Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee kokouksessaan 3.2.2016 Espoon liikenneverkon kehittämisohjelman. Seuraavassa poimintoja asian selostuksesta.

Espoon liikenneverkon kehittämisohjelman lähtökohtina ovat olleet mm. 2014 valmistunut Espoon liikenneverkkovisio ja maaliskuussa 2015 valmistunut Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ 2015. HLJ 2015-suunnitelmassa on ohjelmoitu seudun pääliikenneverkon kehittämishankkeet ja esitetty muita liikennejärjestelmän kehittämistoimia.

Noin 15 vuoden päästä Espoon joukkoliikenteen rungon muodostavat Länsimetro Kivenlahteen, Rantarata Espoon kaupunkiradalla täydennettynä ja Raide-Jokeri Itäkeskuksesta Leppävaaran kautta Keilaniemeen. Vuonna 2017 uudistuu nykyinen joukkoliikennelippujen vyöhykejako, joka mahdollistaa itäisen Espoon kuulumisen samaan vyöhykkeeseen Helsingin keskustan kanssa. Suur-Leppävaaran alue tulee kuulumaan B-vyöhykkeeseen, jolloin samalla lipulla pääsee niin vyöhykkeen sisällä kuin Helsingin keskustaan.

Bussilinjaston kehittämistarpeita ovat linjastorakenteen selkeyttäminen, sujuviin vaihtopaikkoihin panostaminen sekä poikittaisten ja diagonaalisten yhteyksien vahvistaminen. Raideliikennejärjestelmän laajeneminen ja aiempaa liityntäpainotteisempi bussilinjasto tuovat erityisvaatimuksia terminaalien ja vaihtopaikkojen laatutasolle.

Espoon kaupunkiliikenne tukeutuu tulevaisuudessa vahvasti raideliikenteeseen, jolloin on tärkeää vahvistaa pyöräilyn roolia yhtenä matkaketjun osana. Pyöräilyn suosio kasvaa erityisen voimakkaasti Länsimetron liikennekäytävässä, jossa kaupunkikeskustojen ja niiden välisten yhteyksien olosuhteita tulee kehittää pyöräilyn edistämisohjelman ja metroasemien pyöräilykaupunkiselvitysten periaatteiden mukaisesti.

Painopisteet

Ensimmäisessä vaiheessa 2015–2025 liikenneverkon kehittämisen painopiste on vahvasti seudullisten raideyhteyksien sekä pyöräilyn kehittämisessä. Liikenneverkon kehittämisellä luodaan edellytyksiä kestävään liikkumiseen perustuvien uusien asuin- ja työpaikka-alueiden synnylle, mikä yhdessä liikenteen hinnoittelussa näköpiirissä olevien muutosten kanssa ohjaa liikenteen kasvua autoliikenteestä joukko- ja kevytliikenteeseen.

Pidemmällä aikajänteellä (2025-) painopiste siirtyy Espoon sisäisten liikenneyhteyksien kehittämiseen. Joukkoliikenteen runkoyhteyksiä rakennetaan vaiheittain pikaraitioteiksi, ja toisaalta Espoon sisäistä tie- ja pääkatuverkkoa kehitetään vastaamaan kasvavan maankäytön synnyttämää joukkoliikenteen, pyöräilyn, kävelyn ja autoliikenteen kysyntää.

Liikenneverkon toimenpideohjelma 2015–2025

Espoon joukkoliikennejärjestelmä uudistuu voimakkaasti erityisesti raideliikenteen kehityksen ansiosta. Tällä jaksolla toteutuvat Metro Matinkylään ja edelleen Kivenlahteen, Kaupunkirata Espoon keskukseen ja Raide-Jokeri. Näiden lisäksi tavoitellaan joukkoliikennekadun toteuttamista Suurpellosta Kuurinniittyyn.

Pyöräilyn laatukäytäviä toteutetaan mm. Kaupunkiradan yhteydessä Leppävaarasta Espoon keskukseen ja muita laatukäytäviä 15 miljoonalla eurolla.

MEDIAHUOMIO Yhdysvalloissa ei enää puhuta siitä, tuleeko itse ajavia autoja, vaan mitä sitten tapahtuu kun ne ovat liikenteessä.

