Suur-Leppävaaran kaupunginosayhdistysten yhteinen mielipide 2.9.2024
Kaava: Espoon yleiskaava 2060
Aluenumero: 800100
Tämä on Suur-Leppävaaran kaupunginosa- ja omakotiyhdistysten yhteinen kannanotto. Sen ovat allekirjoittaneet 12 alueen yhdistystä. Yhdistykset ovat myös lähettäneet omia erillisiä mielipiteitä omasta alueestaan.
1. Yleistä
Mielestämme Espoon yleiskaavan 2060 laatiminen on tarpeellista, sillä meillä ei ole aiemmin ollut koko kattavaa ja vahvistettua yleiskaavaa koko kaupungin pitkäjänteiselle kehittämiselle. Vahvistettu kaava antaa myös asukkaille selkeyttä oman elinympäristön tulevaisuudesta.
Mielestämme yleiskaavan nimessä ja selostuksessa tavoitevuosi 2060 on korostunut liikaa, sillä se hämärtää yleiskaavan välittömiä vaikutuksia muuhun kaupunkisuunnitteluun. Tulevassa viestinnässä tähän on tärkeää kiinnittää enemmän huomiota.
2. Puutteellinen asukasosallistuminen
Haluamme edelleen moittia yleiskaavaluonnoksen asukasosallistumisen järjestämistä. Esitys asetettiin nähtäville kesälomakaudeksi, mikä merkittävästi rajoitti asukkaiden ja yhdistysten mahdollisuuksia osallistua prosessiin. Yhdistyksille ei jäänyt riittävästi aikaa kuulla ja keskustella yleiskaavan ratkaisuista alueen asukkaiden kanssa. Mielipiteiden jättämistä varten pyydettiin lisäaikaa, mutta pyyntöön ei suostuttu. Korostamme edelleen, että luonnosvaihe on asukasosallistumisen kannalta kaavaprosessin tärkein vaihe, ja siihen panostamalla olisi voitu prosessin loppupäässä vähentää valituksiin kuluvaa aikaa.
Suur-Leppävaarassa ehdittiin kiireellä järjestää muutamia yhdistysten tilaisuuksia. Niihin oli selvästi tarvetta, mutta asukkaiden aktivointiin ja yhteiseen keskusteluun olisi tarvittu paljon enemmän aikaa. Ja vaikka keskustelujen lopputuloksena ei välttämättä löydy yhtä yhteistä mielipidettä, niin on tärkeää on kuulla ja kirjata ylös asukkaiden huolia ja näkökulmia.
Eniten asukkailla on huolta viherympäristöjen ja luonnon monimuotoisuuden säilymisestä nopean kasvun paineissa. Samoin asukkaiden tunteita herättää uusien liikenneväylien avaaminen, joka väistämättä johtaa niiden varsien tiiviiseen rakentamiseen.
Vaikka sähköiset työkalut, kuten palautteen antaminen karttapalvelussa, ovat käteviä, niiden käyttö vaatii tietoteknisiä taitoja, mikä asettaa monet asukkaat eriarvoiseen asemaan. Monet myös luottavat siihen, että alueen asukasyhdistykset ovat perehtyneet asiaan ja hoitavat palautteen antamisen.
3. Varautuminen Espoon suureen kasvuun
Yleiskaavassa on haluttu varautua suureen väestönkasvuun, jolloin vuoteen 2060 mennessä asukkaita olisi 512 000. Kritisoimme erityisesti sitä, että isoon kasvuun varautuminen on tehty ilman vaihtoehtoisia tarkasteluja tai perusteluja väestökehityksen taustalla olevista tekijöistä.
Yleiskaavaluonnoksen selostuksessa on kuitenkin kuva vakaan kasvun urasta, jossa Espoon väestö olisi vuonna 2060 noin 472 000 asukasta. Mielestämme se on jatkosuunnittelussa riittävän iso varautumisluku. Kasvuluvut ja niiden edellyttämät rakentamistarpeet vuoteen 2060 mennessä tulee jatkossa esittää alueittain, jotta yleiskaavan paikallisia vaikutuksia asumiseen, liikenteeseen ja palveluihin on mahdollista arvioida.
Iso kasvutavoite ilman perusteluja on mielestämme ristiriidassa kaavan muiden tavoitteiden, kuten viihtyisyyden, luonnonläheisyyden ja ilmastoviisauden, kanssa. Yleiskaavan tavoitteissa varaudutaan kestävään kasvuun, mutta asukasmäärän kasvua ei ole sidottu nopean kasvun vaihtoehtoon.
