuntakaavan mukaiset viheryhteydet tulee huomioida. Yhteys Vantaan länsiosan suojelualueverkostoon ja metsäalueisiin tulee säilyttää. Monikonpuron, siihen liittyvien purojen ja sitä ympäröivien viheralueiden hyvinvointia ja puhtautta tulee valvoa suunnitelmallisesti. Nykyisiä peltoalueita Leppävaaran ja Kilon kartanoiden mailla ja Äijänsuota tulee vaalia.  Kalliot ja niiden ulkoilureitit tulee säilyttää luonnonvaraisina. Pitkäjärven luonnonarvopuisto tulee toteuttaa Espoon luonnonsuojelun toimenpideohjelman mukaisesti.

Yleiskaavassa tulee määritellä viherkertoimen alueelliset vähimmäisarvot.

6. Työpaikka-alueet

6.1. Minkälaiset työpaikka-alueet ja työpaikat ovat tärkeitä suuralueellenne?

Leppävaarassa on runsaasti hallinnon, palvelujen, koulutuksen, tietotekniikka-alan työpaikkoja. Myös Karamalmilla ja Kerassa/Nihtisillassa on Nokian ja muiden yritysten isot työpaikkakeskittymät. Monipuoliset työpaikka-alueet ja työpaikat hyvien yhteyksien solmukohdassa ovat tärkeitä alueen kaikille asukkaille.

Viherlaaksossa on palvelutyöpaikkoja, joten monimuotoiset asumisratkaisut ovat tarpeen.

Uusia työpaikka-alueita kannattaa hyvän saavutettavuuden vuoksi sijoittaa Turuntien ja raideyhteyksien varteen. Teollisten työpaikkojen merkitys vähenee, ja etätyöskentely ja etäyhteyksien käyttö lisääntyy. Pienyrittäjien ja paikallisten palvelujen syntymisen mahdollisuuksia tulee lisätä keskuksissa.

6.2. Minkälaisia työpaikka-alueita puuttuu suuralueeltanne? Missä niiden tulisi sijaita?

Leppävaaraan tarvitaan kulttuuri-, taide- ja elokuvatuottajien yhteisö, johon voisi liittyä myös kolmannen sektorin toimintoja ja nuorten työpajoja. Vermon alue voisi olla tälle hyvä paikka.

Ammattikorkeakouluille tulisi perustaa kampus hyvien liikenneyhteyksien varteen.

7. Muita tavoitteita ja toiveita?

Koko kaupungin väestönkasvun tavoitteesta tulee laatia pienalueittain vuoteen 2060 ulottuva ennuste, jossa perusvaihtoehdon ja nopean kasvun lisäksi esitetään hidastuvan kasvun vaihtoehto. Ennusteen pitää sisältää myös jaottelu äidinkielen mukaan kaupunginosittain.

Yleiskaavan laadinnassa tulee suunnittelun eri vaiheissa ylläpitää ja kehittää riittävää vuorovaikutusta kaupungin suunnittelijoiden ja asukkaiden kesken. Espoon yleiskaava 2060 tulee jäädä historiaan malliesimerkkinä onnistuneesta asukasyhteistyöstä.

Osallistuva budjetointi otetaan järjestelmällisesti käyttöön kaupunkiympäristön kehittämisessä suuraluekohtaisesti.

“Asukkaiden äänen on kuuluttava kaupungin päätöksenteossa.”