”Itse ajavat autot voivat olla valmiita ennen kuin me olemme”, otsikoi New York Times.

Obaman hallitus ilmoitti tammikuussa satsaavansa neljä miljardia dollaria itse ajavien autojen käyttöönoton nopeuttamiseen ja lainsäädännön uudistamiseen tulevien kymmenen vuoden aikana.

”Tiedämme, että olemme siirtymässä uuteen aikaan. Teemme parhaamme, jotta ehdimme edelle”, sanoi Yhdysvaltojen maantieturvallisuudesta vastaavan NHTSA:n Anthony Foxx Wall Street Journal -lehdelle ja lupasi, että autonomisiin autoihin liittyvät standardit ovat valmiita puolen vuoden sisällä.

”Tämä on kannustavaa alan teknologioita kehittäville yrityksille, jotka ovat kamppailleet varovaisen säätelyn kanssa. Vain kourallisessa osavaltioita on autonomisiin autoihin liittyviä lakeja”, kirjoitti New York Times.

Oma haasteensa on linjanvetojen tekeminen teknologioille, jotka eivät vielä ole markkinoilla. Vastauksia käytännön kysymyksiin ei ole. Tarvitaanko lisää ajokaistoja ja vähemmän parkkitilaa? Miten autot kommunikoivat liikennevalojen kanssa? Kuka on vastuussa, kun onnettomuus tapahtuu? Koordinoiko liikennettä joku keskushallinto?

Entä onko parhaillaan käynnissä kuljetusvälittäjien, autovalmistajien ja teknologiayhtiöiden kilpailu, jossa on yksi voittaja? Vai onko niitä useita, kysyy Washington Post.

Lehti arvioi, että tulevaisuus on todennäköisesti monikirjoinen ja tarjolla on lukuisia vaihtoehtoja. Esimerkiksi nuori ja ystävällinen GM/Lyft sekä Ford/Google-laivasto, tylsä ja johdonmukainen Toyota-laivasto, ylellinen BMW-laivasto sekä lyhyimmän matemaattisesti mahdollisen odotusajan tarjoava Uber.

 Tutkimusyhtiöt ja ajatushautomot suoltavat kilvan keskusteluun laskelmia itseajavien autojen vaikutuksesta.

San Francisco Chronicle huomautti, että keskustelu fokusoituu liikaa teknologiaan ja autovalmistajiin. Julkinen talous saattaa kärsiä eniten, koska se ei sopeudu muutokseen yhtä vikkelästi kuin yksityinen sektori.

”Satojen miljoonien sakot, verotulot, rike- ja pysäköintimaksut menetetään”, lehti otsikoi etusivullaan. Autonomiset autot kun eivät tee älyttömyyksiä, kuten aja punaisia päin tai vaihda kaistaa ilman merkkivaloa.

San Franciscon julkisesta liikenteestä vastaavan Municipal Transportation Agencyn tuloista kolmannes muodostuu erilaisista maksuista ja sakoista.

Nykyautot ovat liikenteessä vain viisi prosenttia ajasta. Jos käyttöaste nousee arvioiden mukaiseen 90 prosenttiin ja entistä harvempi hankkii oman auton, autoverojen määrä romahtaa.

Polttoainevero taas menettää merkityksensä, kun liikenteeseen tulee yhä tehokkaampia kulkupelejä. Poliittista tahtoa muuttaa nykysysteemiä ei silti ole näköpiirissä.

Edessä voisi olla vero, joka rapsahtaa auton kulkeman välimatkan mukaan. Oregonin osavaltio on ensimmäisenä Yhdysvalloissa aloittanut käytännön, jossa autoilijoita veloitetaan 1,5 senttiä maililta.

”Ongelmaan tuskin puututaan laajemmin, ennen kuin nähdään dramaattinen vähennys yhteisissä tuloissa. Varmaankin ensin pitää mennä niin huonosti, että asiaan on pakko puuttua”, arvelee San Francisco Chronicle.

Lähde: Robottiautot tulevat, emme ole valmiita | Kauppalehti