4. Realistiset väestöennusteet
Väestöennuste, johon yleiskaavan mitoitus perustuu, on vuodelta 2022 ja vaatii päivitystä. On tärkeää julkaista päivitetty ennuste kymmenen seuraavan vuoden väestönkehityksestä pikaisesti, jotta voidaan arvioida tulevan väestönkasvun jakautumista ja sen vaikutuksia eri alueisiin.
Yleiskaavan jatkovalmistelussa on varmistettava, että alueiden asuntorakentaminen vastaa realistisesti ennustettua väestönkasvua. Liian optimistiset kasvutavoitteet voivat johtaa tarpeettomaan kaupunkirakenteen hajautumiseen ja luontoarvojen menetykseen. Espoon väestönkasvu perustuu suurelta osin maahanmuuttoon, ja yleiskaavan on huomioitava maahanmuuttajien erityistarpeet asuntojen, työpaikkojen, liikenteen ja palveluiden suhteen.
Lisäksi on otettava huomioon asuntokuntien koon muutos, sillä yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut, mikä vaikuttaa erikokoisten asuntojen kysyntään tulevaisuudessa.
5. Liikenneväylät
Yleiskaavassa esitetyt raideliikenneratkaisut herättävät huolta sekä ympäristön että taloudellisuuden näkökulmasta. Asukastilaisuuksissa on esitetty, että sähköbussit ja muut kevyemmät, joustavammat ratkaisut voivat tulevaisuudessa olla tehokkaampia vaihtoehtoja kuin raskaat pikaraitiotiet.
Emme kannata Viiskorvesta Lähderannan ja Viherlaakson kautta Leppävaaraan esitettyä raideyhteyttä. Mielestämme sen sijaan tulee tutkia Pohjois-Espoon ja Viiskorven raideyhteyksien mahdollisuuksia Myyrmäen tai Jorvin ja Espoon keskuksen suuntaan.
Matinkylän ja Leppävaaran välisen pikaraitiotien linjauksessa tulee tarkastella Karakallion kautta kulkevan yhteyden lisäksi Turuntien kautta kulkevaa yhteyttä. Leppävaarassa linjaus ja pysäkkijärjestelyt tulisi saada palvelemaan paremmin Vanhan maantien varteen suunniteltua uutta kampusaluetta. Lisäksi tulisi tutkia Kehä II:n ja Espoon kaupunkiradan risteyskohtaa liikenneasemana, joka voisi mahdollistaa monenlaisia palveluja, ja haavoittaisi suhteellisen vähän lähiympäristöä.
Leppävaara-Viiskorpi-yhteyttä pitää tarkastella, kuten kaavaluonnoksen lausunnon antajille jaetussa oheismateriaalissa on esitetty, yhteytenä Karakallio-Viherlaakso-Lähderanta (-Viiskorpi). Pikaraitiotien jatko Lähderanta-Viiskorpi pitkän aikavälin optiona on kyseenalainen, koska se vaarantaa Pitkäjärven vesialueen, arvokkaan kulttuuriympäristön ja virkistysalueen. Kustannusarviot tulee laatia erikseen yhteyksille Karakallio-Lähderanta ja Lähderanta-Viiskorpi.
6. Luonto ja ympäristö
Yhdistysten asukastilaisuuksissa on noussut vahvasti esiin huoli luonto- ja ympäristöasioista paitsi omassa asuinympäristössä niin koko kaupungin mittakaavassa. Kaavaluonnoksen selostuksessa tuodaan hyvin esille luontoympäristön säilymisen merkitystä asukkaiden hyvinvoinnille sekä tarvittavia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Yleiskaavan iso kasvutavoite on ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa
Esimerkiksi Lintuvaarassa ja Karakalliossa uudet väylät ja niiden varsien rakentaminen kaventavat viheralueita olennaisesti. Taajamametsien vähenemisen myötä hiilinielut vähenevät puuston vähentyessä ja lämpösaarekeilmiö voimistuu läpäisemättömän maakerroksen lisääntyessä.
Jatkosuunnittelussa tulee selvittää viheralueille osoitettujen aluevarausten toteutuksen hyvinvointivaikutukset asukkaille, metsäluonnon monimuotoisuudelle ja eläimistölle, mukaan lukien suojeltavat vesistöt ja kasvusto. Luonnontilainen ympäristö on itsessään arvokasta. Sitä ei uhkaa vain asuntorakentaminen vaan myös ylimitoitettu ”viherrakentaminen”. Esimerkkinä Lippajärven luonnonsuojelualueelle suunniteltu ulkoilupolku.
7. Kulttuuriperintö
Kaavaluonnoksesta puuttuvat merkinnät kulttuurihistoriallisesti merkittävistä paikallisista kohteista, joita koskevat selvitykset ovat olleet vielä kesken. Esitämme, että jo ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista yhdistyksiä informoidaan selvitysten tuloksista sekä varataan myös mahdollisuus käydä niistä keskusteluja.
Vuoden 2024 alusta alkanut rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (digitointi) annetun lain toimeenpano tuo lisäksi merkittävää tietoa, joka tulee saattaa asukkaiden tietoon ja ottaa huomioon kaavoituksessa.
Pidämme tärkeänä, että myös paikallisesti merkittävien kulttuuri- ja rakennusperintökohteiden säilyminen turvataan yleiskaavalla. Yhdistykset ovat jo omissa mielipiteissään tuoneet esiin useita kohteita näihin liittyen.
8. Aluekohtaisia huomioita
Yhdistykset ovat lähettäneet omia kannanottojaan, joissa on yksityiskohtaisempia huomiota. Ohessa muutamia nostoja alueittain.
Leppävaara
Leppävaara on jo vuosikymmenet ollut Espoon nopeimmin kasvaneita kaupunginosia, eikä suuria uusia rakentamisalueita enää löydy. Pääosa kaupunginosan uusista rakentamisalueista sijoittuu kaavassa ennestään rakennetuille alueille. Vähäiset tiiviin kaupunkirakenteen sisään ja reunoille jäävät viheralueet on tärkeä säilyttää. Leppävaaran laajan kaupunkikeskuksen rajaukseen ehdotetaan pieniä tarkistuksia. Hyvänä ratkaisuna pidetään Vermon alueen jättämistä kaavassa asuntorakentamisen ulkopuolelle. Väestömäärän kuitenkin kasvaessa kannetaan huolta PY-alueiden riittävyydestä. Samoin huomautetaan kulttuurihistoriallisten kohteiden puutteellisista merkinnöistä.
Perkkaa ja Vermo
Yhdistyksen alueella ollaan erityisesti huolissaan monista työpaikka-aluevarauksista, jotka uhkaavat kaventaa alueen muutenkin vähiä puistoalueita. Näiden uusien työpaikka-alueiden liikenne joudutaan ohjaamaan paikoin asuntokatujen kautta, ja se lisää läpikulkuliikennettä ja vaarantaa liikenneturvallisuutta. Yhdistyksessä ollaan tyytyväisiä, että Vermon alue säilyy tiiviisti rakennetun alueen henkireikänä, eikä sitä ole osoitettu asumiselle. Monikonpuron merkitystä alueelle leimaa-antavana luonnonympäristönä korostetaan vaalittavana luontokohteena.
Lintuvaara
Lintuvaaralaiset ovat korostaneet alueen virkistysmetsien tärkeyttä koko suuralueelle ja merkitystä asukkaiden hyvinvoinnin kannalta. Kaavaratkaisu vähentäisi nykyisiä viheralueita merkittävästi ja rakentaminen toisi mukanaan huomattavat liikennemäärät. Lintuvaaran pohjoisen metsän rakentaminen pienentää samalla koko Leppävaaran hiilinieluja. Tiivistyvän rakentamisen myötä maan vettä läpäisemätön osuus kasvaa ja lämpösaarekeilmiö voimistuu. Arvokkaan Monikonpuron alkulähteet vaarantuvat uuden asuin- ja työpaikka-alueen myötä.
Uusmäki
Uusmäkeläiset pitävät ns. Vanhan Uusmäen alueelle kaavailtuja rakentamistehokkuuksia alueen luonteeseen sopimattomina. Alueet asuntoaluemerkinnällä A esitetään muutettavaksi AP:ksi ja osa AP-alueista jopa AT-alueeksi. Myös viheralueiden kaventumisesta sekä uusien väylien tuomasta läpiajoliikenteestä kannetaan huolta.
Rastaala
Rastaala tulee säilyttää kokonaisuudessaan AP-alueena. Rastaalan alueen luontoarvoja tulee kunnioittaa, eikä alueelle tule sallia kerrostalorakentamista.
Viherlaakso
Viherlaaksolaisten mielestä aluetta tulee kehittää paikalliskeskuksena, jossa säilytetään ja vahvistetaan nykyisiä palveluita ja otetaan huomioon väestörakenne ja koulujen tarpeet.
Pikaraitiotien suunnittelua alueen läpi ei pidetä perusteltuna, sillä se uhkaa alueen viheralueita ja hajauttaa yhdyskuntarakennetta. Viherlaakson ja Karakallion välinen metsä on tärkeä lähivirkistysalue, joka on ehdottomasti säilytettävä ennallaan eikä siihen tule sallia kerrostalorakentamista.
Kavallinmäki tulee osoittaa kokonaisuudessaan AP-alueeksi kunnioittaen asukkaiden jo tähän asti keräämää kulttuuri- ja rakennusperintöä ja luontoarvoja. Alueen itäosaan merkitty A-alue on ristiriidassa aikaisemmin osoitettujen kaavamuutosten ja juuri hyväksyttyjen Viherlaakson kehittämisperiaatteiden kanssa.
Yleiskaavassa tulee kaavaselostusta selkeämmin varmistaa jo olemassa olevien luonto- ja virkistysalueiden sekä viheryhteyksen säilyminen, kuten Lippajärvi, Kavallinsuo, Kavallinoja, Kavallinpuisto, Nuuniitty turvaamaan laajan alueen asukkaiden asumisen viihtyvyyden.
Lippajärvi
Lippajärveläiset kantavat huolta pientalovaltaisen alueensa luonteen säilymisestä. Esitettyjen kaavamerkintöjen A sijaan esitetään AP. Alueen kulttuuri- ja luontoarvojen huomioon ottamiseen ollaan pääosin tyytyväisiä, mutta Lippajärveä kiertävän kävelytien luontovaikutuksista ollaan huolissaan erityisesti järven pohjoisosan herkillä alueilla. Myös arvokas Jänismetsän alue halutaan kokonaan rauhoittaa asuntorakentamiselta. Pohjois-Espoon kasvun alueelle tuoman lisääntyvän läpikulkuliikenteen hallintaan kaivataan toimia .
Jupperi
Jupperissa ollaan tyytyväisiä siihen, että alueen tärkeät viheralueet on merkitty virkistysalueiksi ja että alue säilyy pientalovaltaisena AP-alueena. Rakennustehokkuuden puuttuminen aiheuttaa huolen tiivistymisestä. Pitkäjärven valuma-alueen tiivistymisen vaikutukset vedenlaatuun sekä hulevesien käsittelyn huomioiminen kaavoituksessa ovat huolenaiheita. Lisäksi korostetaan kaupunkimetsien ja viheryhteyksien säilymisen turvaamista erityisesti Kehä II:n linjauksen osalta.
9. Yleiskaavan jatkovalmistelu
Odotamme, että yleiskaavaan jätetyistä mielipiteistä julkaistaan yksityiskohtainen kooste tiedoksi myös asukkaille ja yhdistyksille.
Asukkaat tulee pitää mukana myös yleiskaavaehdotuksen laatimisen aikana. Suuralueittaiset asukastilaisuudet, asukaskyselyt ja aktiivinen viestintä kuuluvat asukaslähtöiseen kaavavalmisteluun.
Leppävaara-seura-Alberga-sällskapet ry, Arja Salmi, puheenjohtaja
Lintuvaaran omakotiyhdistys ry, Hannele Lehtonen, varapuheenjohtaja
Perkkaa-Vermo ry, Hannele Gröndahl-Turpeinen, puheenjohtaja
Uusmäki-Seura ry, Taina Mäkinen, puheenjohtaja
Kilo-Kera -seura ry, Leila Tauriainen, puheenjohtaja
Leppäsillan omakotiyhdistys ry, Pentti Hokkanen, puheenjohtaja
Rastaalan omakotiyhdistys ry, Juhani Vanhala, puheenjohtaja
Viherlaaksolaiset ry-Gröndalsgillet rf, Matti Metsäranta, puheenjohtaja
Lippajärveläiset-Klappträskgillet ry, Jorma Lehto, puheenjohtaja
Veinin omakotiyhdistys ry, Maarit Papinniemi, puheenjohtaja
Laaksolahden huvilayhdistys LHY ry, Erkki Torkkeli, puheenjohtaja
Jupperin Omakotiyhdistys ry, Sirpa Hertell, puheenjohtaja
Allekirjoittajien yhteyshenkilö ja yhteystiedot: Arja Salmi, arja.salmi@lepuski.fi, p. 045 1661133
